Kaup­pa­kar­ta­nos­ta “val­koi­sek­si kou­luk­si” ja viras­tok­si

Harvinainen valokuva valkoisesta koulusta lšytyi Pateniemessä vaikuttaneen Kalle PietilŠn sukuarkistosta ja lahjoitettiin Haukipudas-seuralle. Kuvassa oikealla nŠäkyy Haukiputaan kotiseutumuseota ja oikealla kulkee Kirkkotie.

Har­va hau­ki­pu­taa­lai­nen muis­taa, että nyt tyh­jil­lään ole­van enti­sen kun­nan­vi­ras­ton ton­tin kul­mal­la koti­seu­tu­museon vie­res­sä Kirk­ko­tiel­lä sijait­si vie­lä 1960-luvul­la raken­nus, jota kut­sut­tiin val­koi­sek­si kou­luk­si.

Hau­ki­pu­das-seu­ra sai Anna-Mai­ja Pie­ti­lä-Ven­te­läl­tä van­han valo­ku­van, joka esit­tää näky­mää Kirk­ko­tiel­tä. Kou­lun van­hem­pi osa on kuvas­sa vie­lä tum­ma ja laa­jen­nus­osa val­koi­nen, mut­ta myö­hem­min koko raken­nus maa­lat­tiin vaa­leak­si. Valo­ku­va peräi­sin hänen pap­pan­sa Kal­le Pie­ti­län sukuar­kis­tos­ta.

Hau­ki­pu­das-seu­ral­la on myös mui­ta kuva­muis­to­ja val­koi­ses­ta kou­lus­ta, joka oli alku­jaan kaup­pa­huo­ne, seu­raa­vak­si kou­lu­käy­tös­sä ja myö­hem­min vie­lä kun­nan sosi­aa­li­toi­mis­ton ja tak­soi­tus­toi­mis­ton tila­na.

Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku Hau­ki­pu­das-seu­ras­ta ker­too, että San­ta­hol­man sahan vai­ku­tuk­ses­ta Kir­kon­ky­län asu­kas­mää­rä lisään­tyi, ja Kir­kon­nie­men kou­lu kävi ahtaak­si. Kir­kon­nie­men kou­lu eli punai­nen kou­lu sijait­si nykyi­sen seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen taka­na ja on edel­leen seu­ra­kun­nan käy­tös­sä.

Vuon­na 1920 kun­nan­val­tuus­to päät­ti ostaa tien toi­sel­la puo­lel­la myy­tä­vä­nä olleen kaup­pias Tuo­mas Hol­man kaup­pa­kar­ta­non. Sii­tä muo­dos­tet­tiin apuo­pet­ta­jan kou­lu­ta­lo lisää­mäl­lä huo­nei­ta. Taloon lisät­tiin kou­lusa­li ja oppi­las­huo­nei­ta sekä raken­net­tiin pihal­le ulko­huo­neet. Pii­rus­tuk­set laa­ti raken­nus­mes­ta­ri J. Kar­vo­nen. Värin­sä perus­teel­la raken­nus nimet­tiin val­koi­sek­si kou­luk­si ero­tuk­se­na Kir­kon­nie­men punai­ses­ta kou­lus­ta.

Val­koi­nen kou­lu toi­sel­ta kan­til­ta kat­sot­tu­na. Vasem­mal­la koti­seu­tu­museo ja kes­kel­lä pil­kis­tä­vä vaa­lea raken­nus on Hau­ki­pu­taan ensim­mäi­nen kun­nan­vi­ras­to, joka oli seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen pai­kal­la. Kuva on Hau­ki­pu­das-seu­ran arkis­tos­ta. Val­koi­nen kou­lu paloi vuon­na 1966.

Val­koi­nen kou­lu jäi tyh­jil­leen, kun ark­ki­teh­ti Mart­ti Hei­ku­ran suun­nit­te­le­ma Kir­kon­ky­län kes­kus­kou­lu (kivi­kou­lu) val­mis­tui vuon­na 1953 kun­ta­kes­kuk­sen itä­puo­lel­le. Kaik­ki ope­tus kes­ki­tet­tiin sin­ne. Kivi­kou­lu on täl­lä het­kel­lä tyh­jil­lään.

Vuon­na 1955 teh­dyn perus­kor­jauk­sen jäl­keen val­koi­nen kou­lu otet­tiin ahtaak­si käy­neen kunn­an­toi­mis­ton käyt­töön. Tilois­sa toi­mi sosi­aa­li­toi­mis­to ja tak­soi­tus­toi­mis­to eli kun­nan vero­toi­mis­to. Raken­nuk­ses­sa oli jon­kin aikaa myös kun­nan­joh­ta­jan asun­to. Var­si­nai­nen kunn­an­toi­mis­to sijait­si nykyi­sen seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen pai­kal­la.

