Hyvä vai paha netti?

Aino ja Miia halusivat ottaa yhteiskuvan, jossa he ovat yhdessä koululla vierailleen suositun tiktokkaajan Laurahoon kanssa.Aino ja Miia halusivat ottaa selfien, jossa he ovat yhdessä koululla vierailleen suositun tiktokkaajan Laurahoon kanssa.

Mar­tin­nie­men kou­lun hyvin­voin­ti-ilta­päi­vän panee­li­kes­kus­te­lus­sa poh­dit­tiin netin ja somen käyt­töä ja sen hyviä ja huo­no­ja puo­lia. Vas­tauk­sia etsit­tiin sii­hen miten las­ten ja nuor­ten hyvin­voin­tia voi­tai­siin lisä­tä vähen­tä­mäl­lä net­ti­maa­il­man muka­naan tuo­mia hait­to­ja, jot­ka ovat yhä nuo­rem­pien las­ten ulottuvilla.

Avai­na­se­mas­sa ovat tie­to ja valis­tus sekä yhtei­set kes­kus­te­lut ja arjen rutii­neis­ta sopi­mi­nen van­hem­pien ja nuor­ten kes­ken. Van­hem­pien kan­nat­taa olla peril­lä myös mis­sä net­ti­maa­il­mas­sa lap­set ja nuo­ret liik­ku­vat ja mitä sovel­luk­sia käyttävät.

Panee­lin ava­si suo­sit­tu tik­tok­kaa­ja, some­vai­kut­ta­ja ja Oulun kau­pun­gin nuo­ri­so-ohjaa­ja Lau­ra Huh­ta. Oulun nuok­ka­ri alkoi ensim­mäi­se­nä Suo­mes­sa käyt­tää Tik­Tok-sovel­lus­ta tavoit­taak­seen nuo­ret. Lisäk­si Huh­dal­la on oma hen­ki­lö­koh­tai­nen tili nimel­lä Lau­ra­hoo, jos­sa hän jul­kai­see posi­tii­vis­sä­vyt­tei­siä ja huu­mo­ri­pi­toi­sia videoi­ta omas­ta elä­mäs­tään ja tans­si­vi­deoi­ta. Seu­raa­jia hänel­lä on yli 90 000.

Lau­ran neu­vo nuo­ril­le oli, että somes­sa kan­nat­taa var­mis­taa aina kenen kans­sa on yhteyk­sis­sä. Kun itse jul­kai­see kuvia tai videoi­ta, pitää muis­taa, että ne voi­vat pois­ta­mi­sen jäl­keen­kin säi­lyä vekon syö­ve­reis­sä. Ennen kuin jul­kai­see itse jota­kin tai kom­men­toi toi­sia, kan­nat­taa ensik­si har­ki­ta kah­des­ti. Jos jokin asia net­ti- ja some­maa­il­mas­sa mie­ti­tyt­tää tai jou­tuu kiusauk­sen koh­teek­si, kan­nat­taa aina jutel­la van­hem­pien tai jon­kun aikui­sen kanssa.

– Itse saan pää­asias­sa posi­tii­vi­sia kom­ment­te­ja, mut­ta myös nega­tii­vis­ta palau­tet­ta tulee esi­mer­kik­si ulko­näös­tä tai vaa­te­tuk­ses­ta. Hauk­ku­mi­sia ei kan­na­ta ottaa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Ilkeät vies­tit kuvas­ta­vat usein sitä, että kom­men­toi­jal­la itsel­lään on paha olo.

Panee­liin osal­lis­tui­vat Suo­men Van­hem­pain­lii­tos­ta Aslak Ran­ta­kok­ko (vas.) ja Sami Rousu, sosi­aa­li­sen median käy­tön vai­ku­tuk­sia hyvin­voin­tiin tut­ki­va Kris­ta Hyl­ki­lä (istu­mas­sa vas.) Oulun yli­opis­tos­ta, eri­tyi­so­pet­ta­ja Satu-Maa­ria Top­pi­nen ja kou­lu­po­lii­si Jark­ko Käh­kö­nen.

Kes­kus­te­lus­sa todet­tiin, että net­ti ja some tuo­vat pal­jon hyvää, kuten lisää­vät yhtei­söl­li­syyt­tä, yhtey­den­pi­toa ja tie­don­vä­li­tys­tä. Netin kaut­ta voi saa­da uusia ystä­viä ja ver­tais­tu­kea. Nur­jal­la puo­lel­la ovat las­ten ja nuor­ten ulot­tu­vil­la ole­vat hai­tal­li­set sisäl­löt, net­ti­kiusaa­mi­nen ja vaka­vim­pi­na ilmiöi­nä esi­mer­kik­si häi­rin­tä, kun­nian­louk­kauk­set, rikok­seen yllyt­tä­mi­nen sekä groo­ming eli las­ten ja nuor­ten sek­su­aa­li­nen hyväk­si­käyt­tö. Polii­si jou­tuu sel­vit­tä­mään ja tut­ki­maan tapauk­sia laa­jal­la rikos­ni­mik­kei­den skaa­lal­la, jois­sa lähes kai­kis­sa net­ti ja some ovat mukana.

Jark­ko Käh­kö­sen mukaan polii­sil­la on onnek­si hyvät edel­ly­tyk­set sel­vit­tää teki­jät. Esi­mer­kik­si äsket­täis­ten ver­kos­sa teh­ty­jen kou­lu-uhkaus­ten teki­jät pysyt­tiin jäl­jit­tä­mään nopeasti.

