Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den ase­ma­kaa­va etenee

Kes­ki­viik­ko­na 15.2. jär­jes­tet­ty kaa­va­luon­nok­sen tie­do­tus- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus herät­ti mie­len­kiin­toa isos­sa jou­kos­sa alu­een asuk­kai­ta. Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den kaa­va­luon­nos on nyt val­mis­te­lu­vai­hees­sa ja se on näh­tä­vil­lä 6.3.2023 saak­ka. Nopeim­mil­laan kaa­va voi val­mis­tua jo kulu­van vuo­den loppupuolella.

Pai­kal­la tilai­suu­des­sa ollut kaa­voi­tusark­ki­teh­ti Han­na Pöy­tä­kan­gas esit­te­li kaa­va­luon­nok­sen sekä sen tavoit­teet ja kävi läpi myös alu­eel­le teh­dyt sel­vi­tyk­set. Vuon­na 2014 mai­straa­tit otti­vat yhte­näi­sen val­ta­kun­nal­li­sen käy­tän­nön, jon­ka mukaan loma-asun­toa ei voi­da rekis­te­röi­dä hen­ki­lön vaki­tui­sek­si asuin­pai­kak­si. Kaa­van muut­ta­mi­nen käyn­nis­tyi jo useam­pi vuo­si sit­ten usei­den yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien aloit­tees­ta ja nyt esil­lä ole­van kaa­van tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa loma-asun­non käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos pysy­väk­si asunnoksi.

– Tavoi­te kos­kee nii­tä tont­te­ja, joi­den maa­no­mis­ta­jat tai ‑hal­ti­jat ovat hake­neet muu­tos­ta. Ainoas­taan muu­ta­maan tont­tiin ei ole haet­tu muu­tos­ta Oulun kau­pun­gin omis­ta­mien tai hal­lin­noi­mien raken­ta­mat­to­mien tont­tien lisäk­si, Pöy­tä­kan­gas kertoi.

Alu­eel­le on tee­tet­ty vii­me vuo­den aika­na muun muas­sa kevyt mai­se­ma­sel­vi­tys, luon­to­sel­vi­tys, hule­ve­si­sel­vi­tys ja melusel­vi­tys, joi­den lisäk­si on sel­vi­tet­ty huo­mio­nar­voi­set luon­to­tyyp­pi­ku­vat sekä otet­tu huo­mioon vuo­den 2018 yleis­kaa­val­li­nen tar­kas­te­lu ja vai­ku­tus­ten arvioin­ti. Pöy­tä­kan­kaan mukaan mis­sään sel­vi­tyk­ses­sä ei nous­sut esiin mitään mer­kit­tä­vää, joka voi­si kaa­va­muu­tok­sen estää. Luon­to­sel­vi­tyk­ses­sä tut­kit­tiin alu­een luon­to­tyy­pit, kas­vil­li­suus, vie­ras­la­jit ja sii­hen sisäl­tyi myös lintukartoitus.

– Ton­teil­ta ei löy­ty­nyt uha­na­lai­sia laje­ja eikä sel­vi­ty­sa­lu­eel­ta löy­ty­nyt vii­ta­sam­ma­koil­le sopi­vaa ympä­ris­töä. Lepa­koi­ta ja lii­to-ora­via ei myös­kään tavat­tu. Uha­na­lai­sis­ta lin­tu­la­jeis­ta alu­eel­la esiin­tyi haa­ra­pääs­ky­jä sekä viher­peip­po­ja, mut­ta sel­vi­tyk­ses­sä todet­tiin lin­nus­ton sopeu­tu­neen alu­een nykyi­seen käyt­tö­muo­toon, Pöy­tä­kan­gas kertoi.

Mai­se­ma­sel­vi­tyk­ses­tä ilme­ni, että poh­ja­kas­vil­li­suus on useas­sa pai­kas­sa siis­tiä kunt­taa, eikä maa­pe­rä ole kulu­nut­ta, muu­ta­mia pol­ku­ja lukuun otta­mat­ta. Kel­lon­lah­den ja Meri­nie­men mai­se­mis­sa oli ero­ja muun muas­sa puus­tos­sa, ja Kel­lon­lah­tea kuvat­tiin enem­män vaki­tui­sen asu­mi­sen pai­kak­si kuin loma-asun­to-alu­eek­si. Molem­pia aluei­ta kuva­taan sel­vi­tyk­ses­sä siis­teik­si ja jat­kos­sa molem­pien aluei­den mai­se­man säi­lyt­tä­mi­nen luon­tai­sen met­säi­se­nä on eri­tyi­sen tär­ke­ää. Eroo­sio­vai­ku­tuk­sia arvioi­taes­sa todet­tiin, että ties­tön ja asu­tuk­sen ulko­puo­li­sil­la alueil­la ei havait­tu mer­kit­tä­vää ihmi­sen­toi­min­nan aiheut­ta­maa eroo­sio­ta, Meri­nie­men ja Rita­lin­no­kan uima­ran­to­ja lukuun ottamatta.

