Kalas­ta­maan vai kalatiskille?

Sela­tes­sa­ni vii­me päi­vien leh­tiä huo­mio kiin­nit­tyi kah­teen peräk­käis­ten päi­vien kala-aihei­seen otsik­koon Maa­seu­dun tule­vai­suu­des­sa. Ensim­mäi­ses­sä ker­rot­tiin, että petok­set ovat ylei­siä kala­tuot­teis­sa. Jäl­kim­mäi­ses­sä luki, että kala säi­lyy pidem­pään kuin moni luulee.

Kala­tuot­tei­den petok­sis­ta ker­to­va uuti­nen oli peräi­sin Yhdis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien elin­tar­vi­ke- ja maa­ta­lous­jär­jes­tö FAO:lta. Sen mukaan vuo­des­sa tuo­te­taan 185 mil­joo­naa ton­nia kalaa, äyriäi­siä ja mui­ta vesi­pe­räi­siä tuot­tei­ta. Tuot­tei­den jou­kos­sa on myös petok­sia. FAO:n mukaan petok­sia esiin­tyy eri­tyi­sen pal­jon pai­kois­sa ja tuot­teis­sa, jois­sa tuot­tei­den tun­nis­ta­mi­nen sil­mä­mää­räi­ses­ti on vaikeaa.

Mikä­li näin todel­la on, kan­nat­ta­nee uskoa jäl­kim­mäis­tä uutis­ta. Sii­nä patis­tel­laan tart­tu­maan koti­mai­seen kalaan. Uuti­ses­sa ker­ro­taan, että monen kalan raken­teel­li­ses­ti paras käyt­tö­het­ki on vas­ta kol­me tai nel­jä päi­vää pyy­dys­tys­päi­vän jäl­keen. Jutus­sa keit­tiö­mes­ta­ri Roy Nor­ro sanoo, että eten­kin suo­ma­lais­ta kalaa voi ostaa tuo­reu­den puo­les­ta mel­ko huoletta.

Kala­uu­ti­sia lukies­sa tuli jäl­leen ker­ran todet­tua, että kalaa tulee syö­tyä lii­an vähän. Täl­lä alu­eel­la kalaa on onnek­si mah­dol­lis­ta saa­da tuo­ree­na jopa suo­raan kalas­ta­jil­ta. Alu­eel­la jär­jes­te­tään kii­tet­tä­väs­ti myös monen­lai­sia tapah­tu­mia ja tem­pauk­sia kalan­syön­nin vauhdittamiseksi.

Täl­lä seu­dul­la oli­si toki hyvät mah­dol­li­suu­det pyy­tää myös itse omat syö­mä­ka­lan­sa. Tai edes yrit­tää pyy­tää. Täy­tyy tun­nus­taa, että van­hem­pie­ni kesä­paik­kaam­me jät­tä­mät ver­kot ehti­vät roik­kua varas­ton sei­näl­lä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta ennen kuin ne tänä kesä­nä pää­si­vät veteen. Nyt­kin niin tosin kävi jäl­ki­kas­vun ansios­ta. Hyvä alku sekin.