Arvoi­tus sata vuot­ta van­han pii­rus­tuk­sen teki­jäs­tä ratkesi

*** Local Caption *** Maisemakuvan on piirtŠnyt Vilho Jalmari MerilŠinen sata vuotta sitten PutaankylŠn koululla. HŠnen lapsuudenkotinsa oli PutaankylŠllŠ.

Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tiin 21.3. jut­tu, jos­sa ker­rot­tiin van­han kou­lu­kir­jan välis­tä löy­ty­nees­tä pii­rus­tuk­ses­ta, jon­ka oli teh­nyt Putaan­ky­län kou­lun oppi­las sata vuot­ta sit­ten. Mai­se­maa kuvaa­van pii­rus­tuk­sen taka­na oli sig­nee­raus: V.J. Meri­läi­nen 1923.

Piir­tä­jän tytär, 83-vuo­tias Aila Leh­ti­nen tun­nis­ti pii­rus­tuk­sen taka­na ole­van isän­sä sig­nee­rauk­sen. Kysees­sä on Vil­ho Jal­ma­ri Meri­läi­nen (s. 1908, k. 1981).

Hau­ki­pu­taal­la pal­ve­lu­ta­los­sa asu­va Aila Leh­ti­nen ker­toi olleen­sa iloi­sen yllät­ty­nyt näh­des­sään isän­sä pii­rus­tuk­sen Ran­ta­poh­jas­sa. Puu­mer­kit kuvan taka­na näyt­ti­vät välit­tö­mäs­ti tutuilta.Piirustuksen taakse on kirjoitettu vuosiluku 1923 ja tekijäksi V.J. Meriläinen.

– Tun­nis­tin käsia­lan heti. Kyseis­tä pii­rus­tus­ta en ollut tie­ten­kään näh­nyt, kos­ka se on ollut tal­les­sa van­han kou­lu­kir­jan välis­sä. Isä oli hyvä las­ke­maan, piir­tä­mään ja maa­laa­maan sekä kai­ken puo­lin käte­vä käsis­tään. Hänen teke­mi­ään tau­lu­ja on suvun pii­ris­sä ja itsel­lä­ni­kin, ker­toi Lehtinen.

Vil­ho Meri­läi­sen lap­suu­den­ko­ti oli Putaan­ky­läl­lä ja hän kävi Putaan­ky­län kou­lua. Tule­va puo­li­so, Piip­po­las­ta kotoi­sin ole­va Mart­ta oli tul­lut Mar­tin­nie­meen maa­lais­ta­loon pii­ko­maan, ja nuo­ret koh­ta­si­vat. 50-luvul­la Meri­läi­set muut­ti­vat oma­ko­ti­ta­loon Ongan­ran­nal­le. Per­hees­sä oli kak­si tytär­tä, van­hin heis­tä on Aila ja hil­jait­tain edes­men­nyt Eila sekä kak­si poi­kaa Rei­no ja Vil­ho. Sisa­ruk­sis­ta enää Aila ja nuo­rem­mat suku­pol­vet ovat muis­te­le­mas­sa Vil­ho Meri­läi­sen tarinaa.

Vil­ho Meri­läi­nen oli sodat läpi­käy­nyt mies. Sit­tem­min hän toi­mi työn­joh­ta­ja­na tie­lai­tok­sel­la, mis­sä hänen las­ku­tai­to­jaan tar­vit­tiin esi­mer­kik­si sil­ta­pro­jek­teis­sa. Tytär Aila Leh­ti­nen muut­ti aikoi­naan vuo­si­kym­me­nik­si Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan ja työs­ken­te­le­mään ravin­to­la-alal­le. Elä­kei­käi­se­nä hän pala­si syn­nyin­seu­dul­leen Hau­ki­pu­taal­le, ja sil­loin van­hem­mat­kin oli­vat vie­lä elossa.

Meri­läi­sen per­heen nuo­rem­man tyt­tä­ren Eila Hon­ka­lan tytär Rai­ja Kup­sa­la kuu­li Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tus­ta pap­pan­sa pii­rus­tuk­ses­ta. Pat­ti­joel­la asu­va Kup­sa­la pää­si luke­maan jut­tua kir­jas­tos­sa. Monet muis­tot papas­ta ja Mar­tin­nie­mes­tä tuli­vat hänen mieleensä.

– Pap­pa oli tai­ta­va käsis­tään ja tai­teel­li­nen, hän kan­nus­ti mei­tä lap­sen­lap­sia­kin aina kai­ken­lai­seen tai­tei­luun. Muis­tan, kuin­ka pap­pa maa­la­si kiviä­kin, muis­te­lee Kup­sa­la, joka on Vil­ho Meri­läi­sen van­hin lap­sen­lap­si. Tai­teel­li­nen lah­jak­kuus on periy­ty­nyt myös suvussa.

Mum­mo­las­ta ja Ongan­ran­nal­ta Kup­sa­lal­la on iha­nia muis­to­ja. Hän vie­rai­lee mie­lel­lään kyläl­lä, ja suku­juu­ria muis­tel­laan suvun kes­kuu­des­sa usein.

Aila Leh­ti­nen ja Rai­ja Kup­sa­la arve­le­vat, että van­han pii­rus­tuk­sen mai­se­ma-aihe voi olla näky­mä Mar­tin­nie­men Vah­to­lan alueelta.

Pii­rus­tuk­sen löy­si van­han kou­lu­kir­jan välis­tä Mar­tin­nie­men kou­lul­la opet­ta­ja­na toi­mi­nut Eli­na Poh­ti­la. Hän toi­mit­ti pii­rus­tuk­sen opet­ta­ja Mar­ja-Lii­sa Här­mäl­le säi­ly­tet­tä­väk­si Mar­tin­nie­men kou­lul­la. Kuvan taka­na on teksti: <

Poh­ti­laa ja Här­mää jäi askar­rut­ta­maan, kuka­han on mah­ta­nut piir­tää kysei­sen mai­se­ma­ku­van, löy­tyy­kö­hän teki­jäs­tä tie­toa ja voi­si­ko sitä kysel­lä Ran­ta­poh­jan väli­tyk­sel­lä. Nyt siis arvoi­tus on ratkennut.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.