“Elä­mä on elämys”

Hau­ki­pu­taal­la mel­kein kol­me vuo­si­kym­men­tä Par­tu­ri-kam­paa­mo Tiu­kun yrit­tä­jä­nä toi­mi­neel­le Riit­ta Vii­ni­ka­no­jal­le ammat­ti­ni­mi­ket­tä tär­keäm­piä tit­te­lei­tä ovat äiti ja iso­äi­ti. 11.8.1965 syn­ty­nyt Vii­ni­ka­no­ja on kotoi­sin Yli­kii­min­gin Some­ro­vaa­ral­ta ja on toi­sek­si nuo­rin kah­dek­sas­ta sisa­ruk­ses­ta. Lap­suu­des­ta hänel­lä on iha­nia muis­to­ja ja hän ker­too ole­van­sa kii­tol­li­nen jokai­ses­ta sisaruksesta.

– Asum­me edel­leen lähel­lä toi­siam­me. Van­hem­pam­me kas­vat­ti­vat mei­dät sii­hen aika­kau­teen näh­den par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la, Vii­ni­ka­no­ja kertoo.

Lap­suu­des­ta Vii­ni­ka­no­ja muis­taa eri­tyi­ses­ti lei­kit naa­pu­rei­den las­ten kans­sa ja sen, kun hän hyp­pä­si mai­to­lai­tu­ril­le ja lau­loi Ani­ta Hir­vo­sen Mai­to­la­van prin­ses­sa ‑kap­pa­let­ta. Nuis­ta ajois­ta hän on jää­nyt kai­paa­maan kol­men koon periaatetta.

– Eli koko kylä kas­vat­taa. Se tun­tuu puut­tu­van nyky-yhteis­kun­nas­ta kokonaan.

Musi­kaa­li­ses­sa per­hees­sä kas­va­mi­nen istut­ti musii­kin sie­me­nen syvään Vii­ni­ka­no­jaan ja se on edel­leen tänä päi­vä­nä­kin yksi hänen kan­ta­vis­ta voi­mis­ta. Hai­ta­riin hän tart­tui jo 9‑vuotiaana.

– Hai­ta­rin voi­sin kyl­lä ottaa useam­min esil­le, se on kieh­to­va soitin.

“Jos mul­le ennus­tet­tu ois kaik­ki aika­naan, en usko­nut ois var­maan, olkii kohau­tel­lut vaan. Sii­tä tytön­hu­pa­kos­ta, joka luot­ti unel­miin, tuli nai­nen joka kas­voi musiik­kiin. Mä en kai­paa juu­ri mitään, tätä enem­pää kun on, mä oon saa­nut aina pitää lähel­lä­ni aurin­gon. Kunin­gat­ta­ret­kin itkee sil­ti jos­kus tahoil­laan, kerä­täk­seen säih­ket­tä taas päi­vään seu­raa­vaan, elä­mä saa loistamaan”.

Teks­ti on muun­nel­ma Eija Kan­to­lan Elä­mä saa lois­ta­maan ‑kap­pa­lees­ta, jon­ka Vii­ni­ka­no­jan veli lähet­ti sis­kol­leen vastikään.

– Tämä on kuin teh­ty minul­le, Vii­ni­ka­no­ja herkistyy.

Kuu­den­kym­me­nen vuo­den aika­na on muut­tu­nut pal­jon ja Vii­ni­ka­no­ja tote­aa­kin ihmis­ten suh­teen jyvien erot­tu­neen aka­nois­ta tuo­na aika­na. Pit­kät ystä­vyys­suh­teet ovat tär­kei­tä ja hän naut­tii eri­tyi­ses­ti sii­tä, että voi jat­kaa ystä­vän kans­sa jut­tua sii­hen, mihin se on edel­li­sel­lä ker­ral­la jäänyt.

– Sen muu­tok­sen olen huo­man­nut, että enem­män puhu­taan täs­sä iäs­sä jo men­neis­tä eikä niin­kään tule­vas­ta, Vii­ni­ka­no­ja nauraa.

Elä­män tär­keim­piä het­kiä Vii­ni­ka­no­jal­le ovat olleet kah­den lap­sen sekä kah­den lap­sen­lap­sen syn­ty­mät. Mum­mo­na ole­mi­ses­sa paras­ta hänel­le on seu­ra­ta lap­sen­lap­sien kas­vua ja kehitystä.

– Mum­mous rikas­tut­taa elä­mää ja antaa niin pal­jon, vaik­ka­kin pää­vas­tuu kas­va­tuk­ses­ta on tie­ten­kin vanhemmilla.

Vii­ni­ka­no­ja poh­tii monen­kin asian olleen aiem­min parem­min ja lai­naa ystä­vään­sä, joka tote­si, että perin­tei­tä ei voi ostaa, ne täy­tyy tehdä.

– Kui­ten­kin näin mum­mu­na ajat­te­len, että tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen ei ole pel­käs­tään iso mör­kö, vaan se myös mah­dol­lis­taa yhtey­den­pi­don lähei­siin, eten­kin jos väli­mat­kaa on pal­jon. Toi­sen äänen kuu­le­mi­nen on tärkeää.

Työ on anta­nut teki­jäl­leen vuo­sien aika­na pal­jon. Pit­kät asia­kas­suh­teet ovat muut­tu­neet ystä­vyyk­sik­si ja Vii­ni­ka­no­jal­le on tär­keä olla läs­nä asiak­kaal­le. Asiak­kail­le hyvän mie­len tuot­ta­mi­nen uusien hiuk­sien muo­dos­sa tai vain kuun­te­le­mal­la ja kos­ket­ta­mal­la on iso osa työtä.

– Aina ei tar­vi­ta sano­ja toi­sen huo­mioi­mi­seen. Nykyi­sin ihmi­set ovat niin hek­ti­siä arjes­saan, että toi­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen on jää­nyt vähem­mäl­le. Sik­si­kin minul­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää muis­taa myös ikäih­mi­siä, vam­mai­sia ja hei­tä, joil­la on haas­tei­ta elämässään.

Vii­ni­ka­no­jal­le elä­mäs­sä paras­ta on jokai­sen päi­vän eri­lai­suus. Hän lisää­kin, että elä­mä on elä­mys ja täyn­nä yllätyksiä.

– Mot­to­ni on, että niin huo­noa aamua ei ole, ettei ilta tulisi.

Yrit­tä­jä­nä hän toi­voi­si, että Hau­ki­pu­taan poten­ti­aa­li huo­mioi­tai­siin parem­min ja syn­ty­nei­tä ideoi­ta toteu­tet­tai­siin. Yrit­tä­jien välis­tä yhtei­söl­li­syyt­tä hän kehuu ja tote­aa pai­kal­lis­ten yrit­tä­jien kan­nat­ta­van ja kan­nus­ta­van toisiaan.

– Se ei ole minul­ta pois, jos suo­sit­te­len toi­sia yrit­tä­jiä omal­ta kylältä.

Tule­vai­suu­del­ta opti­mis­ti­sek­si per­soo­nak­si pal­jas­tu­va Vii­ni­ka­no­ja toi­voo ter­veyt­tä ja pit­kää ikää. Voi­ma­bii­sin­sä Pau­la Koi­vu­nie­men Kai­ken anta­nut ‑kap­pa­leen soi­des­sa Vii­ni­ka­no­ja viet­tää merk­ki­päi­vän­sä Hans­ki-hel­lun kans­sa lomaillen.