Mitä itse­näi­syys mer­kit­see minul­le?

Auli Haa­pa­la
Tui­ja Jär­ve­lä-Uusi­ta­lo
Teea Tun­tu­ri
Ran­ta­poh­jan alue

Anne­li Oja­leh­to.

Itse­näi­syys­päi­vän kyn­nyk­sel­lä kysyim­me Ran­ta­poh­jan alu­een ihmi­sil­tä, mitä Suo­men itse­näi­syys heil­le mer­kit­see.

Mar­ko Kar­ja­lai­nen Kel­lon Kivi­nie­mes­tä ker­too ole­van­sa erit­täin ylpeä Suo­men itse­näi­syy­des­tä.
– Sota­ve­te­raa­nit ovat teh­neet tämän maan meil­le ja olen hei­dän teois­taan erit­täin ylpeä.
Kar­ja­lai­nen nos­taa itse­näi­syys­päi­vän aamu­na noin 60 lip­pua sal­koi­hin ennen aamu­kah­dek­saa.
– Sii­nä ehtii miet­tiä itse­näi­syy­den mer­ki­tys­tä.

Mari­ka Kerä­nen Yli-Iis­tä on syn­ty­nyt Ruot­sis­sa, mut­ta Suo­men itse­näi­syy­del­lä on sil­ti hänel­le iso mer­ki­tys.
– Se mer­kit­see vapaa­ta ja tur­val­lis­ta maa­ta sekä hyvää kou­lu­tus­ta, Yli­kii­min­gin Ala­vuo­tol­ta kotoi­sin ole­va nai­nen ker­too.

San­na Kok­ko Yli­kii­min­gis­tä pitää Suo­men itse­näi­syyt­tä mah­ta­va­na jut­tu­na.
– Kyl­lä Suo­mes­sa on tur­val­lis­ta asua ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se on nyky­maa­il­mas­sa muu­ten. Itse­näi­syys on iha­na jut­tu. Olo tun­tuu tur­val­li­sel­ta, vaik­ka kai­ken­lais­ta jo Suo­mes­sa­kin tapah­tuu.

Niko Roi­hu Hau­ki­pu­taal­ta aikoo juh­lis­taa itse­näi­syys­päi­vää hyvän ruu­an mer­keis­sä. Itse­näi­syys­päi­vään osuu myös oma nimi­päi­vä.
– Var­maan­kin “saan” kat­soa lin­nan juh­lia tele­vi­sios­ta yhdes­sä vai­mon kans­sa, vaik­ka aika yksi­toik­kois­ta se puku­jen ja kät­te­lyn kat­so­mi­nen on.
Sanois­ta itse­näi­nen Suo­mi Nikol­le tule­vat mie­leen vapaus, rau­ha ja rak­kaus.

Alpo Vähä­kuo­pus on syn­tyi­sin Pudas­jär­vel­tä, mut­ta hän on asu­nut Hau­ki­pu­taal­la jo 50 vuot­ta. Kesäl­lä 80 vuot­ta täyt­tä­nyt mies toi­voo, että Suo­mes­sa saa­tai­siin elää tule­vai­suu­des­sa­kin itse­näi­ses­sä maas­sa ja rau­has­sa. Jos nyt tuli­si sota, se oli­si mah­do­ton. Kom­mu­nis­mia koh­taan ei ole läm­pi­miä aja­tuk­sia.
– Olen sotaor­po, kun isä kuo­li, olin kak­si­vuo­tias ja jäi seit­se­män mär­kää pen­tua. Itsel­lä­ni­kin on joi­ta­kin muis­ti­ku­via sota-ajois­ta, kun Oulua pom­mi­tet­tiin.
Vähä­kuo­pus osal­lis­tui vii­kon­lop­pu­na Pudas­jär­vel­lä sotaor­po­jen tilai­suu­teen, jos­sa pal­jas­tet­tiin laat­ta. Itse­näi­syys­päi­vä­nä hän aikoo seu­ra­ta lin­nan juh­lia tele­vi­sios­ta.

