Toi­mit­ta­jal­ta: Ideo­lo­gis­ta kouluruokaa?

Pal­jon vii­me aikoi­na puhut­ta­nut kou­lu­ruo­ka on myös poliit­tis­ten into­hi­mo­jen koh­de kun­nis­sa. Tai näin näyt­tää ole­van aina­kin Hel­sin­gis­sä, mis­sä kou­lu­lai­sil­le tar­jo­tun liha­ruo­an mää­rää aio­taan vähen­tää ohjel­mal­li­ses­ti. Vii­mei­sim­pä­nä pää­tök­se­nä väli­pa­lois­ta on alet­tu jo pois­taa kink­ku. Mai­don käyt­töä­kin halu­taan vähen­tää. Suun­ta on koh­ti kas­vis­pai­not­teis­ta ruo­ka­tar­jon­taa. Polii­ti­kot käsit­te­li­vät ehdo­tus­ta kas­va­tus- ja kou­lu­tus­lau­ta­kun­nas­sa. Täl­lai­sia kes­kus­te­lu­ja käy­dään monis­sa kunnissa.

Samaan aikaan THL:n kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn mukaan tänä vuon­na vain hie­man yli puo­let ylä­kou­lu­lai­sis­ta ker­toi syö­vän­sä kou­lu­ruo­an joka päi­vä. Mää­rä on vähen­ty­nyt paris­sa vuo­des­sa sel­väs­ti. Asian nos­ti esil­le täl­lä vii­kol­la YLE, jon­ka verk­ko­ju­tun yhtey­des­sä on myös toi­min­to, jon­ka avul­la voi tar­kas­tel­la oman kun­nan tilan­net­ta. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la Iin 8.–9.-luokkalaisista 60 pro­sent­tia söi kou­lu­lou­naan joka päi­vä, tytöis­tä vain 50 pro­sent­tia ja pojis­ta 71 pro­sent­tia. Oulun alu­eel­la pro­sent­ti­lu­ku oli 58. Oulus­sa tytöis­tä vain 47 pro­sent­tia söi kou­lu­lou­naan päi­vit­täin, pojis­ta 68 pro­sent­tia. Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka moni kou­lu­jen opet­ta­jis­ta naut­tii kou­lu­lou­naan. Ehkä sii­tä­kin pitäi­si teh­dä kysely.

Moit­teet kou­lu­ruo­an hyl­kää­mi­ses­tä koh­dis­te­taan useim­mi­ten oppi­lai­siin, joi­ta pide­tään nir­soi­li­joi­na. Mut­ta eikö huo­mio pitäi­si koh­dis­taa juu­ri ruo­kaan ja poh­tia sitä­kin onko kou­lun kas­va­tus­teh­tä­vä ulo­tet­ta­va myös kou­lun ate­rioi­hin. Eikö kou­lu­ruo­an pää­teh­tä­vä ole ravi­ta lap­set ja nuo­ret eikä koet­taa kas­vat­taa hei­tä koh­ti jotain ruo­kai­deo­lo­gi­aa. Pitäi­si­kö polii­tik­ko­jen pitää näp­pin­sä eros­sa kou­lu­jen ruo­ka­lis­tois­ta. Tämä kas­va­tus­teh­tä­vä voi­tai­siin kat­soa tyys­tin kotien tehtäväksi.

Itsel­lä­ni oli onni käy­dä kou­lu­ja, jois­sa ruo­at val­mis­tet­tiin kou­lu­jen omis­sa keit­tiöis­sä. Useim­mi­ten ruo­ka oli mait­ta­vaa, ja ruo­ka­la­jit jok­seen­kin samo­ja, mitä syö­tiin koto­na­kin. Nyky­ään ruo­at tuo­daan kou­luil­le usein kes­kus­keit­tiöis­tä. Se ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta ruu­an laatuun.

Ruo­an laa­tu ja riit­tä­vyys nousee jat­ku­vas­ti esiin Ran­ta­poh­jan nuor­ten sivul­la, mis­sä jul­kais­taan alu­een nuor­ten omia kir­joi­tuk­sia. Yhden vali­tuk­sen voi­si ohit­taa olan­ko­hau­tuk­sel­la, mut­ta ei näin monia. Jo pelk­kä ruo­ka­hä­vik­ki on var­mas­ti kou­luis­sa suur­ta ja tulee kal­liik­si­kin, jos jat­ku­vas­ti yhä suu­rem­pi osa oppi­lais­ta jät­tää lou­naan­sa syömättä.