Oulu vie­tiin teat­te­rin lavalle

Teoksen lopussa sata oululaista sekä livebändi lavalla. Kuva: Helmi JaaraTeoksen lopussa sata oululaista sekä livebändi lavalla. Kuva: Helmi Jaara

Ket­kä muo­dos­ta­vat Oulun ja kei­tä he ovat? Näi­den kysy­mys­ten vas­tauk­set tuo­tiin Oulun teat­te­rin laval­le 100% Oulu ‑esi­tyk­sen muo­dos­sa. Tämä 100% City kon­sep­ti on vuon­na 2000 Ber­lii­nis­sä perus­te­tun doku­men­taa­ri­sen teat­te­ri­ryh­män Rimi­ni Pro­to­kol­lin kehit­tä­mä ja vuon­na 2008 se sai ensie­si­tyk­sen­sä Berliinissä.

Sit­tem­min täs­tä on teh­ty uusia ver­sioi­ta yli 35 kau­pun­gis­sa ympä­ri maa­il­man. Tämä 100% Oulu oli ensim­mäi­nen täl­lai­nen esi­tys Suomessa.

Laval­le nousi 100 oulu­lais­ta ihmis­tä, joi­den taus­tat oli­vat eri­lai­set. He eivät olleet näyt­te­li­jöi­tä, vaan tilas­tol­li­sen ket­ju­reak­tion avul­la valit­tu­ja eri-ikäi­siä esiin­ty­jiä. He edus­ti­vat oulu­lai­sia sekä Oulun eri aluei­ta — oli­pa Ran­ta­poh­jan­kin alu­eel­ta esiintyjiä!

Alus­sa jokai­nen sai esi­tel­lä itsen­sä ja sit­ten kut­sua laval­le seu­raa­van oulu­lai­sen. Sen jäl­keen eri­lais­ten kysy­mys­ten ja väit­tä­mien myö­tä he alkoi­vat jakau­tua sen perus­teel­la, mitä miel­tä he asiois­ta oli­vat. Nämä laval­la olleet sai­vat itse­kin kysyä muul­ta poru­kal­ta kysy­myk­siä, mut­ta annet­tiin­pa myös ylei­söl­le­kin mah­dol­li­suus kysyä heil­tä jotain.

100% Oulu ‑esi­tyk­sen ensi-iltaa vie­tet­tiin per­jan­tai­na 14. elo­kuu­ta. Tämä uniik­ki teos esi­tet­tiin kuusi ker­taa näi­den parin vii­kon aika­na. Monel­le ylei­sös­tä tämä oli uuden­lai­nen koke­mus teat­te­ris­ta. Useam­mat ovat tot­tu­neet näke­mään teat­te­ri­la­val­la ammat­ti­tai­toi­sia näyt­te­li­jöi­tä, dia­lo­ge­ja sekä nii­tä perin­tei­sim­piä näy­tel­miä, joten tämä oli muka­vaa vaih­te­lua teat­te­rin ohjelmistoon.

Ennen kaik­kea tämä oli yhtei­söl­li­nen teos, sil­lä useam­mat ylei­sös­tä oli­vat itse­kin oulu­lai­sia, joten samais­tu­mis­ta pys­tyi var­mas­ti koke­maan. Toi­saal­ta täl­lai­nen esi­tys on mah­ta­va tapa saa­da kiin­ni pai­kal­li­ses­ta kult­tuu­ris­ta, mikä­li itse ei ole paik­ka­kun­ta­lai­nen. Lisää­pä tämä var­mas­ti koti­seu­dun arvos­tus­ta­kin ihmisissä.

Kyse ei kui­ten­kaan ollut pelk­kien tilas­to­jen läpi­käyn­nis­tä. Esi­tyk­sen vii­meis­te­li­vät upeat valot sekä musiik­ki ja vie­lä­pä livebän­di, jota kuul­tiin lop­pu­puo­lel­la. 100% Oulu kul­jet­ti kat­so­jan tun­tei­den kir­jon läpi. Oli mie­len­kiin­tois­ta ja haus­kaa seu­ra­ta miten monen­lai­sia mie­li­pi­tei­tä ihan arki­set asiat voi­vat jakaa. Toi­saal­ta tämä 100% Oulu käsit­te­li han­ka­lia­kin aihei­ta. Oli surul­lis­ta kuul­la muun muas­sa, että vie­lä tänä­kään päi­vä­nä kaik­kia ei hyväk­sy­tä sel­lai­se­na kuin he ovat, vaan edel­leen he jou­tu­vat koke­maan ulko­puo­li­suu­den tun­net­ta elämässään.

Tämä oli siis var­sin sil­miä avaa­va koko­nai­suus, sil­lä täl­lais­ta poruk­kaa ei löy­dy mis­tään muu­al­ta kuin tääl­tä Oulusta.

Kir­joit­ta­ja on Ran­ta­poh­jan kesäavustaja.