Remont­te­ja teh­dään taas –Pesu­huo­ne­re­mont­tis­sa kan­nat­taa varau­tua yllätyksiin

Pääasiassa sisätilojen remontteihin erikoistunueella Sampo Kaistolla on kahdenkymmenen vuoden rakennusalan kokemus. Oman yrityksen hän perusti kolme vuotta sitten. Kuva: Tuija Järvelä-UusitaloPääasiassa sisätilojen remontteihin erikoistunueella Sampo Kaistolla on kahdenkymmenen vuoden rakennusalan kokemus. Oman yrityksen hän perusti kolme vuotta sitten. Kuva: Tuija Järvelä-Uusitalo

Iiläi­nen Sam­po Kais­to on saa­nut juu­ri val­miik­si asun­non, johon hän remon­toi lähes kai­ken uusik­si. Keit­ti­öön lai­tet­tiin uudet kalus­teet, lat­tiat uusit­tiin ja sei­nät sekä katot maa­lat­tiin. Kais­ton yri­tys Iijoen remont­ti­pal­ve­lu on kes­kit­ty­nyt pää­asias­sa sisä­ti­lo­jen remont­tei­hin. Täs­sä asun­nos­sa pesu­ti­loi­hin ei teh­ty suu­rem­paa remont­tia, mut­ta muu­toin Kais­ton töis­sä on vii­me aikoi­na ollut pää­pai­no kyl­py­huo­ne- ja saunaremonteissa.

– Nii­tä teh­dään yleen­sä eni­ten, ja nii­den teke­mi­nen vaa­tii asian­tun­te­mus­ta ja koke­mus­ta, jota minul­la on. Toi­saal­ta ne ovat myös remont­te­ja, joi­ta har­va pys­tyy itse tekemään.

Ennen yri­tyk­sen­sä perus­ta­mis­ta Kais­to työs­ken­te­li sisus­tus­kir­ves­mie­he­nä vahin­ko­sa­nee­rausa­lal­la, joten hänel­lä on hyvää koke­mus­ta muun muas­sa vesi­va­hin­ko­jen korjaamisesta.

– Var­si­nai­set vesi­va­hin­got läh­te­vät ylei­sim­min keit­tiös­tä, kun astian­pe­su­ko­ne tai jää­kaap­pi vuo­taa ja aiheut­taa vahin­koa ajan kulues­sa. Kyl­py­huo­nees­sa put­ki­vuo­dot ovat aika har­vi­nai­sia. Kyl­py­huo­ne- ja sau­na­re­mot­te­ja teh­dään yleen­sä, kun ne ovat käyt­töi­kän­sä pääs­sä, eli usein noin 25–30 vuo­den kulut­tua raken­ta­mi­ses­ta, Kais­to sanoo.

Kais­to tote­aa, että usein kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat pit­kit­tä­vät var­sin­kin kyl­py­huo­ne­re­mont­tia, kos­ka se on koh­tuul­li­sen arvo­kas ja pit­kä­kes­toi­nen projekti.

– Kyl­py­huo­ne- ja sau­na­re­mont­tiin on varat­ta­va yleen­sä kol­mi­sen viik­koa, mut­ta lisäk­si kan­nat­taa varau­tua yllä­tyk­siin. Jos raken­teis­ta löy­tyy kos­teut­ta tai lahoa, voi aikaa men­nä hie­man enem­män. Van­hois­ta kyl­py­huo­neis­ta ei voi kos­kaan tie­tää, mitä raken­teis­ta löytyy.

Mikä­li sau­naa ja pesu­huo­net­ta alkaa remon­toi­da, kan­nat­taa niis­tä Kais­ton mukaan uusia tar­vit­taes­sa myös vesi‑, vie­mä­ri- ja sähköjärjestelmät.

– Remon­teis­sa nou­da­te­taan yli­pää­tään hyvää raken­nus­ta­paa, eli ne teh­dään eri­lais­ten pykä­lien ja sään­nös­ten mukai­ses­ti. Tähän kuu­luu muun muas­sa pin­to­jen suo­ruu­det, lat­tia­kaa­dot ja vesie­ris­tei­den mini­mi­vah­vuu­det. Myös työn­jäl­jen on olta­va laadukasta.

