- Valtarin koulun rakentaminen alkaa pian. Kyseessä on 15 miljoonan euron hanke. Havainnekuva
Iin kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ja aplodein ensi vuoden tiukan 36 000 euroa ylijäämäisen talousarvion. Vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa, uutta pitkäaikaista lainaa otetaan 13,1 miljoonaa euroa.
– Kyllä me tästä selvitään, totesi Iin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Johannes Tuomela (kesk.) talousarviokäsittelyn päätteeksi.
Puheenjohtajan kommentti kiteyttää hyvin talousarviosta kokouksessa maanantaina käydyn keskustelun. Talousarviota käsiteltiin kolme tuntia, jonka aikana se esiteltiin toimialoittain. Valtuutetut käyttivät käsittelyn aikana lähes kolmekymmentä puheenvuoroa, joista useat olivat kiittelyä viranhaltijoiden valmistelutyöstä.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen totesi, että raskaista palkkaratkaisuista huolimatta talousarvion valmistelun ohjenuorana oli maksimissaan kolmen prosentin kasvu. Vaatimukseen päästiin, mutta se tiesi tarkkaa menokuuria, tiukkoja vääntöjä lautakunnissa ja myös sivistyspuolen yt-menettelyä.
– Sivistystoimen menojen kasvu olisi ollut ilman yt-menettelyä niin suuri, ettei talousarvioraamiin olisi päästy. Valtio laittaa ensin lakisääteisiä tehtäviä, mutta leikkaa sitten rahoitusta, hallinto- ja talousjohtaja Jonne Karinkanta totesi.
Valtuutettu Ilkka Pakonen (kesk.) totesi, että Iissä on nykyisin lautakunnilla ja toimialajohtajilla paljon valtaa.
– Aiemmin valtuustossa väännettiin investoinneista tuntikausia. Nyt ollaan raamitaloudessa, mutta miten käy, jos jonkun hankkeen budjetti ylittyy. Otetaanko se jostakin muusta pois?
Yhdyskuntajohtaja Johanna Vakkuri vastasi, että suunnitteluohjauksella hankkeet pysyvät budjetoidussa.
– Jos johonkin päätetään laittaa esimerkiksi 400 000 euroa, niin meidän on ohjattava hanketta niin, että se summa riittää.
Petri Tervonen (kok.) totesi, että lautakunnissa on syytä olla tarkkana.
– Lautakunnalla on nykymallissa iso rooli. Mikäli investoinnin kustannukset nousevat suunnitellusta, ei sitä pidä hyväksyä.
Petri Hyvönen (ps.) kysyi, mikä on ensi vuonna suurin yksittäinen riskitekijä yhdyskuntapalveluissa. Vakkuri vastasi sen olevan Praavan satama.
– Siellä jouduttiin laiturit rakentamaan kahteen kertaan ja joudumme keskustelemaan asiasta ensimmäisen urakoitsijan kanssa käräjäoikeudessa. Meillä on vahva usko, että saamme rahat urakoitsijalta, mutta koskaan ei voi varmasti tietää. Kyseessä on 80 000–90 000 euron summa.
Eniten puheenvuoroja käytettiin hyvinvointipalveluiden esittelyn jälkeen. Valtuutettuja puhutti muun muassa kuluvan vuoden alusta kuntiin siirtyneet työllisyyspalvelut.
– Kuluva vuosi on harjoitteluvuosi ja rahoitusmalli uusi kokonaisuus. Uudistus vaikeuttaa myös ensi vuoden talousarvion laadintaan, hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival totesi.
Keskusteluissa pohdittiin työllisyyspalveluiden mahdollisuutta vastata kuntaan mahdollisesti rakennettavan datakeskuksen tarpeisiin.
– Google työllistää Haminan datakeskuksessa jo 500 henkeä. Meta on siihen verrattavissa, joten se tulee olemaan valtava työllistäjä. Meidän on valmistauduttava, että saamme mahdollisimman paljon työpaikkoja paikallisille, totesi Hannu Kaisto (kesk.).
