Mitä miel­tä jär­jes­töis­sä ollaan uudes­ta sotesta?

Sote-uudistus tulee ajan mittaan vaikuttamaan monella tavalla terveydenhoitoon.Sote-uudistus tulee ajan mittaan vaikuttamaan monella tavalla terveydenhoitoon.

Suo­ma­lai­set ovat saa­neet rie­sak­seen jou­kon kan­san­sai­rauk­sik­si luo­ki­tel­ta­via tau­te­ja. Mer­kit­tä­viä ovat esi­mer­kik­si sydän- ja veri­suo­ni­tau­dit, dia­be­tes ja eri­lai­set keuhkosairaudet.

Monia ylei­siä kroo­ni­sia sai­rauk­sia pote­vien asioi­ta edis­tä­mään on perus­tet­tu jär­jes­tö­jä. Ran­ta­poh­ja kysyi mitä miel­tä kol­mes­sa näis­tä jär­jes­töis­tä ollaan sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon muu­tok­sis­ta. Äänes­sä ovat jär­jes­tö­jen pai­kal­li­set edustajat.

– Toi­vee­nam­me on, että hyvin­voin­ti- ja ter­veys­toi­men pal­ve­lu­ta­so para­nee enti­ses­tään, kun väes­tön ikään­ty­mi­sen ja sai­ras­ta­vuu­den nykyi­sil­le kun­nil­le koh­dis­tu­vat kulu­ris­kit siir­ty­vät yksit­täi­sil­tä kun­nil­ta hyvin­voin­tia­lueil­le, tote­aa Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Arja Toi­vo­nen.

– Toi­vom­me, että tule­val­la hyvin­voin­tia­lu­eel­la toi­mi­vien eri­lais­ten sote-jär­jes­tö­jen moni­puo­lis­ta osaa­mis­ta, asian­tun­ti­juut­ta ja pal­ve­lu­tar­jon­taa voi­tai­siin hyö­dyn­tää raken­net­ta­vien pal­ve­lu­mal­lien kehit­tä­mi­ses­sä, mik­sei tie­tyil­tä osin täy­den­tä­mi­ses­sä­kin. Alu­eel­la toi­mi­vil­la jär­jes­töil­lä on var­mas­ti sanan­sa sanot­ta­va­na muun muas­sa hyvin­voin­tia­luei­den pal­ve­lun käyt­tä­jien tar­peis­ta, uskoo Toivonen.

Vuon­na 1990 perus­tet­tu Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tys toi­mii osa­na Poh­jois-Poh­jan­maan Sydän­pii­riä ja on sen kaut­ta osa Sydän­lii­ton orga­ni­saa­tio­ta. Pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on oman toi­min­ta-alu­een kan­sa­lais­ten ter­vey­den ja eri­tyi­ses­ti sydän­ter­vey­den edistäminen. 

– Toi­min­nas­sam­me ja eri­lais­ten akti­vi­teet­tien kaut­ta pyrim­me vähen­tä­mään sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sia, paran­ta­maan hoi­toon ja kun­tou­tuk­seen pää­syä sekä tätä kaut­ta lisää­mään ihmis­ten fyy­sis­tä ja psyyk­kis­tä hyvin­voin­tia, sum­maa Toivonen. 

Yhdis­tyk­sel­lä on myös kou­lu­tet­tu ver­tais­tu­ki­hen­ki­lö­ver­kos­to, joka aut­taa saman­kal­tai­ses­sa tilan­tees­sa ole­via ihmi­siä sydän­ter­vey­s­asiois­sa. Lisäk­si sään­nöl­li­set tapaa­mi­set tuo­vat mie­len­vi­reyt­tä ja ehkäi­se­vät syrjäytymistä.

Koro­na-aika on tuo­nut haas­tet­ta yhdis­tys­ten toi­min­taan. Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tyk­ses­sä voi­tiin kui­ten­kin vii­me vuon­na koro­na­ti­lan­teen niin saal­lies­sa pitää sään­tö­mää­räi­set kokouk­set ja jär­jes­tää kuu­kausit­tai­sia akti­vi­teet­te­ja ja retkiä. 

