Löy­tyy­kö droo­neis­ta apu hir­vi­va­hin­ko­jen vähentämiseen?

Pui­den tai­met mais­tu­vat hir­vil­le, mut­ta syön­ni­nes­toai­neen levit­tä­mi­nen käsin on hidas­ta ja työ­läs­tä. Nyt tut­ki­taan, voi­si­vat­ko droo­nit kor­va­ta ihmis­työn ruis­kut­ta­mal­la ainet­ta teko­ä­lyn avul­la tun­nis­ta­miin­sa tai­miin. Met­sä­kes­kuk­sen vetä­mäs­sä tut­ki­mus­hank­kees­sa muka­na ovat Maan­mit­taus­lai­tok­sen Paik­ka­tie­to­kes­kus FGI, Luon­non­va­ra­kes­kus ja Riistakeskus.

Hir­vi­va­hin­got eivät ole mar­gi­naa­li­nen ilmiö: Met­sä­kes­kuk­sen mukaan ne aiheut­ta­vat vuo­sit­tain 55 mil­joo­nan euron tap­piot met­sä­no­mis­ta­jil­le. Lisäk­si met­sien laa­tu voi kär­siä, jos vahin­goit­tu­neet puut kas­va­vat isoik­si. Vahin­ko­jen vält­tä­mi­sek­si saa­te­taan istut­taa kuus­ta, vaik­ka män­ty oli­si kas­vu­pai­kal­le parem­pi valinta.

Droo­ni näkee ilmas­ta käsin ihmis­sil­mää parem­min, ja Hir­viDro­ne-tut­ki­mus­hank­kees­sa droo­ne­ja on kou­lu­tet­tu erot­ta­maan toi­sis­taan ter­veet ja hir­vien vahin­goit­ta­mat taimet.

Tes­teis­sä tut­ki­mus­ryh­män kehit­tä­mä teko­ä­ly­mal­li onnis­tui luo­kit­te­le­maan noin kol­me nel­jäs­osaa tai­mis­ta nii­den vau­rio­luo­kan perus­teel­la. Kun erot­te­lu onnis­tuu, saa­daan suo­jat­tua oikeat tai­met ja vähen­net­tyä estoai­neen hävik­kiä. Ihmi­seen ver­rat­tu­na droo­nit ovat nopei­ta ja ket­te­riä, sil­lä tai­mi­kos­sa liik­ku­mi­nen on aikaa­vie­vää fyy­sis­tä työtä.

Hank­kees­sa on tut­kit­tu estoai­neen ruis­ku­tus­ta maa­ta­lous­droo­nil­la ja havait­tu, että aine levi­ää hel­pos­ti laa­jal­le alu­eel­le koh­tee­na ole­vien tai­mien sijaan. Ruis­ku­tuk­sen koh­dis­tus­ta suu­ri­ko­koi­sel­la droo­nil­la vai­keut­ta­vat lisäk­si isot puut ja muut esteet len­to­rei­til­lä. Sik­si tut­ki­mus­koh­tee­na on myös droo­nien kyky len­tää metsässä.

– Droo­ne­ja hyö­dyn­ne­tään jo pal­jon maa­ta­lou­des­sa, mut­ta met­säs­sä len­tä­mi­ses­sä on eri­tyis­piir­teen­sä, sil­lä siel­lä pitää pys­tyä väis­tä­mään pui­den run­ko­ja ja oksia. Tes­taam­me tut­ki­muk­ses­sa myös robot­tidroo­nia, joka pys­tyy navi­goi­maan tun­te­mat­to­mas­sa ympä­ris­tös­sä ilman ihmi­sen ohjaus­ta, tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Eija Hon­ka­vaa­ra Maan­mit­taus­lai­tok­ses­ta kertoo.

Tut­ki­muk­ses­sa käy­te­tään bio­poh­jais­ta Trico-syönninestoainetta. 

– Tricon vai­kut­ta­va aine on lam­paan­ras­va. Kos­ka se on kas­vin­suo­je­luai­ne, len­to­le­vi­tys on tois­tai­sek­si kiel­let­tyä muis­sa kuin tut­ki­mus- ja kehi­tys­tar­koi­tuk­sis­sa. Hank­kees­sa on teh­ty ruis­ku­tus­tes­te­jä koe­toi­min­ta­lu­val­la Ääne­kos­kel­la ja Kuusa­mos­sa, ker­too pro­jek­ti­pääl­lik­kö Ven­la Wal­lius Suo­men metsäkeskuksesta.

Ruis­ku­tus­tes­te­jä toteu­tet­tiin syys­kuun alus­sa Kuusa­mon yhteis­met­sän koea­loil­la. Tai­mi­kois­sa kokeil­tiin syön­ni­nes­toai­neen ruis­ku­tus­ta sekä ennal­ta mää­rät­tyi­hin tai­miin että vyö­hy­ke­ruis­ku­tuk­se­na. Myö­hem­min ruis­ku­tus­ten vai­ku­tus­ta tai­mien syön­tiin ver­ra­taan perin­tei­seen mene­tel­mään, jos­sa ihmi­nen ruis­kut­taa syön­ni­nes­toai­net­ta rep­pu­ruis­kun avulla.

Tut­ki­muk­sen tulos­ten hyö­dyn­tä­mi­nen edel­lyt­tää muu­tok­sia lain­sää­dän­töön. On toden­nä­köis­tä, että esi­mer­kik­si lan­noi­tus­käyt­töön jo hyväk­sy­tyt ruis­kudroo­nit hyväk­sy­tään myös syön­ni­nes­toai­neen ruis­ku­tuk­seen, kun lain­sää­dän­tö kan­sal­li­sel­la ja EU-tasol­la kehit­tyy. Nyt onkin hyvä aika kehit­tää droo­ni­tek­no­lo­gi­aa parem­min sovel­tu­vak­si myös hir­vi­va­hin­ko­jen torjumiseen.

Hir­viDro­ne on euroop­pa­lai­sen inno­vaa­tio­kump­pa­nuu­den han­ke (EIP-han­ke), joka on saa­nut rahoi­tus­ta EU:n maa­seu­tu­ra­has­tos­ta. Rahoi­tuk­sen on myön­tä­nyt Hämeen ELY-kes­kus, jon­ka teh­tä­viä hoi­taa Kaak­kois-Suo­men elinvoimakeskus.