Val­koi­nen kou­lu paloi lop­piai­saat­to­na 1966. Syt­ty­mis­syy jäi epä­sel­väk­si. Sosi­aa­li­toi­mis­to siir­tyi vuo­kral­le Sam­po-pan­kin tiloi­hin Kirk­ko­tien var­teen. Kun­nal­li­nen ja val­tiol­li­nen vero­tus oli yhdis­tet­ty, ja vero­toi­mis­to koko­nai­suu­des­saan toi­mi Nie­me­län­tör­mäl­lä samas­sa talos­sa polii­si­lai­tok­sen kans­sa, ker­too Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku.

Kun oppi­laat oli kes­ki­tet­ty uuteen kivi­kou­luun, sin­ne siir­tyi myös oppi­kou­lu, joka toi­mi Nie­me­län­tör­mäl­lä Arjak­sen talos­sa. Myö­hem­min kivi­kou­lun tilat kävi­vät ahtaik­si ja luok­kia jou­dut­tiin sijoit­ta­maan ajoit­tain vie­lä punai­sel­le kou­lul­le ja val­koi­sen kou­lun van­haan osaan, muis­te­lee Ervas­ti-Jul­ku.

Museo kiin­ni. Hau­ki­pu­das-seu­ra on päät­tä­nyt pitää koti­seu­tu­museon kiin­ni tänä kesä­nä koro­na­ti­lan­teen takia. Kevääl­lä ei saa­tu var­muut­ta myös­kään kesä­työn­te­ki­jän työl­lis­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta museoon.

Hau­ki­pu­das-seu­ral­la on ajan­koh­tai­se­na asia­na Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­län kou­lun eli kivi­kou­lun suo­je­lu­ti­lan­ne. Seu­ra on esit­tä­nyt pur­ku-uhan alla ole­van kou­lun osit­tais­ta suo­je­le­mis­ta. Asia on rat­kais­ta­va­na ELY-kes­kuk­ses­sa syk­syl­lä mah­dol­lis­ten eri osa­puo­lien uusien kuu­lu­mis­ten jäl­keen.

Pure­tun kun­nan­vi­ras­ton ton­tin ja toria­lu­een kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mat ete­ne­vät. Kirk­ko­tien var­ren tyh­jäl­le ton­til­le raken­ne­taan ker­ros­ta­lo­ja ja toria­luet­ta paran­ne­taan. Ton­til­la ole­va tyk­ki­muis­to­merk­ki jää­nee pai­koil­leen, mut­ta sitä siir­re­tään museon suun­nal­le.

 

Kal­le Pie­ti­lä, puu­le­go­jen kehit­tä­jä ja kek­si­jä

Van­han valo­ku­van val­koi­ses­ta kou­lus­ta Hau­ki­pu­das-seu­ral­le lah­joit­ta­nut Anna-Mai­ja Pie­ti­lä-Ven­te­lä vie­rai­li jokin aika sit­ten Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­museos­sa Outi Hir­ve­län opas­ta­ma­na.

Kal­le Pie­ti­län (s. 1897, k. 1988) jää­mis­tös­tä löy­ty­neen valo­ku­van otta­jas­ta ei ole var­muut­ta, mut­ta se voi olla hyvin­kin hänen itse­nä otta­ma, sil­lä Kal­le-pap­pa valo­ku­va­si ja kehit­ti valo­ku­via itse. Kuvan on myö­hem­min digi­toi­nut Kal­le Pie­ti­län poi­ka ja Anna-Mai­jan isä Lau­ri Pie­ti­lä (s. 1923, k. 2013).

Kal­le Pie­ti­lä oli tai­ta­va käsis­tään ja hän kehit­te­li monen­lai­sia teo­rioi­ta ja teki kek­sin­tö­jä. Anna-Mai­ja Pie­ti­lä-Ven­te­lä ker­too, että pap­pa val­mis­ti puus­ta nas­ta­pa­li­koi­ta eli lego­ja, joi­ta on myös pie­ni otos Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­museos­sa näy­til­lä. Nii­tä oli myös Kan­sal­li­museon van­ho­jen lelu­jen näyt­te­lys­sä.

– Aion sel­vit­tää, voi­sin­ko saa­da Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­museoon vähän enem­män näi­tä puu­le­go­ja näh­tä­väk­si, suun­nit­te­lee Anna-Mai­ja.

Pui­set legot Kal­le-pap­pa kehit­te­li 1950-luvul­la samoi­hin aikoi­hin ellei aikai­sem­min kun tans­ka­lai­set legot tuli­vat mark­ki­noil­le ja paten­toi­tiin.

