Kas­vu­kausi ja talous mie­ti­tyt­tä­vät Poh­jois-Suo­men tilal­li­sia – Monel­la tilal­la menee myös hyvin

Täl­lä het­kel­lä pääl­lim­mäi­nen huo­li poh­jois­suo­ma­lai­sil­la vil­je­li­jöil­lä on noin pari viik­koa kes­kiar­vos­ta myö­häs­sä ole­va kas­vu­kausi, ker­too MTK-Poh­jois-Suo­men toi­min­nan­joh­ta­ja Han­ne Aho.

– Vil­je­li­jöi­tä mie­ti­tyt­tää, miten satoa pääs­tään kor­jaa­maan. Peru­nan­vil­je­li­jöil­lä on pie­niä peru­noi­ta, jot­ka ehti­vät kas­vaa, mikä­li kas­vus­to ei ala rän­sis­tyä. Kar­ja­ti­lal­li­set puo­les­taan pai­nis­ke­le­vat rehun teon kans­sa. Kak­kos­sa­toa kor­ja­taan osas­sa aluet­ta vas­ta nyt, kun hyvi­nä vuo­si­na kor­juu oli­si jo lop­pusuo­ral­la. Ei ole kuu­lu­nut, että sato oli­si eri­tyi­sen heik­koa, mut­ta toki alu­eel­lis­ta vaih­te­lua voi olla.

Kulu­nee­na kesä­nä ei poh­jois­suo­ma­lai­sil­la vil­je­li­jöil­lä ole ollut suu­ria huo­lia. Aho ker­too, että MTK:n toi­mis­ton väel­le ne oli­si­vat kyl­lä kantautuneet.

– Kesäl­lä on ollut yllät­tä­vän­kin rau­hal­lis­ta. Eni­ten on kysel­ty, tulee­ko maa­ta­lous­tu­keen leik­kauk­sia täl­lä hal­li­tus­kau­del­la. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­tä on sanot­tu, että siel­tä­kin voi­daan lei­ka­ta, mut­ta hal­li­tus­oh­jel­maan on kir­jat­tu, ettei maa­ta­lou­teen saa aiheu­tua lisäkustannuksia.

EU:n pää­tök­sen­te­koa seu­raa­vat ovat toki olleet huo­lis­saan myös EU:n bud­jet­tie­si­tys­tä, jos­sa alue- ja maa­ta­lous­tu­kea esi­te­tään lei­kat­ta­vak­si 20 prosentilla.

Useil­la tiloil­la ollaan hil­jaa tyy­ty­väi­siä. Tuot­ta­ja­hin­to­jen nousu on ilah­dut­ta­nut ja vai­kut­ta­nut talou­del­li­ses­ti. Poh­jois­suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät pitä­vät nyt kui­ten­kin syys­tä tai toi­ses­ta mata­laa pro­fii­lia. Maa­ta vil­jel­lään ja kar­jaa kas­va­te­taan, mut­ta sii­tä ei pide­tä sen isom­paa meteliä.

– Poh­jois-Suo­mes­sa on vil­je­li­jöi­tä, joil­la on men­nyt ja menee todel­la hyvin. Sit­ten on jouk­ko, jol­la on men­nyt ja menee edel­leen todel­la huo­nos­ti. Tilo­jen kan­nat­ta­vuus on yhä pola­ri­soi­tu­neem­paa, ääri­päi­den väli­mat­ka kas­vaa. Kes­kel­le sijoit­tuu suu­rin osa tilois­ta. Jos joku sanoo ääneen, että meil­lä on hyvä tilan­ne ja kaik­ki on hyvin, saat­taa tul­la ikä­vää palau­tet­ta, Aho kertoo.

Tiloil­la voi men­nä huo­nos­ti monis­ta syis­tä. Talous­vai­keuk­sia voi olla yhtä lail­la isoil­la kuin pie­nil­lä­kin tiloilla.