– Van­hem­pien on hyvä tie­tää mitä lap­set ja nuo­ret netis­sä teke­vät ja mitä sovel­luk­sia käyt­tä­vät. Lait­tei­den somea­se­tuk­set kan­nat­taa myös lait­taa yksi­tyi­sik­si niin, ettei­vät tie­dot ole jul­ki­sia ja kaik­kien näh­tä­vil­lä, neu­voi Kähkönen.

Koke­mus­asian­tun­ti­ja­na toi­mi­va Sami Rousu ker­toi olleen­sa itse kou­lu­kiusat­tu ja halu­aa antaa nyt tukea ja neu­vo­ja, jot­ta kukaan ei jou­tui­si koke­maan samaa.

– Kun kiusaa­mis­ta tapah­tuu nykyi­sin netin kaut­ta, on lap­sel­le ja nuo­rel­le var­mas­ti hir­veän ras­kas­ta, kos­ka kiusaa­ja on aina läs­nä, sil­lä puhe­lin kul­kee muka­na aina.

Noin 10 pro­sen­til­le käyt­tä­jis­tä net­ti, some ja pelaa­mi­nen aiheut­ta­vat ongel­mia. Ongel­ma­käy­tök­si luo­ki­tel­laan, kun kou­lun- tai työs­sä­käyn­ti häi­riin­tyy, esiin­tyy riip­pu­vuut­ta, mie­len­ter­vey­son­gel­mia, masen­nus­ta, ahdis­tus­ta ja fyy­si­siä vai­vo­ja, ker­toi Kris­ta Hylkilä.

Panee­lis­sa todet­tiin, että las­ten ja nuor­ten kans­sa kan­nat­taa kes­kus­tel­la yhdes­sä ja sopia arjen sään­nöis­tä. Voi­tai­siin sopia esi­mer­kik­si mil­loin ollaan koko­naan ilman puhe­lin­ta ja teh­täi­siin jota­kin muu­ta, mihin aikaan illal­la pis­te­tään puhe­lin park­kiin ja men­nään nuk­ku­maan. Ruu­tua­jan rajaa­mi­nen kos­kee yhtä lail­la myös aikuisia.

Satu-Maa­ria Top­pi­nen ker­toi, että Oulun kau­pun­ki on jul­kai­se­mas­sa netin käy­tön tur­va­tai­to- ja kas­va­tus­oh­jeet ver­kos­sa. Asian­tun­ti­ja-apua on saa­ta­vil­la monis­ta kana­vis­ta. Yksin ei pidä jäädä.

– Hyvin­voin­tia ja tur­val­lis­ta netin­käyt­töä lisää­vien kei­no­jen ja työ­ka­lu­jen käyt­tö ei mak­sa mitään eikä vaa­di lisää resurs­se­ja, roh­kai­si Aslak Rantakokko.

Hau­ki­pu­taan Hei­ton toi­min­ta­pis­teel­lä oppi­laat saat­toi­vat tus­tua voimisteluun.

On iha­naa jakaa iloa!

Mar­tin­nie­men kou­lun hyvin­voin­ti-ilta­päi­vä koko­si kou­lun väen, oppi­laat, van­hem­mat ja pai­kal­li­sia urhei­luseu­ro­ja ja mui­ta toi­mi­joi­ta run­sas­lu­kui­ses­ti yhteen tiis­tai­na. Tapah­tu­man tee­ma­na oli hyvin­voin­ti, jon­ka puit­teis­sa jär­jes­tet­tiin toi­min­taa ja jaet­tiin tietoa.

Kou­lun reh­to­ri Mika Mar­je­ta oli tyy­ty­väi­nen päi­vän onnis­tu­mi­seen. Kou­lul­la vie­rai­li usei­ta kym­me­niä van­hem­pia, ja hei­tä oli muka­na myös jär­jes­te­lyis­sä. Seu­roil­la ja yhdis­tyk­sil­lä oli esi­tel­tä­vä­nä monen­lai­sia har­ras­tuk­sia ja liikuntamuotoja.

Äidit Kati Peran­der ja Tiia Hir­vo­nen oli­vat 6‑luokkalaisten kans­sa myy­mäs­sä herk­ku­ja ja kerää­mäs­sä varo­ja kevään luokkaretkeen.

– Täl­lai­nen iso yhtei­söl­li­nen tapah­tu­ma on aivan mah­ta­va, vaik­ka var­mas­ti opet­ta­jil­le iso rutis­tus. On hie­noa pääs­tä tän­ne mukaan.

Oppi­laat oli­vat myös innois­saan tapah­tu­ma­päi­väs­tä. Oppi­laat jakoi­vat osal­lis­tu­jil­le muun muas­sa lap­pusia, jois­sa oli pos­tii­vi­nen vies­ti saajalle.

– On iha­naa jakaa iloa! huik­ka­si yksi vies­tin­vie­jis­tä ja kiteyt­ti näin päi­vän tunnelmia.

Mika Mar­je­ta ker­toi, että jat­kos­sa pyri­tään kehit­te­le­mään yhteis­tä toi­min­taa ja yhtei­söl­li­syyt­tä ehkä laa­jem­mas­sa­kin mit­ta­kaa­vas­sa Mar­tin­nie­men, Ase­ma­ky­län ja Hau­ki­pu­taan kou­lu­jen kanssa.

Hyvin­voin­ti-illan päät­teek­si saat­toi osal­lis­tua Juk­ka Taka­lon Twiit­ti­jo­ki-kier­tu­een esi­tyk­seen Mar­tin­nie­men kir­jas­tos­sa. Läm­min­hen­ki­ses­sä illas­sa kuul­tiin lau­lu­ja ja tari­noi­ta twiit­tien takaa.

Rau­ha Mäki­nen tuli kuun­te­le­maan Juk­ka Taka­loa kir­jas­toon ja sai hänel­tä nim­ma­rin Twiittijokisarja-kirjaan.