– Uima­ran­nat ovat hiek­ka­poh­jai­sia ja parem­pi oli­si­kin, kuin siel­lä riit­täi­si kävi­jöi­tä, jot­ta poh­ja pysyi­si nykyi­sen­lai­se­na ja hiek­kai­se­na, Pöy­tä­kan­gas lisäsi.

Maa­pe­rä on alu­eel­la hiek­kaa ja hiek­ka­mo­ree­nia, eli maa läpäi­see vet­tä hyvin tai koh­tuul­li­ses­ti. Hule­ve­si­sel­vi­tyk­ses­sä tut­kit­tiin alu­een nykyi­set valu­ma-alu­eet ja hule­ve­sien hal­lin­ta ja tul­va­rei­tit. Sel­vi­tyk­sen mukaan hule­ve­sien kapa­si­teet­ti voi ylit­tyä pai­koin rank­ka­sa­teen aika­na ja sik­si ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siin suo­si­tel­laan lai­tet­ta­vak­si mää­räys hule­ve­sien tont­ti­koh­tai­ses­ta vii­vyt­tä­mi­ses­tä ja sen mää­räs­tä sekä lisät­tä­väk­si ohjeel­li­sia tul­va­reit­te­jä osal­le tont­te­ja. Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus on ohjeis­ta­nut, että kaa­vaan oli­si syy­tä lait­taa mai­nin­ta mah­dol­li­ses­ta merivesitulvasta.

– Meri­ve­si­tul­va-alu­een toden­nä­köi­sin tul­va­vaa­ra­vyö­hy­ke ulot­tuu osal­le Ank­ku­ri­paik­ka ‑kadun ete­län­puo­lei­sia tont­te­ja, ja on mah­dol­lis­ta, että osa raken­nuk­sis­ta on uuden tul­va­kor­keu­den ala­puo­lel­la. Se voi olla este kiin­teis­tön muut­ta­mi­sel­le vaki­tui­sek­si asuin­pai­kak­si, Pöy­tä­kan­gas kertoi.

Meri­nie­mes­sä on toi­mi­nut 1950–80-luvulla Esson öljy­sa­ta­ma, jon­ka öljy­va­ras­toa­lu­eet ovat kaa­va­muu­to­sa­lu­eel­la. Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus on ohjeis­ta­nut, että enti­sen varas­toa­lu­een alu­eel­le tuli­si kir­ja­ta mää­räys, jos­ta käy ilmi mah­dol­li­nen maan­käyt­tö­ra­joi­te. Teh­dys­tä melusel­vi­tyk­ses­tä ei ilmen­nyt tar­pei­ta melun­tor­jun­nan toi­men­pi­teil­le, vaik­ka lii­ken­ne­mää­rät lisään­ty­vät toden­nä­köi­ses­ti tulevaisuudessa.

Osa asuu ase­ma­kaa­van muu­to­sa­lu­eel­la jo vaki­tui­ses­ti, sil­lä he ovat voi­neet kir­ja­ta vaki­tui­sen osoit­teen alu­eel­le ennen vuo­den 2014 lop­pua. Osa asuk­kais­ta kokee, että he ovat eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa ver­rat­tu­na hei­hin, joil­la pysy­vä osoi­te alu­eel­la on. Alu­eel­la asuu myös per­hei­tä, jois­ta osal­la on osoi­te muu­to­sa­lu­eel­la ja osal­la ei. Kaa­van on tar­koi­tus lisä­tä tasa-arvois­ta asu­mis­ta alu­eel­la, mut­ta se vaa­tii monen koh­dal­la isoa talou­del­lis­ta sat­saus­ta. Ase­ma­kaa­va-alu­eel­la on yhteen­sä 207 tont­tia, jois­ta hie­man vajaal­la 70:llä asu­taan vaki­tui­ses­ti. Vuon­na 2017 alu­eel­la oli pysy­viä asuk­kai­ta noin 170 ja kaa­va­muu­tos tulee mah­dol­lis­ta­maan arviol­ta noin 615 asuk­kaan pysy­vän asu­mi­sen alueella.

Tar­kas­tusark­ki­teh­ti Son­ja Kois­ti­nen oli puhu­mas­sa tilai­suu­des­sa raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tus­ten muu­tok­ses­ta. Jokai­sen pysy­vän asun­non sta­tus­ta halua­van täy­tyy hakea raken­nus­lu­paa, jon­ka hake­mi­sel­la var­mis­te­taan, että raken­nus täyt­tää vaki­tui­sel­le asu­mi­sel­le osoi­te­tut vaa­ti­muk­set. Pro­ses­sia var­ten tar­vi­taan muu­tos­tar­peis­ta riip­puen vas­tuu­hen­ki­lök­si pää­suun­nit­te­li­ja, vas­taa­va työn­joh­ta­ja tai raken­nus­suun­nit­te­li­ja, joka tekee pää­pii­rus­tuk­set rakennuslupahakemukseen.

