Mar­tin­nie­mel­lä hyvät edel­ly­tyk­set kehittyä

Mil­tä Mar­tin­nie­men kylä­mil­jöö näyt­tää ammat­ti­lais­ten ja ulko­puo­lis­ten sil­min? Mitä alu­een raken­nuk­set ker­to­vat his­to­rias­ta? Onko kyläl­lä tulevaisuutta?

Oulun yli­opis­ton Ark­ki­teh­tuu­rin yksi­kön opis­ke­li­jat ovat syk­syn mit­taan paneu­tu­neet kylän his­to­ri­aan ja raken­net­tuun ympä­ris­töön mais­te­ri­no­pin­toi­hin­sa liit­ty­vis­sä har­joi­tus­töis­sään. He ovat myös jal­kau­tu­neet kylän­rai­til­le ja asuk­kai­den jut­tusil­le kah­teen otteeseen.

Vii­me vii­kol­la opis­ke­li­jat pala­si­vat Mar­tin­nie­meen esit­te­le­mään Raken­nus­suo­je­lu ja raken­ne­tun ympä­ris­tön hoi­to ‑kurs­sin tulok­sia Ker­ho­laan. Aineis­tos­ta jul­kais­taan Mar­tin­nie­men his­to­rial­li­sen mil­jöön Suo­je­luat­las alku­vuo­des­ta pai­net­tu­na ver­sio­na ja verkkojulkaisuna.

Aikoi­naan hyvin väki­rik­kaas­sa ja pal­ve­luil­taan moni­puo­li­ses­sa saha­teol­li­suus­ky­läs­sä on nykyi­sin noin 2700 asu­kas­ta. Kylä hil­je­ni 1980-luvun lopus­sa sahan lope­tet­tua. Haas­tee­na on ollut vähe­ne­vä väki­mää­rä ja raken­nus­ten jää­mi­nen tyhjilleen.

Kylän vah­vuu­te­na on arvo­kas his­to­ria ja sii­hen poh­jau­tu­va vah­va iden­ti­teet­ti ja yhteis­hen­ki. Kylän eri aika­kausia edus­ta­vaa raken­nus­kan­taa ja van­haa sahan aluet­ta opis­ke­li­jat pitä­vät val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin ainut­laa­tui­se­na ja mer­kit­tä­vä­nä. Kau­pun­gil­la oli­si mah­dol­li­suuk­sia kehit­tää kylää edis­tä­mäl­lä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta kaa­va­tar­kis­tuk­sil­la. Myös uusi raken­nus­kan­nan inven­toin­ti suo­je­lun kan­nal­ta oli­si tar­peen. Uusia­kin tont­te­ja on kyläl­lä tar­jol­la, tar­vi­taan vain asuk­kai­ta. Kun kylä on aktii­vi­nen ja veto­voi­mai­nen, on myös tulijoita.

Van­ho­jen raken­nus­ten suo­je­lu on omis­ta­jien vas­tuul­la ja kau­pun­gin kan­nal­ta suo­je­lu­työ­ka­lu­na voi toi­mia kaa­voi­tus. Asu­kas­mää­rä Oulun alu­eel­la on kas­va­va ja Mar­tin­nie­mi voi­si olla poten­ti­aa­li­nen kasvualue.

Opis­ke­li­jat löy­si­vät kyläl­tä monia arvok­kai­ta ja kun­nos­tet­tu­ja van­ho­ja raken­nuk­sia kuten sahan alu­eel­la sijait­se­vat Mar­tin­ho­vi, met­sä­kont­to­ri ja yli­met­sän­hoi­ta­jan talo, enti­sen rau­ta­tien lähel­lä sijait­se­va teh­taan­joh­ta­jan talo sekä Ker­ho­la kylän­rai­til­la. Van­hois­ta raken­nuk­sis­ta on pidet­ty huol­ta ja nii­den käyt­tö­tar­koi­tus­ta on osin muu­tet­tu vas­taa­maan uusia käyttötarpeita.

Van­ha his­to­rial­li­nen ja arvo­kas kylä­mil­jöö antaa opis­ke­li­joi­den mie­les­tä mitä erin­omai­sim­mat läh­tö­koh­dat kehit­tää kylää. Jäl­jel­lä ole­vat raken­nuk­set ovat arvok­kai­ta ja tar­peen säi­lyt­tää ja kunnostaa.

Sahan alu­een kehit­tä­mi­sek­si opis­ke­li­jat näke­vät monia mah­dol­li­suuk­sia vir­kis­tys- ja har­ras­tus­toi­min­nan ja mat­kai­lun kehit­tä­mi­sek­si. Visio­na voi­si olla alu­eel­le perus­tet­ta­va lii­kun­ta- ja vapaa-ajan­kes­kus. Merel­lis­tä sijain­tia kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Len­nok­kaim­mas­sa suun­ni­tel­mis­sa van­haan paloa­se­maan voi­si sijoit­taa dronekeskuksen.