– Näis­sä puu­le­gois­sa oli eri­lais­ten yhteen­so­pi­vien palo­jen lisäk­si ikku­noi­ta, ovia ja mui­ta ele­ment­te­jä.

Anna-Mai­ja Pie­ti­lä-Ven­te­lä ker­too, että hän on koos­ta­mas­sa kir­jaa Kal­le-papas­ta ja hänen teke­mi­sis­tään. Pap­pa kehit­te­li kas­te­lu­jär­jes­tel­män, jos­sa ei tul­lut huk­ka­vet­tä ja ava­ruusil­ma­pun­ta­rin, joka ennus­ti ilma­na­laa aikai­sem­min kuin taval­li­nen ilma­pun­ta­ri.

Oltu­aan töis­sä uitos­sa hän kek­si huk­ku­pui­den nos­toon käte­vän uuden apu­vä­li­neen. Myös nahan työs­tä­mi­seen hän kehit­te­li työ­ka­lun, joka hel­pot­ti vöi­den ja ruk­kas­ten teos­sa. Nah­ka­pa­lo­ja hän sai Åströ­min nah­ka­teh­taal­ta. Rau­ta­lan­gas­ta vään­net­ty­jen por­ras­mat­to­jen kasaa­mi­seen hän teki käte­vän työ­vä­li­neen. Potun­nos­toa hel­pot­ta­maan syn­tyi käy­tän­nöl­li­sen perun­an­nos­to­kär­ry.

Kal­le-pap­pa oli kiin­nos­tu­nut täh­ti­tie­tees­tä ja hän tut­ki täh­tiä, vuo­ro­ve­si-ilmiö­tä ja pasaa­ti­tuu­lia. Hän liik­kui mie­lel­lään luon­nos­sa, hiih­te­li, valo­ku­va­si ja kehit­ti kuvat itse sekä maa­la­si pää­asias­sa luon­toai­hei­sia tau­lu­ja. Kun Tita­nicin uppoa­mi­nen järi­syt­ti maa­il­maa, hän kehit­te­li pin­nal­le jää­vän merk­ki­lait­teen, jon­ka avul­la upon­nut alus voi­tai­siin nopeas­ti pai­kan­taa.

Kal­le-papan asuin­paik­ka­na oli Pate­nie­mi, mut­ta nelos­tien raken­ta­mi­sen alta oli muu­tet­ta­va pois 1950-luvul­la. Uudek­si asuin­pai­kak­si tuli Kel­lon Kivi­nie­mi, jon­ka merel­li­nen ympä­ris­tö oli mie­lui­sa.

Anna-Mai­ja Pie­ti­lä-Ven­te­lä ker­too, että Kal­len poi­ka eli hänen isän­sä Lau­ri Pie­ti­lä oli amma­til­taan raken­nus­mes­ta­ri. Talon­ra­ken­nus­töi­tä riit­ti yllin kyl­lin sodan­jäl­kei­se­nä jäl­leen­ra­ken­nusai­ka­na. Myös isän käsis­sä syn­tyi monen­lai­sia puu­töi­tä.

Kou­lu­lai­sia val­koi­sen kou­lun edus­tal­la vuon­na 1924. Opet­ta­ja Jaak­ko Kemp­pai­nen taka­ri­vis­sä oikeal­la. Kuvan taak­se on kir­jat­tu nimiä: Eina­ri Krop­su, Bert­ta Krop­su, Kirs­ti Sii­ra, Eino Kaup­pi, Las­si Rau­tio, Mart­ti Ervas­ti, Ahti Mar­kus, Arvo Kaup­pi­la, Mart­ta Hol­ma, Pau­la, Kert­tu S, Hel­vi Hell­man, Eila Ervas­ti.

Kun oppi­laat siir­tyi­vät uuteen kir­kon­ky­län kou­luun eli kivi­kou­luun, val­koi­seeen kou­luun sijoi­tet­tiin kun­nan toi­min­to­ja. Täs­sä on menos­sa tak­soi­tus­lau­ta­kun­nan kokous 50-luvul­la. Taka­na oikeal­la tak­soi­tus­sih­tee­ri Eino Ervas­ti. Kuva: Hauk­pu­das-seu­ra.

 

Val­koi­ses­ta kou­lus­ta uut­ta  tie­toa

3.7.2020

Artik­ke­lis­ta on poi­ki­nut palau­tet­ta. Tuu­lik­ki Hol­man muis­ti­tie­don mukaan van­has­sa kuvas­sa (ylim­pä­nä) ollut alun­pe­rin tum­ma raken­nus oli laa­jen­nus­osa ja vaa­lea raken­nus Hol­man kaup­pa­kar­ta­no.

Toi­mi­tus