– Jokai­nen hake­mus käsi­tel­lään tapaus­koh­tai­ses­ti ja naa­pu­rit on hyvä tie­dot­taa käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­ses­ta, Kois­ti­nen sanoi.

Vapaa-ajan asun­not on mones­ti raken­net­tu eri vaa­ti­muk­sil­la kuin vaki­tui­set asuin­ra­ken­nuk­set, eivät­kä sik­si kaik­ki mää­räyk­set ole nii­tä aiem­min kos­ke­neet. Vaki­tui­sen asun­non tulee täyt­tää lain vaa­ti­muk­set muun muas­sa asun­non omi­nai­suuk­sien, raken­tei­den lujuu­den ja vakau­den, palo­tur­val­li­suu­den, ter­veel­li­syy­den, esteet­tö­myy­den sekä ener­gia­te­hok­kuu­den suhteen.

Kois­ti­nen muis­tut­ti, että jokai­sen tapauk­sen koh­dal­la käy­te­tään har­kin­taa ja mie­ti­tään mil­lai­set muu­tok­set ovat koh­tuul­li­sia ja järkeviä.

– Raken­ne­tyy­pit on esi­tet­tä­vä, palo­va­roit­ti­mien tulee olla kyt­ket­ty­nä säh­kö­verk­koon, por­tai­den ja pois­tu­mis­tei­den on täy­tet­tä­vä mää­räyk­set ja sisään­käyn­nin tulee olla estee­tön. Ener­gia­te­hok­kuut­ta on paran­net­ta­va ja teh­tä­vä ener­gia­sel­vi­tys, jos se on talou­del­li­ses­ti ja toi­min­nal­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, Kois­ti­nen lisäsi.

Joil­le­kin alu­een asuk­kail­le ei ole mah­dol­li­ses­ta kaa­va­muu­tok­ses­ta huo­li­mat­ta talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa hakea vaki­tui­sen asuin­pai­kan muu­tos­ta. Nyky­päi­vän raken­nus­mää­räys­ten täyt­tä­mi­sek­si edes­sä oli­si koh­tuu­ton mää­rä remon­toin­tia ja muutostöitä

Pai­kal­la olleel­le Meri­nie­mes­sä asu­val­le Han­na Tak­ku­lal­le kiin­teis­tön muut­ta­mi­nen vaki­tui­sek­si asuin­pai­kak­si oli­si tär­ke­ää, jot­ta koko per­he voi­si asua viral­li­ses­ti samas­sa osoit­tees­sa. Mah­dol­lis­ta kiin­teis­tön arvon­nousua hän ei ole miet­ti­nyt, sil­lä muu­tos­töi­tä oli­si myös heil­lä edes­sä ennen muu­tok­sen hakemista.

Tilai­suu­des­sa kes­kus­te­lua herät­ti myös lisään­ty­vän lii­ken­teen vaa­ran­pai­kat ja ties­tön kulu­tus. Nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mi­nen ja las­ten huo­mioi­mi­nen lii­ken­tees­sä puhut­ti­vat myös. Alu­een vai­ku­tus­ten arvioin­ti on teh­ty vii­mek­si vuon­na 2018 ja se toi­mii myös poh­ja­tie­to­na uudel­le ase­ma­kaa­va­luon­nok­sel­le. Esil­le nousi, onko vii­si vuot­ta van­ha arvioin­ti yhä edel­leen validi.

Kaa­va­luon­nok­ses­ta voi jät­tää 6.3. asti kom­ment­te­ja yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nal­le, ja tilai­suu­den jär­jes­tä­vät toi­voi­vat­kin nii­tä saa­van, jot­ta kai­kis­ta esil­le nouse­vis­ta asiois­ta jäi­si jäl­ki pape­rei­hin. Kaa­vaeh­do­tus on tar­koi­tus saa­da jo ennen kesää val­tuus­toon ja kesäk­si näy­til­le, jot­ta se saa­daan hyväk­sy­mis­kä­sit­te­lyyn kau­pun­gin­val­tuus­toon tämän vuo­den aika­na. Tilai­suu­den puheen­joh­ta­ja­na toi­mi­nut yhdys­lau­ta­kun­nan jäsen Anne­ma­ri Eno­jär­vi oli kaa­van toteu­tu­mi­sen suh­teen erit­täin toiveikas.

– Tie on ollut pit­kä, mut­ta kyl­lä me tämä vie­dään lop­puun asti, Eno­jär­vi tiivisti.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä!