Read Hour herät­ti ajatuksia

Hau­ki­pu­taan kou­lun 8a-luok­ka oli muka­na tänä vuon­na Read Hou­ris­sa. Oppi­laat kir­joit­ti­vat sen jäl­keen mie­li­pi­tei­tä luku­tai­dos­ta, ‑tai­dot­to­muu­des­ta ja itse tapahtumasta.

Luku­tai­to ja sen ongelmat

Luku­tai­to on ongel­ma mones­sa maas­sa. Monet nuo­ret eivät osaa lukea, kos­ka heil­lä ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta oppia luke­maan. Jos nuo­ret ei osaa lukea, se hait­taa pal­jon hei­dän elä­mää ja työ­tä voi olla han­ka­la saa­da. Useis­sa mais­sa pitäi­si panos­taa enem­män luku­tai­toon. Luku­tai­dos­ta on pal­jon hyö­tyä. Se lisää sinun sana­va­ras­toa­si ja opit luke­mal­la pal­jon uusia asioi­ta. Nais­ten ja mies­ten väli­nen ero luku­tai­dos­sa on suu­ri. Nai­set osaa­vat lukea vähem­män kuin miehet.

Read hour oli live stream, jos­sa puhut­tiin luku­tai­dot­to­muu­des­ta ja sen ongel­mis­ta. Read hour oli tosi hyvä idea, kos­ka se kan­nus­taa luke­maan ja lisää tie­toa luku­tai­dot­to­muu­des­ta. Live­strea­miin oli valit­tu hyviä juon­ta­jia ja hyviä vie­rai­ta, jot­ka osa­si­vat ker­toa hyvin luke­mi­ses­ta ja luku­tai­dot­to­muu­des­ta. Read hour oli myös hyviä musiik­ke­ja, jot­ka ker­toi hyvin luke­mi­ses­ta. Jat­kos­sa täl­lai­sis­sa jutuis­sa oli­si hyvä jos oli­si enem­män tari­noi­ta ihmi­sil­tä jot­ka eivät osaa lukea. Täl­lai­sia kuin, read hour pitäi­si jär­jes­tää enem­män, kos­ka se saa monet tajua­maan kuin­ka onnek­kai­ta he saa­vat olla kun he osaa­vat lukea.

Luku­tai­dot­to­muus voi­tai­siin rat­kais­ta siten, että kaik­ki maat lait­tai­si­vat enem­män rahaa nuor­ten opis­ke­luun ja luku­tai­don opet­ta­mi­seen. Suo­mes­sa on käy­tet­ty todel­la hyvin rahaa nuor­ten opis­ke­luun ja opis­ke­lus­ta on teh­ty ilmais­ta. Usei­den mai­den pitäi­si ottaa mal­lia Suo­mes­ta ja hoi­taa asiat samal­la taval­la. Täl­lä taval­la maa­il­mas­sa oli­si pal­jon vähem­män luku­tai­dot­to­mia ihmisiä.

Kan­nus­tan ihmi­siä luke­maan enem­män ja naut­ti­maan luku­tai­dos­ta. Luke­mi­nen tuo teil­le pal­jon mah­dol­li­suuk­sia elä­mään ja on todel­la hyö­dyl­li­nen jat­kos­sa. Nyky­nuo­ret luke­vat vain vähem­män ja vähem­män, ja se ei ole hyvä asia. Minä itse olen iloi­nen, että osaan lukea ja olen etuoi­keu­tet­tu sii­tä. — Nooa Kola­ri

Las­ten ja nuor­ten lukutaito

Luku­tai­to on tai­toa tul­ki­ta kir­joi­tet­tua teks­tiä. Joka kah­dek­sas nuo­ri val­mis­tuu perus­kou­lus­ta ilman riit­tä­vää luku­tai­toa, ja vain 25% nuo­ris­ta ja lap­sis­ta pitää lukemista/kirjoittamista kiinnostavana.

Read hou­rin idea­na oli innos­taa lap­sia ja nuo­ria luke­maan ja kirjoittamaan.Tänä vuon­na Read hou­ria juon­si­vat Lee­vi Leh­to­nen & Kris­to­fer Strån­berg. Ohjel­mas­sa vie­rai­li muun muas­sa kir­jai­li­joi­ta, näyt­te­li­jä Kris­ta koso­nen, Moly­bros, räp­pä­ri sekä monia muita.

