Kir­vat uhkaa­vat vil­ja­sa­toa: kui­va ja läm­min kevät kas­vat­ti popu­laa­tiot val­ta­vik­si

Kuivuuden vuoksi vilja on edennyt nopeasti kasvuvaiheesta toiseen. Arkistokuvassa rukiin kuhilaita.

Poh­jois-Suo­men vil­jan sato­kau­des­ta näyt­tää tule­van ete­lää parem­pi kos­teut­ta sito­vien hie­ta­mai­den ansios­ta. Läm­min kevät kas­vat­ti kui­ten­kin kir­va­po­pu­laa­tioi­ta, jot­ka voi­vat levit­tää eri­tyi­ses­ti kau­ral­le ikä­vää kää­piö­kas­vu­vi­roo­sia.

Vil­jan sato­ti­lan­ne näyt­tää Poh­jois-Poh­jan­maal­la hyväl­tä aina­kin par­hai­den kas­vus­to­jen osal­ta, ker­too Oulun seu­dun ProAgrian kas­vin­tuo­tan­non asian­tun­ti­ja Mari­ka Tuo­mi­kos­ki. Satei­ta on saa­tu Ete­lä-Suo­meen ver­rat­tu­na parem­min ja hie­ta­maas­sa kas­va­vat kas­vit ovat sel­vin­neet kui­vas­ta alku­ke­säs­tä savi­mai­ta parem­min.

– Myö­hään kyl­ve­tyt vil­jat ovat var­mas­ti hei­koil­la ja nii­den osal­ta sateet tuli­vat vähän myö­hään. Maa­la­ji­te­ki­jä on aut­ta­nut tääl­lä seu­dul­la kui­vuu­den kan­nal­ta kas­ve­ja parem­min hen­gis­sä, Tuo­mi­kos­ki kuvai­lee alku­ke­sän tilan­net­ta.

Tuo­mi­kos­ki arvioi, että aikai­sem­min kyl­ve­tyt vil­jat, eri­tyi­ses­ti ohra, voi­vat tul­la täh­käl­le jo täl­lä vii­kol­la. Kui­vuu­den myö­tä vil­ja on eden­nyt nopeas­ti kas­vu­vai­hees­ta toi­seen ja se on nopeut­ta­nut kas­vin kas­vu­ryt­miä.

– Aina on tapauk­sia, että on pääs­ty myö­häs­sä pel­lol­le vaik­ka­pa kone­rik­ko­jen vuok­si. Jos vil­ja on kyl­vet­ty pari viik­koa myö­hem­min, niin ollaan kas­vin kas­vun suh­teen alku­vai­hees­sa.

Mon­ta kiusaa kir­vois­ta

Kui­va ja läm­min kevät kas­vat­ti kir­va­po­pu­laa­tioi­ta val­ta­vik­si. Kir­vo­jen tor­jun­ta­kyn­nys on ylit­tä­nyt nor­maa­lin kesän ja tor­jun­ta-aineet monis­ta kau­pois­ta lop­pu­neet. Har­vi­nais­ten tuho­lais­ten aiheut­ta­mat sato­tap­piot voi­vat olla pahim­mil­laan 20–30%.

– Kir­vo­jen hai­tat ovat har­vi­nai­sia ja nii­den tor­jun­ta ei kuu­lu rutii­ni­toi­miin. Täl­lä het­kel­lä kir­vat ovat mones­ti aivan kas­vin tyves­sä ja tar­vi­taan tor­jun­ta-ainei­ta, jot­ka kul­keu­tu­vat kas­vis­sa kir­van syö­mään osaan, Mari­ka Tuo­mi­kos­ki kuvai­lee har­vi­nai­sen tuho­lai­sen tuo­mia haas­tei­ta.

Hänen mukaan­sa lähes joka tilal­la tun­tuu ole­van kir­vo­ja ja nii­hin toi­mi­via tor­jun­ta-ainei­ta ei ole kun­nol­la saa­ta­vil­la. Run­sas sade voi­si paran­taa tilan­net­ta, Tuo­mi­kos­ki arvioi. Parin kol­men vii­kon pääs­tä sel­vi­ää ovat­ko kir­vat levit­tä­neet kää­piö­kas­vu­vi­roo­sia, jol­le eri­tyi­ses­ti kau­ra on herk­kä aikai­sem­mis­sa kas­vu­vai­heis­sa.

– Kää­piö­kas­vu­vi­roo­si muut­taa vil­jan värin puner­ta­vak­si tai kel­ler­tä­väk­si vil­ja­la­jin mukaan. Se pie­nen­tää vil­jan sie­men­ko­koa tai saat­taa estää koko­naan röy­hyl­le tulon, eli vil­ja ei vält­tä­mät­tä tuo­ta ollen­kaan sie­men­tä. Riip­puu ihan mis­sä tilan­tees­sa tar­tun­ta on tul­lut.

Kol­meen säi­lö­re­husa­toon varau­du­taan

Säi­lö­re­hun sato­kau­des­sa on pal­jon vaih­te­lua Poh­jois-Suo­men alu­eel­la. Pahoin kui­vuu­des­ta kär­si­neet nur­mi­loh­kot jää­vät var­mas­ti lai­kuk­kaak­si tänä vuon­na, sil­lä edes sade ei vir­voi­ta kui­vu­nut­ta tai pala­nut­ta nur­mea.

– Ensim­mäi­nen sato oli nor­maa­liin näh­den pie­ni, toi­seen sadon­kor­juuseen on parem­mat odo­tuk­set kaik­kial­la. Juhan­nus­sa­teet tuli­vat hyvään sau­maan, sil­lä ensim­mäi­nen sato keret­tiin kor­jaa­maan ja lan­nat levit­tä­mään, Tuo­mi­kos­ki arvioi.

Huo­le­na vil­je­li­jöi­den kan­nal­ta on kui­ten­kin toi­sen säi­lö­re­husa­don riit­tä­vyys. Mari­ka Tuo­mi­kos­ki uskoo, että moni val­mis­tau­tuu kol­man­nen­kin sadon kerää­mi­seen, mikä­li kas­vu­kaut­ta riit­tää syk­syl­lä tar­peek­si pit­käl­le.

Nur­men vil­je­ly­pin­ta-ala on lisään­ty­nyt Poh­jois-Suo­mes­sa muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na. Moni tila, joka on kas­vat­ta­nut pel­käs­tään vil­jaa, on otta­nut vil­je­ly­kier­toon esi­mer­kik­si typ­peä sito­via viher­lan­noi­tus­nur­mia ihan jo maan­pa­ran­nus­kei­no­na. Myös puh­das­kau­ran vil­je­ly­pin­ta-alan ennus­te­taan kas­va­van.

– Puh­das­kau­ra­vil­je­ly on täl­lä alu­eel­la herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta vil­je­li­jöi­den kes­kuu­des­sa. Puh­das­kau­ra tar­koit­taa kau­ro­ja, jois­sa ei ole ollen­kaan mui­ta vil­jo­ja seas­sa, eli se sopii myös keli­aa­ki­koil­le, Mari­ka Tuo­mi­kos­ki ker­too.