Toi­mit­ta­jal­ta: Saa­ko koto­naan asua?

Suo­men perus­tus­lais­sa ker­ro­taan, että Suo­men kan­sa­lai­sel­la on vapaus liik­kua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa.

Alem­pias­tei­sen lain, maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain nojal­la on kun­nil­la mah­dol­lis­ta evä­tä kan­sa­lai­sel­ta oikeus asua vapaa-ajan asun­nol­laan. Kun­nat käyt­tä­vät mie­li­val­taa päät­täes­sään, kuka ja mis­sä saa asua. Niin tekee Oulukin.

Niin Oulus­sa kuin muu­al­la­kin kiel­teis­tä suh­tau­tu­mis­ta asun­non käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­siin perus­tel­laan usein yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sel­la ja asuk­kaan tar­vit­se­mien pal­ve­lui­den lisääntymisellä.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la esil­lä on Vir­pi­nie­mi, jos­sa ihmi­set asu­vat vapaa-aja­na­sun­noik­si kaa­voi­te­tuis­sa kodeis­saan ympä­ri vuo­den. Vii­me vii­kol­la kir­joi­tin tapauk­ses­ta, jos­sa Oulun kau­pun­ki hyl­kä­si eri­koi­sin perus­tein kylä­alu­eel­la asu­van mie­hen hake­muk­sen muut­taa vapaa-ajan asun­to vaki­tui­sen asu­mi­sen tar­koi­tuk­seen juu­ri mai­nit­se­mil­la­ni perusteilla.

Vii­me kevää­nä maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin tuli muu­tos, jon­ka mukaan kun­ta voi osoit­taa raken­nus­jär­jes­tyk­ses­sä alu­eet, jois­sa vapaa-aja­na­sun­to voi­daan muut­taa pysy­väk­si asun­nok­si raken­nus­lu­val­la ilman poik­keus­lu­paa. Suun­taa Suo­mes­sa uuden lain käyt­tä­mi­ses­sä ovat näyt­tä­neet muun muas­sa Kan­ga­sa­la, Kala­jo­ki ja Kuusamo.

Oli­si­ko syy­tä näh­dä vaki­tui­sen asuk­kaan kun­taan tuo­mat vero­tu­lot, joi­ta vapaa-ajan asu­kas ei muka­naan tuo? Oli­si­ko syy­tä kan­taa huol­ta kylä­aluei­den pysy­mi­ses­tä elä­vä­nä? Oli­si­ko asiois­ta päät­tä­vien syy­tä pereh­tyä huo­lel­li­ses­ti tosi­asioi­hin, jot­ka vai­kut­ta­vat teh­tyi­hin pää­tök­siin ja alu­een ihmis­ten ja kylien elämään?