Har­va ehkä muis­taa, mut­ta nykyi­nen K‑market on ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­ma ja omaa aika­kaut­taan edus­ta­va lii­ke­ra­ken­nus. Tyh­jil­lään ole­va ja puret­ta­va­na koh­tee­na myy­tä­vä­nä ole­va enti­nen ter­veys­ta­lo on aikoi­naan saa­tu Ruot­sin-lah­joi­tuk­se­na. Kili­puk­ka­ra­ken­ta­mi­nen eli puu­pa­li­kois­ta raken­ne­tut talot kiin­nos­ti­vat myös opiskelijoita.

Oman koko­nai­suu­den muo­dos­ti Pomo­lan asui­na­lue ja idyl­lil­tään ja ympä­ris­töl­tään arvo­kas Sim­pan­tien seu­tu sekä Repo­lan­tien var­si ker­ros­ta­loi­neen. Ker­ho­lan edus­tal­le tar­vit­tai­siin tur­val­li­nen kadun­yli­tys, urhei­lu­ken­tän kun­nos­ta­mi­nen van­hal­le pai­kal­le Ker­ho­lan taak­se toi­si toi­min­taa, vas­ta­päi­sen leik­ki­puis­ton ja met­si­kön käyt­töä voi­tai­siin kehit­tää ja uudistaa.

Seu­ra­kun­ta­ta­lon koh­ta­lo on avoin­na, sil­lä yhty­mä luo­puu raken­nus­ta lähi­vuo­si­na. Saha­pe­rin­teen arvos­tuk­ses­ta ker­too, että kyläl­le on tulos­sa sahamuistomerkki.

Työ­väen­ta­lon kort­te­liin sopi­si opis­ke­li­joi­den mie­les­tä rivi­ta­lo­ja tai pien­ker­ros­ta­lo­ja. Maa­lis­kuus­sa 2020 pala­neen työ­väen­ta­lon rau­niot ovat edel­leen ton­til­la levällään.

Aurin­ko-orna­men­tiik­ka raken­nuk­sis­sa on jän­nit­tä­vä yksi­tyis­koh­ta, mikä pal­jas­tui kent­tä­kier­rok­sil­la. Sahan alu­een van­ho­jen raken­nus­ten kat­to- ja ikku­na­ko­ris­teis­sa tois­tuu aurinkosädekuviointi.

Saat­taa olla, että sym­bo­lii­kan toi tul­les­saan sahan perus­ta­ja Gran­felt 1905. Saha Keu­ruul­la ei menes­ty­nyt ja Mar­tin­nie­meen perus­tet­tu uusi saha sisäl­si toi­voa uudes­ta alus­ta, mitä aurin­gon­sä­teet voi­vat kuvas­taa. Yllät­täen samaa sym­bo­liik­kaa löy­tyy myös uudem­mis­ta­kin raken­nuk­sis­ta kylällä.

Opis­ke­li­jat kerä­si­vät myös van­ho­ja raken­nus­pii­rus­tuk­sia ja ‑kaa­vo­ja. Kylä­läi­sil­tä saa­dut tie­dot ja tari­nat his­to­rias­ta ovat olleet myös tär­keä­nä apu­na har­joi­tus­työs­sä. Lisäk­si läh­de­kir­joi­na oli­vat mm. Joni Skif­tes­vi­kin kir­jat ja Pent­ti Utriai­sen Koti­ky­lä­ni Martinniemi.

Opis­ke­li­joi­den töi­den esit­te­ly­ti­lai­suu­teen osal­lis­tu­nut, Hau­ki­pu­taal­le paluu­muut­ta­nut Kau­ko Kau­ko­la ker­toi tul­leen­sa mie­len­kiin­nol­la kuun­te­le­maan, mitä enti­seen koti­ky­lään kuu­luu ja mil­tä Ker­ho­la näyttää.

Tie­to­ja ja van­ho­ja valo­ku­via opis­ke­li­joi­den käyt­töön anta­nut­ta Rhea Forsté­nia jän­nit­ti, mitä kaik­kea tie­toa kyläs­tä on saa­tu koottua.Forstén asui aikoi­naan Ker­ho­las­sa kun hänen van­hem­pan­sa piti­vät paikkaa.

Suo­je­luat­lak­ses­ta aio­taan toi­mit­taa pai­net­tu ver­sio Ker­ho­laan. Toi­vee­na on myös, että opus­ta oli­si saa­ta­vil­la myös kirjastosta.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.