Kel­lo­lais­läh­töi­nen Min­na Vii­ta­läh­de suun­nit­te­li Vuo­den Urhei­li­jan palkinnon

Vuo­den urhei­li­jak­si valit­tu, maas­to­hiih­tä­jä Iivo Nis­ka­nen, sai täy­sin uuden pal­kin­non vuo­den 2022 urhei­lusaa­vu­tuk­sis­taan. Vies­ti­ka­pu­laa syblo­loi­van pal­kin­non on suun­ni­tel­lut kel­lo­lais­läh­töi­nen Min­na Vii­ta­läh­de.

– Pal­kin­non suun­nit­te­lun tär­keim­piä läh­tö­koh­tia oli käy­tet­tä­vyys, tote­aa Vii­ta­läh­de. Tavoit­tee­na oli luo­da hel­pos­ti pidel­tä­vä ja suh­teel­li­sen kevyt pal­kin­to, joka kui­ten­kin huo­kuu arvok­kuut­ta ja kes­tää aikaa.

Urhei­lu­toi­mit­ta­jain Lii­ton jäse­net ovat äänes­tä­neet Vuo­den urhei­li­jan jo vuo­des­ta 1947 läh­tien. Tämän­vuo­ti­nen pal­kin­to jaet­tiin Urhei­lu­gaa­las­sa vii­me torstaina.

Min­na Vii­ta­läh­de (s. 1984) asuu Rot­ter­da­mis­sa ja on free­lance graa­fik­ko, kuvit­ta­ja ja pal­kit­tu julis­te­tai­tei­li­ja. Hol­lan­nis­sa hän pyö­rit­tää omaa graa­fi­seen suun­nit­te­luun ja kuvi­tuk­seen kes­kit­ty­vää Mint Sta­tion ‑yri­tys­tään. Hän on aiem­min suun­ni­tel­lut muun muas­sa Uuden Musii­kin Kil­pai­lus­sa (UMK) jaet­ta­van palkinnon.

Vii­ta­läh­de on opis­kel­lut graa­fis­ta suun­nit­te­lua Joen­suus­sa, tuo­te­muo­toi­lua Kuo­pios­sa ja eri­kois­maa­la­rik­si OSAOn Hau­ki­pu­taan yksi­kös­sä. Lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa Vii­ta­läh­de asui Kel­los­sa, mis­sä hänen äitin­sä asuu edelleen.

– Ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa lis­ta­sin aihee­seen liit­ty­viä sano­ja ylös liit­tyen sekä pal­kin­non saa­jaan, mut­ta myös sen myön­tä­jään: urhei­li­ja, urhei­lu, voit­to, sisu, hiki, jour­na­lis­mi, toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä ja vies­ti. Sano­ja yhdis­te­le­mäl­lä ja nii­hin liit­ty­viä mie­li­ku­via miet­ties­sä mie­leen alkoi nopeas­ti nous­ta käyt­tö­tar­koi­tuk­seen sovel­tu­via ideoita.

Vuo­den urhei­li­ja ‑pal­kin­to kun­nioit­taa itse pal­kin­non saa­jaa, mut­ta myös sen myön­tä­jää. Pal­kin­to on saa­nut muo­to­kie­len­sä ”vies­ti­ka­pu­las­ta”, joka kier­tää aina seu­raa­val­le urhei­li­jal­le, kuten tämä­kin kun­nia­mai­nin­ta. Pöy­däl­lä olles­saan se taas muis­tut­taa pres­si­ti­lai­suu­den nimikylttiä.

Vies­ti­ka­pu­lan pin­taa koris­taa pal­kin­non nimen lisäk­si sym­bo­lit, jot­ka vies­ti­vät moni­puo­li­ses­ti eri urhei­lu­la­jeis­ta. Pal­kin­non päät on sul­jet­tu tul­pil­la, jot­ka voit­ta­ja voi ava­ta kuin samp­pan­ja­pul­lon kor­kin. Tul­pat toi­mi­vat myös pal­kin­non jalustana.

– Pal­kin­non his­to­ri­aa kun­nioit­taen, sisään on kät­ket­ty kaik­kien aikai­sem­pien Vuo­den urhei­li­ja ‑voit­ta­jien nimet vuo­des­ta 1947 läh­tien, ker­too Viitalähde.

Urhei­lu­toi­mit­ta­jain Lii­ton pää­sih­tee­ri Nina Jako­nen on tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen. Uuden Vuo­den urhei­li­ja ‑pal­kin­non myö­tä alkaa myös uusi perin­ne. Kysees­sä ei ole kier­to­pal­kin­to, vaan Vuo­den urhei­li­ja saa vuo­sit­tain pal­kin­non omakseen.

Jää­li­läi­nen osaa­mi­nen oli jäl­leen edus­tet­tu­na Urhei­lu­gaa­las­sa, jos­sa uuden Vuo­den urhei­li­ja ‑pal­kin­non ohel­la jaet­tiin näyt­tä­vät, Har­ri Kos­ki­sen suun­nit­te­le­mat Uno-pokaa­lit. Kaik­kien pal­kin­to­luok­kien voit­ta­jat sai­vat Urhei­lu­gaa­las­sa Uno-pokaa­lin, jot­ka vii­meis­tel­tiin tänä­kin vuon­na Jää­lis­sä toi­mi­van Nika­ma Desig­nin tehtaassa.

Uno-pokaa­li muis­tut­taa muo­dol­taan roo­ma­lais­ta nume­ro ykkös­tä tai käsi­pai­noa. Pokaa­li on val­mis­tet­tu teräksestä.