– Täl­lä het­kel­lä rajoi­tuk­set estä­vät kuu­kausi­ta­paa­mi­sen, mut­ta odo­tam­me innol­la, mil­loin pää­sem­me jäl­leen kokoon­tu­maan, tote­aa Toivonen.

Oulun dia­be­te­syh­dis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Pet­ri Han­he­la toi­voo, että dia­bee­ti­koi­den hoi­to toi­mii sote-uudis­tuk­sen jäl­keen suju­vas­ti. Hän ker­too, että tyy­pin 1 dia­be­tek­sen hoi­to toi­mii nykyi­sin hyvin, mut­ta tyy­pin 2 hoi­to on haasteellisempaa. 

– Tyy­pin 2 dia­be­tek­sen hoi­dos­sa oli­si paran­ta­mi­sen varaa. Eten­kin kan­ta-Oulun alu­eel­ta kuu­luu, ettei aina tah­do pääs­tä lää­kä­riin­kään. Sii­nä oli­si siis sel­keäs­ti paran­ta­mi­sen varaa. 

Tyy­pin 1 dia­be­tes­ta sai­ras­ta­vien alle 18-vuo­tiai­den las­ten ja nuor­ten hoi­to toi­mii nykyi­sin OYSis­sa. Han­he­la toi­voo, ettei hyvään hoi­toon tuli­si muutoksia.

Han­he­la tote­aa, että eten­kin tyy­pin 2 dia­be­tes­ta sai­ras­ta­vien mää­rän jat­ku­va lisään­ty­mi­nen tuo haas­teen­sa tulevaisuudessakin.

– Toi­voi­si, että resurs­sit ohjat­tai­siin oike­aan paik­kaan ja kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­tai­si­vat oikeas­sa suh­tees­sa. Pel­ko­na on, että dia­be­tes­ta sai­ras­ta­vat jää­vät huo­nol­le hoidolle. 

Sote-uudis­tuk­sen sano­taan tuo­van tul­les­saan suu­ria muu­tok­sia, jois­ta ei kui­ten­kaan ole tar­kem­paa tie­toa. Han­he­la tote­aa­kin, että aika näyt­tää, miten asiat läh­te­vät suju­maan uudis­tuk­sen jälkeen. 

Yli-Iin Sil­mun puheen­joh­ta­ja Jor­ma Ras­va­la ker­too, että Yli-Iin Sil­mu toi­mii Oulun seu­dun hen­gi­ty­syh­dis­tyk­sen alai­suu­des­sa, eikä näin ole oma yhdis­tys. Toi­min­ta­mal­li on ollut Yli-Iis­sä käy­tös­sä koko Sil­mun historian.

– Soten suh­teen meil­lä ei ole suu­ria toi­vei­ta tai odo­tuk­sia. Yli-Iin liit­tyes­sä Ouluun käy­tän­nös­sä Yli-Iis­sä tapah­tui se, mis­tä nyt puhu­taan: Sote-pal­ve­lut siir­tyi­vät lähes koko­naan Yli-Iis­tä muu­al­le. Se, mitä useat kun­nat ja alu­eet kipui­le­vat nyt soten suh­teen, on meil­lä koet­tu jo vuo­sia sit­ten. Toi­vee­na toki on se, että ei enem­pää muu­tok­sia tule.

Ras­va­lan mukaan yhdis­tyk­sen toi­min­taan uudis­tus ei vai­ku­ta lainkaan. 

– Asias­ta emme ole kes­kus­tel­leet vaan olem­me kes­kit­ty­neet omaan toi­min­taan ja ver­tais­tu­keen. Toki jos val­ta­kun­nan­ta­son jär­jes­töt muut­ta­vat toi­min­taa, niin ehkä se hei­jas­tuu myös meille.

Kir­joit­ta­jat: Auli Haa­pa­la, Tui­ja-Jär­ve­lä Uusi­ta­lo, Teea Tunturi