Viranhaltijat vakuuttivat, että täsmäkoulutusta tullaan varmasti järjestämään.
Minna Halonen (vas.) kysyi, onko työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetty huomiota tilanteessa, jossa talous on tiukoilla ja väkeä on vähennetty. Heli-Hannele Haapaniemi (vas.) toivoi, että myös johtavien viranhaltijoiden jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Näihinkin kysymyksiin saatiin viranhaltijoilta myönteinen vastaus.
Sivistysjohtaja Virpi Risteelä kertoi, että sivistyspalveluiden talousarvio on laskettu ehdollisena.
– Talousarvion lukuihin pystytään sitoutumaan, mikäli yt-prosessista jatkovalmisteluun lähtevät kaksi asiaa toteutuvat. Jos niin ei käy, meidän on sopeutettava jostakin muualta, mikä koskettaa vielä laajempaa väestöä.
Nuo Risteelän mainitsemat kaksi asiaa ovat koululaisten aamupäivähoidon sekä perhepäivähoidon lakkauttaminen. Sivistyslautakunta päätti viime kokouksessaan käynnistää niiden lakkauttamista koskevan valmisteluprosessin. Aamupäivähoidosta luopumisella saavutetaan 50 000 euron säästö vuodessa. Perhepäivähoidosta luopuminen toisi 345 000 euron vuosittaiset säästöt.
Leena Tiiro (vas.) toivoo, että sivistystoimessa tehtävien säästöjen vaikutuksia seurataan.
– Tämä on ollut raskas ja poikkeuksellinen syksy sivistyspalveluissa. Ymmärrämme, että säästöjä on pakko tehdä, mutta toivottavasti pystytään tarkastelemaan, mennäänkö niissä syteen tai saveen, jotta pystytään tekemään korjaavia liikkuja.
Raino Ojala (kesk.) toivoo, että säästöistä huolimatta Ii pystytään pitämään hyvänä työpaikkana ja siellä pystytään takaamaan hyvä koulu ja päivähoito.
– Muistetaan myös, että osaltaan näillä säästöillä pyritään ylläpitämään kyläkoulut ja sitä myöten kylien elinvoima.
Osa sivistyspalveluiden säästötarpeesta tuli oppimisen tuen uudistuksesta. Tiina Vuononvirta (vihr.) kysyi, onko tukea tarvitsevien lasten määrä lisääntynyt. Risteelä kertoi tukea tarvitsevien määrän lisääntyvän koko ajan.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Valaja (kesk.) totesi, että talousarviossa päästiin hyvään lopputulokseen tiukasta raamista huolimatta.
– Investointitaakka on suuri, mutta elinvoiman kannalta tärkeä. Kiitän erityisesti viranhaltijoita tehdystä valmistelusta. Selviämme hyvällä yhteistyöllä.
Risto Säkkinen (sd.) piti talousarviokirjaa hankalalukuisena.
– Lautakunnan ja kunnanhallituksen pitäisi tuottaa materiaalia, joka on kerta- tai useammalla lukemisella selvää. Tästä lukujen löytäminen on vaikeaa.
Kehittämisideat luvattiin ottaa vastaan.
Poimintoja talousarviosta 2026
• Valtarin koulu rakennetaan, 15 miljoonan euron hanke.
• Nätteporin toiminnoille uusi paikka. Kirjastoon varattu 2,5 miljoonaa euroa.
• Ilmastoareena, Art Ii ‑biennaali ja Nättepop-piknik järjestetään.
• Valtatie 4:n linjausta suunnitellaan. Aseman seudun kehittäminen jatkuu. Herva ja Isokangas kehittämiskohteina.
• Sivistystoimessa on aloitettu perhepäivähoidon sekä koululaisten aamupäivähoidon lakkauttamista koskeva valmisteluprosessi.