Read hou­ris­sa kuul­tiin pal­jon hyviä lau­lu­ja, jot­ka liit­tyi­vät luku­tai­toon. Lopus­sa kuu­lui Elo­ve­na-lau­lu, joka oli todel­la hyvä.

Read hou­rin point­ti oli se, että kehi­tys­mais­sa ja muu­al­la­kaan lap­set eivät saa tar­peek­si ope­tus­ta luku­tai­toon. Monil­la ei ole varaa käy­dä kou­lua tai hei­dän paik­ka­kun­nil­la ei ole opiskelumahdollisuuksia.

Mie­les­tä­ni kaik­kien nuor­ten pitäi­si saa­da opis­kel­la luku­tai­toa riip­pu­mat­ta maas­ta, kult­tuu­ris­ta tai rahatilanteesta.

Jos kai­kil­la lap­sil­la ja nuo­ril­la oli­si hyvä luku­tai­to, he sai­si­vat ystä­viä hel­pom­min, sai­si parem­man työn ja sitä kaut­ta rahaa, joten kai­kil­la oli­si hel­pom­pi elää.

Read hou­ris­sa vie­raat oli­vat valit­tu hyvin. Jokai­nen ker­toi omas­ta näkö­kul­mas­taan asioi­ta, ja sitä oli mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta kun kaik­ki ker­toi­vat moni­puo­li­ses­ti lukutaidosta.

Ohjel­ma oli moni­puo­li­nen, ei yhtään tyl­sä ja todel­la opet­ta­vai­nen, ja vie­rai­li­joil­la oli hyvä asen­ne ohjelmassa.

Toi­von että luku­tai­toa ope­tet­tai­siin enem­män joka maas­sa. Suo­sit­te­len ohjel­maa nuo­ril­le, noin 10–15-vuotiaille, sii­tä saa apua jos luku­tai­don kans­sa on ongel­mia. — Miia-Mari Kil­pe­läi­nen

Luku­tai­toa tarvitaan

Luku­tai­to on tär­keä ja hyö­dyl­li­nen tai­to sekä sitä tar­vi­taan joka päi­vä monis­sa asiois­sa ja tilan­teis­sa. Ilman luku­tai­toa ei pär­jää töis­sä tai kou­lus­sa, sil­lä monet asiat pitää lukea. Luku­tai­to aut­taa esi­mer­kik­si oppi­maan ja ymmär­tä­mään opit­ta­van asian paremmin.

Kui­ten­kaan kai­kil­la maa­il­man ihmi­sil­lä ei ole luku­tai­toa ja osa heis­tä on aikui­sia. Luku­tai­dot­to­mil­la aikui­sil­la on vai­kea pääs­tä töi­hin. Suo­mes­sa ja monis­sa muis­sa mais­sa ihmi­set oppi­vat luke­maan jo lap­se­na, ja se hel­pot­taa kou­lun­käyn­tiä paljon.

Suo­mes­sa jär­jes­te­tään joka vuo­si Read Hour ‑tapah­tu­ma, jos­sa on eri­lais­ta ohjel­maa luku­tai­toon liit­tyen, ja sii­nä kes­kus­tel­laan, että mik­si luku­tai­to on tär­keä sekä mis­sä päin maa­il­maa sii­tä on puu­tet­ta. Read Hour:issa ote­taan esil­le luke­mi­seen liit­ty­viä asioi­ta, ja siel­lä on vie­raa­na tun­net­tu­ja suo­ma­lai­sia vai­kut­ta­jia. Kat­soin itse Read Hour ‑live­ta­pah­tu­maa You­Tu­bes­ta, ja koin sen hyväk­si esi­mer­kik­si luku­tai­don tärkeydestä.

Luku­tai­toa hyö­dyn­ne­tään monel­la taval­la, mut­ta eri­lais­ten kir­jo­jen luke­mi­nen on var­maan­kin niis­tä paras­ta. Kir­jo­jen luke­mi­nen kan­nat­taa, sil­lä sana­va­ras­to laa­je­nee ja pää­see eri­lai­seen maa­il­maan. Maa­il­mas­ta löy­tyy niin pal­jon eri­lai­sia kir­jo­ja, että jokai­nen löy­tää var­mas­ti sopi­vaa luet­ta­vaa. Jos kir­ja on hyvä ja kiin­nos­ta­va, se vie muka­naan, ja luke­mi­ses­ta tulee mieluisaa.

