Maa­no­mis­ta­jil­le tukea tuu­li­voi­ma-asiois­sa – “Nyt on neu­vot­te­lun, ei pää­tök­sen­teon aika”

Yli-iiläis­ten maa­no­mis­ta­jien ase­maa aja­maan Hon­gi­kon­suon tuu­li­voi­ma­hank­kees­sa on perus­tet­tu neu­vot­te­lu­ryh­mä. Ryh­män perus­ta­mi­nen maa­no­mis­ta­jan kan­nal­ta kat­sot­tu­na ter­ve­tul­lut­ta, sil­lä tuu­li­voi­mayh­tiöi­den ja maa­no­mis­ta­jien väli­set sopi­muk­set ovat hyvin kimu­ran­tit ja menet­te­ly­ta­vat moninaiset.

Toi­mi­joil­la on yleen­sä kii­re saa­da hank­kei­ta jalal­le, ja ne patis­ta­vat maa­no­mis­ta­jia nope­aan pää­tök­sen­te­koon. Hon­gi­kon­suon neu­vot­te­lu­ryh­mä kehot­taa maa­no­mis­ta­jia ole­maan mal­til­la liik­keel­lä maan­vuo­kra­so­pi­muk­sien suh­teen. Nyt on neu­vot­te­lun aika.

– Toi­mi­joil­la on kii­re, met­sä­no­mis­ta­jil­la ei. Älkää kii­reh­ti­kö, sil­lä olet­te teke­mäs­sä kym­me­nien vuo­sien pää­hän ulot­tu­via sopi­muk­sia. Maa­no­mis­ta­jan ei tar­vit­se hyväk­syä ensim­mäis­tä saa­maan­sa tar­jous­ta, huo­maut­taa neu­vot­te­lu­ryh­män jäsen Jar­mo Ala­siu­rua.

Hon­gi­kon­suon neu­vot­te­lu­ryh­män tavoit­tee­na on neu­vo­tel­la kai­kil­le maa­no­mis­ta­jil­le saman­si­säl­töi­nen ja niin hyvä sopi­mus kuin mah­dol­lis­ta. Vas­ta par­haan tar­jouk­sen perus­teel­la maa­no­mis­ta­jat voi­vat päät­tää, hyväk­sy­vät­kö vai hyl­kää­vät­kö he hank­keen toteuttamisen.

– Moni kokee jää­vän­sä aika yksin tämän asian kans­sa, ja sik­si on tär­ke­ää, että maa­no­mis­ta­jien kes­ken syn­tyy kes­kus­te­lua ja löy­tyy yhtei­nen tah­to­ti­la. Tuu­li­voi­mayh­tiö ei vie­lä ole edes lähes­ty­nyt kaik­kia maa­no­mis­ta­jia, vaik­ka kau­pun­ki on jo näyt­tä­nyt vih­re­ää valoa alu­een kaa­voit­ta­mi­sel­le, Kan­ga­so­jan yhteis­met­sän edus­ta­ja ja neu­vot­te­lu­ryh­män jäsen Jani Maa­lis­maa sanoo.

Neu­vot­te­lu­ryh­mä jär­jes­tää alku­vuo­des­ta tie­do­tus­ti­lai­suuk­sia alu­een met­sä­no­mis­ta­jil­le, jot­ta kaik­ki sai­si­vat asias­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon tie­toa ja kuu­li­si­vat tois­ten­sa mielipiteitä.

Hon­gi­kon­suon alue on kym­me­nien maa­no­mis­ta­jien hal­lus­sa. Suu­rim­mil­le maa­no­mis­ta­jil­le tuu­li­voi­ma­puis­tois­ta mak­set­ta­vat kor­vauk­set voi­vat olla vuo­sit­tain jopa kym­me­nien tuhan­sien suu­rui­sia, pien­ten tilus­ten osal­ta puhu­taan tuhan­sis­ta eurois­ta. Maa­no­mis­ta­jien tavoit­teet oman met­sän­sä suh­teen voi­vat olla hyvin erilaiset.

– Vaik­ka kor­vaus oli­si mel­kein mikä tahan­sa, osa maa­no­mis­ta­jis­ta näkee luon­non tär­keäm­pä­nä, Ala­siu­rua sanoo.

Neu­vot­te­lu­ryh­mä halu­aa sel­vit­tää maa­no­mis­ta­jien tah­to­ti­lan ja toi­mia sen mukai­ses­ti. Ryh­mään kuu­lu­vat Jani Maa­lis­maan ja Jar­mo Ala­siu­ruan lisäk­si Sami Siu­rua ja yksi­tyi­sen laki­toi­mis­ton Maa­no­mis­ta­jien arvioin­ti­kes­kuk­sen Vesa Hako­la.

Yli-Iin alu­eel­la on täl­lä het­kel­lä vireil­lä aina­kin nel­jä tuu­li­voi­ma­han­ket­ta, ja raken­teil­la on jo Pah­ka­kos­ken Ener­gian tuu­li­voi­ma­puis­to. Hon­gi­kon­suon tuu­li­voi­ma­han­ke sijoit­tuu Yli-Iin taa­ja­man ete­lä­puo­lel­la, Iso Ryti­suon han­ke puo­les­taan Leuvan/Halajärven alu­eel­le. Myös Tan­ni­lan alu­eel­le on osoi­tet­tu kiinnostusta.

Oulun kau­pun­ki on teh­nyt pää­tök­sen Hon­gi­kon­suon tuu­li­voi­ma­puis­ton osay­leis­kaa­van käyn­nis­tä­mi­ses­tä Hon­gi­kon­suon alu­eel­le, mut­ta maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet pää­tök­ses­tä oikai­su­pyyn­nön, eikä sopi­mus­ta ole vie­lä alle­kir­joi­tet­tu. Oikai­su­pyyn­nöl­lä halu­taan kiin­nit­tää kau­pun­gin huo­mio sii­hen, voi­ko se sitoa maa­no­mis­ta­jat yhteen toi­mi­jaan ja sii­hen, että maa­no­mis­ta­jien tah­to­ti­la pitäi­si olla parem­min esil­lä isois­sa hank­keis­sa. Oikai­su­pyyn­nös­sä pyy­de­tään, että kau­pun­ki ei alle­kir­joi­ta vie­lä sopi­mus­ta tämän toi­mi­jan kans­sa. Alu­ees­ta ovat Win­da Ener­gyn lisäk­si kiin­nos­tu­neet myös muut toimijat.

Tuu­li­voi­man voi­ma­kas­ta tuloa poh­joi­seen on Yli-Iis­sä ver­rat­tu jopa jokien val­jas­ta­mi­seen. Monet maa­no­mis­ta­jat ja tuu­li­voi­man vas­tus­ta­jat ajat­te­le­vat, että alu­een luon­to val­jas­te­taan jäl­leen ker­ran tuot­ta­maan säh­köä, jol­la ete­län ihmi­set pää­se­vät kehus­ke­le­maan. Toi­saal­ta tuu­li­voi­ma toi­si rahaa ja elin­voi­maa Yli-Iin alu­eel­le, joka muu­ten on hil­jen­ty­nyt jo vuosia.