- Riku Leskelä ja Anssi Pöllänen toivoisivat päättäjien tulevan itse paikan päälle katsomaan, miten lastensuojelun asumispalveluyksikkö istuisi pientaloalueelle.
Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti huhtikuun lopussa, että se vuokraa Haukiputaan Niittyholmasta tontin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle lastensuojelun asumispalveluyksikön rakentamista varten.
Niittyholman asukkaat Anssi Pöllänen ja Riku Leskelä kertovat kuulleensa suunnitelmista vasta lukiessaan päätöksestä uutisista.
– Olisi ollut toivottavaa, että alueen asukkaita olisi kuultu asiassa. Se olisi lisännyt luottamusta päätöksentekoa ja päättäjiä kohtaan, miehet toteavat.
Pohteen hanke on herättänyt alueen asukkaissa voimakkaan vastareaktion. Pian asian tultua julki, molemmat miehet alkoivat saamaan yhteydenottoja alueen muilta asukkailta. Nyt yhteisessä Whatsapp-ryhmässä on yli 20 jäsentä.
– Turvallisuus on ollut ensisijainen huolenaihe, sillä alueella on paljon lapsiperheitä, Leskelä sanoo.
Naapureina asuvat miehet eivät ymmärrä, miten hankkeen kuvitellaan soveltuvan alueelle, jota on markkinoitu läpi vuosien rauhallisena pientaloasumisalueena.
– Viereiseen päiväkotiin on alle 100 metriä matkaa ja lähimpään omakotitaloon noin 20 metriä, Pöllänen kertoo.
Pöllänen ja Leskelä toimittivat lautakunnalle kirjallisen vetoomuksen jo ennen huhtikuista kokousta. Vetoomuksessa he perustelivat asiansa ja ilmoittivat hakevansa päätökseen oikaisua, mikäli se menisi esitetyn mukaisesti läpi.
– Hakemuksessa Pohde ilmoittaa tarpeen olevan akuutti, eli heillä on kiire. Kiire on meistä todella huono peruste, miehet kertovat.
Kaksikko on ollut aktiivisesti yhteydessä niin Pohteen kuin kaupungin päättäjiin. Osa on suhtautunut ymmärtäväisesti ja osaan päättäjistä ei ole saatu yhteyttä lainkaan.
– Viestit ovat ehkä menneet perille, mutta onko vetoomusta edes luettu tai ymmärretty, on eri asia. Koemme, että meidän huolta ei ole kuultu lainkaan, Leskelä sanoo.
Miehet kertovat ajautuneensa puuhamiesten rooliin, koska he haluavat varmistaa, että asiat tehdään kunnolla.
– Jos se on meistä kiinni niin hanke ei toteudu. Vastustamme hanketta tälle kyseiselle tontille, emme hanketta itsessään, Leskelä toteaa.
– Eikä tarvitse myöhemmin harmitella, että ei edes yritetty, Pöllänen jatkaa.
Alueen asukkaat kyseenalaistavat hankkeen kaavanmukaisuuden, sillä tontin kaavamerkintä A‑2 on laadittu pientaloasumista ja erityisryhmien palveluasumista varten, ei laitospalveluille. Heistä lastensuojelun asumispalveluyksikkö on terminä harhaanjohtava, sillä termiä ei ole juurikaan käytetty päätöksenteossa.
– Mielestämme termillä halutaan peittää se tosiasia, että kyseessä on laitos, jollaista kaava-alueelle ei ole olisi mahdollista rakentaa, kaksikko sanoo.
Pohteen tarkoitus on rakentaa tontille yksikkö, jossa on seitsemän paikkainen vaativan tason osasto, saman kokoinen erityistason osasto ja kaksi perhekuntoutuspaikkaa.
– Mielestämme kyseessä ei ole asumukseen verrattavissa oleva rakennus, vaan yksinkertaisesti laitos ja työpaikka, Pöllänen sanoo.
– Olemme tutustuneet ennakkopäätöksiin ja niissä alle seitsemän paikkaiset asumisyksiköt on katsottu asumiseen rinnastettavaksi, mutta sitä isommat on katsottu laitoksiksi. Tässä tapauksessa 16-paikkainen laitos ei minusta kuvasta edes suurperheen asumista, Leskelä jatkaa.
Molemmat ihmettelevät miten tähän ratkaisuun on päädytty. Lautakunnassakaan asiasta ei oltu yhtä mieltä. Yhdyskuntalautakunnan jäsen Eeva-Maria Parkkinen esitti kokouksessa, että yhdyskuntalautakunta ei vuokraisi tonttia Pohteelle.
Esitystä seurasi äänestys, jossa Parkkisen esitystä kannatti Jukka Huotari, Miia Lehtisaari, Matti Lukka ja Risto Päkkilä. Esitys hävisi äänin 8–5 kaupunkiympäristöjohtajan esitykselle.
Viisikko jätti asiasta kirjallisen eriävän mielipiteen, jossa he totesivat, että kyseinen tontti ei heidän mielestään sovellu suunniteltuun käyttötarkoitukseen toiminnan luonne ja alue huomioiden.




