Uusi vaa­li­ta­pa käyt­töön 30 vuot­ta sitten

Moni Ran­ta­poh­jan luki­jois­ta kävi pre­si­den­tin­vaa­lien uur­nil­la 30 vuot­ta sit­ten vuon­na 1994, kun nyky­muo­toi­nen pre­si­den­tin valit­se­mis­ta­pa oli ensim­mäi­sen ker­ran käy­tös­sä. Vuo­den 1988 vaa­leis­sa oli käy­tös­sä seka­mal­li, jos­sa äänes­tet­tiin pre­si­dent­tieh­do­kas­ta sekä valit­si­ja­mies­tä, nyky­ään kai sanot­tai­siin ‑hen­ki­löä.

Vuo­den 1982 pre­si­den­tin­vaa­lis­sa oli vie­lä käy­tös­sä puh­das valit­si­ja­mies­jär­jes­tel­mä, joka antoi mah­dol­li­suu­den ns. mus­tan hevo­sen ehdok­kuu­teen. Vie­lä vuo­si­na 1982–1988 itä­naa­pu­ri oli hyvin­kin inno­kas vai­kut­ta­maan pie­nen naa­pu­rin­sa poliit­ti­siin valin­toi­hin. Valit­si­ja­mies­jär­jes­tel­män voi kat­soa olleen her­kem­pi ulko­puo­li­sil­le vai­ku­tus­yri­tyk­sil­le kuin puh­das kansanvaali.

Vuo­den 1994 pre­si­den­tin­vaa­lit ovat jää­neet omaan mie­lee­ni jon­kin­lai­si­na uuden ajan vaa­lei­na. YYA-litur­gia ei ollut vaa­li­kes­kus­te­luis­sa pääl­lim­mäi­se­nä. Sopi­mus pur­kau­tui vuon­na 1992, kun koko Neu­vos­to­liit­to hajosi.

Vaa­lis­ta oli myös muo­dos­tu­nut jän­nit­tä­väm­pi uuden vaa­li­ta­van takia. Monel­le vaa­li on jää­nyt mie­leen Tut­tu jut­tu ‑vaa­li­na. Lop­pusuo­ran ehdok­kaat Mart­ti Ahti­saa­ri ja Eli­sa­beth Rehn oli­vat puo­li­soi­neen muka­na Timo Koi­vusa­lon ja Joel Hal­li­kai­sen vetä­mäs­sä viih­deoh­jel­mas­sa. Moni on tul­kin­nut että se oli­si rat­kais­sut vaa­lin Ahti­saa­ren hyväk­si. Itse en moi­seen lei­kit­te­ly­oh­jel­man voi­maan usko.

Vaa­lien ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la muka­na oli 11 ehdo­kas­ta. Nel­jän kär­ki koos­tui jou­kos­ta Mart­ti Ahti­saa­ri (25,9 % äänis­tä), Eli­sa­beth Rehn (22 % äänis­tä), Paa­vo Väy­ry­nen (19,5 % äänis­tä) ja Rai­mo Ilas­ki­vi (15,2 % äänis­tä). Toi­sel­le kier­rok­sel­le saat­toi kui­ten­kin pääs­tä vain kak­si ehdo­kas­ta eli Ahti­saa­ri ja Rehn.

Vaa­lien yhtey­des­sä voi aina (eten­kin jäl­keen­päin) jos­si­tel­la monen­lais­ta. Mitä­pä jos vaa­lien ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la ei oli­si ollut muka­na kes­kus­ta­taus­tai­sia ehdok­kai­ta Kei­jo Kor­hos­ta ja Eeva Kuus­kos­kea, jot­ka sai­vat yhteen­sä 8,4 pro­sent­tia äänis­tä. Oli­si­ko kes­kus­tan Paa­vo Väy­ry­nen nous­sut Ahti­saa­ren kans­sa toi­sel­le kier­rok­sel­le. Ahti­saa­ri voit­ti Reh­nin toi­sel­la kier­rok­sel­la äänin 53,9 %-46,1 %.

Tämän vuo­den pre­si­den­tin­vaa­lit muis­tut­ta­vat vuo­den 1994 vaa­le­ja aina­kin sil­lä tavoin, että istu­va pre­si­dent­ti ei ole ehdok­kaa­na. Vuon­na 1994 Venä­jä oli heik­kou­den tilas­sa. Vuon­na 2024 se käy lai­ton­ta hyök­käys­so­taa naa­pu­ri­maas­saan. Suo­mi on Naton jäsen.