Arvos­tan, että minul­la on luku­tai­to ja mah­dol­li­suus lukea eri­lai­sia kir­jo­ja. Myös eri kie­lil­lä luke­mi­nen sekä kir­joit­ta­mi­nen on muka­vaa. Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si somes­sa joi­den­kin suu­rien vai­kut­ta­jien oli­si hyvä nos­taa luku­tai­toa esil­le, sil­lä luku­tai­to on luk­sus­tai­to! – Jen­na Heponiemi

Luku­tai­don mer­ki­tys ja arvostus

Luku­tai­to on erit­täin tär­keä tai­to, se tar­koit­taa tai­toa tul­ki­ta kir­joi­tet­tua kiel­tä. Luku­tai­to kehit­tää mei­dän kirjoitus‑, puhe‑, luku‑, kieli‑, ja ajat­te­lu tai­toa. Se antaa meil­le parem­man sana­va­ras­ton ja kehit­tää hen­ki­lön mielikuvitusta.

Luku­tai­to edis­tää mei­dän kou­lu­tus­ta monel­la taval­la, se antaa monia mah­dol­li­suuk­sia. Luku­tai­don avul­la voim­me oppia oman äidin­kie­lem­me, mut­ta myös monia mui­ta vie­rai­ta kie­liä. Se aut­taa mei­tä ymmär­tä­mään monia asioi­ta, ja myös löy­tä­mään nii­tä, mui­den teks­tien poh­jal­ta. Luku­tai­don avul­la voim­me ymmär­tää parem­min, mitä ympä­ril­läm­me tapahtuu.

Luku­tai­to antaa meil­le monia tai­to­ja, jot­ka ovat erit­täin tär­kei­tä. Esi­mer­kik­si luku­tai­to aut­taa kes­kit­ty­mään ja se antaa hyviä val­miuk­sia kou­lu- ja työ­elä­mään. Hyvä kir­ja myös viih­dyt­tää, pitää aja­tuk­set yhdes­sä pai­kas­sa ja mie­len vir­keä­nä. Onhan se aina parem­paa tai enem­män­kin ter­veel­li­sem­pää ajan­viet­toa, kuin puhe­li­men näprääminen.

Luku­tai­to myös edis­tää suku­puol­ten välis­tä tasa-arvoa. Mikä on erit­täin tär­ke­ää, eten­kin köy­hem­mis­sä mais­sa kuin Suomi.

Epä­ta­sa-arvo luku­tai­dot­to­muu­des­sa tekee minut todel­la surul­li­sek­si. On ikä­vää tie­tää, että kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia oppia ja opis­kel­la, niin kuin meil­lä tääl­lä Suo­mes­sa. Se pis­tää minut myös miet­ti­mään, että minun pitäi­si olla enem­män kii­tol­li­nen. Vaik­ka kou­lu voi jos­kus tun­tua ras­kaal­ta, minul­la on sen­tään mah­dol­li­suus opiskella.

Oli­si siis mie­les­tä­ni tär­ke­ää, että luku­tai­toa arvos­tet­tai­siin enem­män tule­vai­suu­des­sa. Ja sii­tä tuli­si jokai­sen ihmi­sen hal­lit­se­ma tai­to, eikä etuoi­keus, jota vain rik­kaam­man maan asuk­kaat hal­lit­se­vat. On siis tär­ke­ää vie­dä tätä tie­toa eteen­päin ja aut­taa. Aut­taa voit esi­mer­kik­si lah­joit­ta­mal­la rahaa hyvän­te­ke­väi­syys jär­jes­töi­hin, jot­ka tuke­vat luku­tai­don leviä­mis­tä tai ryh­ty­mäl­lä kummiksi.

Mie­les­tä­ni luku­tai­to on erit­täin tär­ke­ää tai­to, joka kuu­luu kai­kil­le iäs­tä tai suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Sitä pitäi­si arvos­taa enem­män ja sen tär­key­des­tä puhua. – Jan­na Olsen