Mitä­kö itse­näi­syys minul­le mer­kit­see, poh­dis­ke­lee hau­ki­pu­taa­lai­nen Toi­vo Veh­kao­ja.
– Että olen itse­näi­nen ja teen pot­tu­kei­ton itse, hän vit­sai­lee, mut­ta vaka­voi­tuu sit­ten.
– Suo­mes­sa on hyvä ja tur­val­lis­ta asua. Maa­il­man meril­lä sei­la­tes­sa tajusi itse­näi­syy­den mer­ki­tyk­sen ja kuin­ka hyvä maa Suo­mi on.
– Sosi­aa­li­tur­va, kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det ja ter­vey­den­huol­to ovat ensi­luok­kai­sia. Pal­ve­lui­ta on tar­jol­la, jos niis­tä kai­kis­ta saa ja löy­tää tie­toa. Kaik­ki eivät käy­tä net­tiä.
– Itse­kin sain tie­toa pal­ve­lu­neu­vo­jal­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta, kun jou­duin sil­mä­ope­raa­tioon.
Sir­pa Eske­li­nen Hau­ki­pu­taal­ta pysäh­tyy poh­ti­maan itse­näi­syy­den mer­ki­tys­tä.
– Meil­lä on itse­mää­rää­mi­soi­keus ja voim­me vai­kut­taa asioi­hin, mikä on iso asia.
– Itse­näi­syy­des­tä tulee mie­leen myös suo­ma­lai­nen sisu. On iha­naa elää itse­näi­ses­sä Suo­mes­sa.
– Arvos­tan ja kun­nioi­tan vete­raa­nien työ­tä itse­näi­sen Suo­men hyväk­si. Nyt­kin itse­näi­syys­päi­vä­nä ajat­te­len hei­tä läm­pi­mäs­ti.

Hau­ki­pu­taan lukio­ta käy­vä Elme­ri Myl­ly­ne­va on tulos­sa kou­lun Gen­der Ben­der -tapah­tu­mas­ta, jos­sa lai­tet­tiin suku­puo­li­roo­lit sekai­sin.
– Itse­näi­syys mer­kit­see sitä, että saam­me elää vapaas­ti Suo­men kan­sa­lai­si­na, kukin oma­na itse­nään. Saam­me puhua suo­men kiel­tä. Suo­ma­lai­suus on hyvä ja tär­keä asia.
– Voim­me myös vai­kut­taa asioi­hin äänes­tä­mäl­lä ja jät­tä­mäl­lä kan­sa­lais­aloit­tei­ta. Suo­mi on suo­ma­lais­ten maa, päät­tää Elme­ri.
Itse­näi­syys­päi­vä­nä hän aikoo syö­dä hyvin, kat­soa lin­nan juh­lia ja olla vaan.
Aino Miet­tu­nen Kui­va­nie­mel­tä pitää Suo­men itse­näi­syyt­tä hie­no­na asia­na.
– Asi­aan on niin totut­tu, että sitä pide­tään itses­tään­sel­vyy­te­nä. Itse­näi­syyt­tä oli­si kui­ten­kin syy­tä vaa­lia ja arvos­taa.
Miet­tu­nen käy itse­näi­syys­päi­vä­nä kir­kos­sa. Koto­na hän lait­taa pöy­däl­le lip­pu­ja ja kynt­ti­löi­tä.

Ilk­ka Hil­tu­lal­le Kui­va­nie­mel­tä itse­näi­syys mer­kit­see kaik­kea.
– Olen niin isän­maal­li­nen, kuin vain voi olla. Suo­mi oli ennen köy­hä val­tio, mut­ta nyt tämä on vau­ras, tur­val­li­nen maa.
Itse­näi­syys­päi­vän­viet­toon Hil­tu­lal­la kuu­luu lin­nan juh­lien kat­so­mi­nen tele­vi­siois­ta.

Han­nu Mäke­lä Iis­tä tote­aa, että itse­näi­syys on tär­keä asia.
– Isä oli muka­na tais­te­le­mas­sa itse­näi­sen maan puo­les­ta.
– Itse­näi­syys­päi­vä on tär­keä. Syöm­me ja kei­täm­me juh­la­kah­vit, syty­täm­me kynt­ti­löi­tä ja kat­som­me itse­näi­syys­päi­vän juh­lia tele­vi­sios­ta.

Annik­ki Raap­pa­na Iis­tä tote­aa, että itse­näi­syys on iso asia.
– Itse­näi­syys on sitä, että saam­me päät­tää omis­ta asiois­tam­me. Toi­set eivät voi tul­la sano­maan, että teh­kää­pä noin.
Itse­näi­syys­päi­vän viet­toon Raap­pa­nal­la kuu­luu kynt­ti­löi­den polt­ta­mi­nen.

Jää­li­läi­nen Anne­li Oja­leh­to ker­too, että Suo­men itse­näi­syys mer­kit­see hänel­le vapaut­ta.
– Sana­na vapaus sisäl­tää ihan kai­ken, mitä itse­näi­syys on.