Pesu­huo­neen väri­tys ja laa­toi­tus vaih­te­le­vat tren­dien mukaan. Nyt suo­si­taan enim­mäk­seen iso­ja laattoja.

– Kuusi­kym­men­tä ker­taa kuusi­kym­men­tä sent­tiä on nyky­ään ylei­nen laat­ta­ko­ko. Myös yli met­ri­siä laat­to­ja käy­te­tään kyl­py­huo­neen seinissä.

Kais­to ker­too, että moni saat­taa aja­tel­la, että iso­jen laat­to­jen laa­toit­ta­mi­nen on nopeam­paa kuin pie­nem­pien. Asia on kui­ten­kin päin vastoin.

– Isois­sa laa­tois­sa pitää kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta poh­ja­töi­hin ja käyt­tää eri­lai­sia laa­tan­ta­saus­jär­jes­tel­miä, jot­ta laa­toi­tuk­seen saa vii­meis­tel­lyn lopputuloksen.

Väri­tyk­ses­sä suo­si­taan nyt vaa­lean­har­maa­ta ja hie­kan sävyä.

– Edel­leen osa halu­aa myös mus­taa tai tum­maa. Väri­tys ja laat­to­jen koko riip­puu aina asiakkaasta.

Remon­toi­des­sa pur­ku­jä­te ja uudet raken­nus­ma­te­ri­aa­lit tar­vit­se­vat tilaa. Kais­to toi­voo­kin, että asia huo­mioi­daan ennakkoon.

– Etu­kä­teen kan­nat­taa miet­tiä, mitä remont­ti tuo muka­naan. Esi­mer­kik­si uusien kalus­tei­den kasaa­mi­seen tar­vi­taan tilaa. Ja pur­ku­vai­hees­sa tar­vi­taan suo­ja­sei­niä, kul­kuo­via ja ali­pai­neis­tus. Pölyn­hal­lin­ta on tärkeää.

Yli-iiläis­läh­töi­nen Kais­to perus­ti Iijoen remont­ti­pal­ve­lun kol­me vuot­ta sit­ten toi­mi­ni­me­nä, jota hän pyö­rit­ti aluk­si sivu­toi­mi­se­na. Vii­me syk­sy­nä hän muut­ti yri­tyk­sen­sä osa­keyh­tiök­si ja aloit­ti pää­toi­mi­se­na yrittäjänä.

– En ollut kos­kaan suun­ni­tel­lut ryh­ty­vä­ni yrit­tä­jäk­si, mut­ta ajau­duin tähän lopul­ta hie­man vahingossa.

Kais­ton yri­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun seu­tu pai­not­tuen Oulun poh­jois­puo­lel­le. Hän tote­aa, että vaik­ka raken­ta­mi­nen on ollut lähes pysäh­dyk­sis­sä, remont­te­ja kui­ten­kin tehdään.

– Toki kil­pai­lu on kovaa. Raken­nus­tar­vik­kei­den hin­nat ovat ehkä vähän tip­pu­neet sii­tä, mitä ne oli­vat kor­keim­mil­laan. Se on vai­kut­ta­nut jon­kin ver­ran kysyntään.

Kais­ton tavoit­tee­na on työl­lis­tää yri­tyk­ses­sä itsen­sä ja pal­ka­ta lisä­työ­voi­maa tar­vit­taes­sa. Raken­ta­mi­ses­sa ja sanee­ra­mi­ses­sa hän­tä pal­kit­see hyvä lopputulos.

– Maal­ta läh­töi­sin ole­va­na olen tot­tu­nut lap­ses­ta asti teke­mään käsil­lä­ni. Sii­nä on muka­vaa, kun näkee kät­ten­sä jäl­jet. Paras pal­kin­to on tie­ten­kin hyvin suju­nut remont­ti sekä tyy­ty­väi­nen asiakas.