– Tilal­la voi olla raken­teel­li­sia haas­tei­ta, joi­den takia tila ei ole kan­nat­ta­va tai sil­lä on mak­su­val­mius­vai­keuk­sia. Sil­loin pitäi­si pys­tyä teke­mään joko iso­ja muu­tok­sia tai koh­da­ta tosia­sia, ettei tila ole täs­sä ajas­sa elin­kel­poi­nen, Aho sanoo.

Maa­ti­lat vähe­ne­vät Poh­jois-Suo­mes­sa samaa tah­tia muun Suo­men kanssa.

– Nykyi­nen tila­mää­rä lähes puo­lit­tuu vuo­teen 2032 men­nes­sä nykyi­ses­tä yli 4000 tilas­ta 2500 tilaan. Osa pel­lois­ta pois­tuu maa­ta­lous­käy­tös­tä, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti lopet­ta­vien maa­ti­lo­jen pin­ta-alat siir­ty­vät tois­ten vil­je­li­jöi­den käyt­töön. Ne, jot­ka jää­vät, laajentavat.

Poh­jois-Suo­mes­sa on Ahon mukaan todel­la inno­va­tii­vi­sia, eteen­päin kat­so­via viljelijöitä.

– Nyt on löy­ty­nyt myös kai­vat­tua haluk­kuut­ta yhteis­työ­hön tois­ten vil­je­li­jöi­den kans­sa. Tämä näkyy eten­kin tiloil­la, joil­la on inves­toin­ti­ha­luk­kuut­ta ja yrit­tä­jyy­den ele­men­tit kunnossa.

Nau­dan­li­han­kas­va­tuk­seen tiloil­la ei voi­da nyt inves­toi­da, kos­ka saa­ta­vil­la ei ole vasi­koi­ta kas­va­tet­ta­vak­si teuraaksi.

– Alu­eel­la oli­si tilo­ja, jot­ka haluai­si­vat laa­jen­taa tai aloit­taa nau­dan­kas­va­tuk­sen. He eivät saa tuo­tan­to­so­pi­muk­sia, kos­ka eläi­miä ei ole myydä.

Mai­don­tuo­tan­non puo­lel­la sen sijaan teh­dään nyt Poh­jois-Suo­mes­sa investointeja.

– Meil­lä on iso­ja hank­kei­ta meneil­lään. Mai­to­mää­rän vähe­ne­mi­nen näyt­tää tasaan­tu­van. Tähän men­nes­sä tuo­tan­to­mää­rät ovat las­ke­neet, mut­ta nyt ne näyt­tä­vät pysy­vän ennallaan.

Kui­tu­ham­pun epä­on­ni­nen kas­va­tus on yksi poh­jois­poh­ja­lai­sia vil­je­li­jöi­tä har­mit­ta­va asia. Alu­eel­la läh­det­tiin innol­la kas­vat­ta­maan hamp­pua, mut­ta sen osta­ja jou­tui talous­vai­keuk­siin, eikä kaup­po­ja syn­ty­nyt. Vil­je­li­jät ovat jou­tu­neet jopa tuhoa­maan hamppusatoaan.

– Tääl­lä osat­tiin nopeas­ti rea­goi­da tilan­tee­seen, eikä täl­tä vuo­del­ta ole jää­mäs­sä satoa pys­tyyn. Hank­keen kariu­tu­mi­nen on erit­täin har­mil­lis­ta, sil­lä tän­ne oli­si tar­vit­tu uusia päänavauksia.

Valis­tus­kam­pan­jat ovat vuo­si­kausia kehot­ta­neet suo­ma­lai­sia suo­si­maan suo­ma­lais­ta, ja se on edel­leen ajankohtaista.

– Kun kulut­ta­ja valit­see Suo­mes­sa suo­ma­lai­sis­ta raa­ka-aineis­ta teh­dyn tuot­teen, se sataa aina omaan laa­riin. Kan­nat­taa myös ostaa kas­vik­set ja lihat suo­raan tiloil­ta, mikä­li se vain on mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin hyö­dyt mene­vät suo­raan viljelijälle.

Pie­nem­mil­lä­kin maa­ti­loil­la tuli­si olla mah­dol­li­suus menes­tyä – MTK:n puheen­joh­ta­ja Juha Mart­ti­la toi­voo rakennemuutosta