Muo­via mää­rät­tö­mäs­ti

Sat­tu­mal­ta juu­ri muo­vit­to­man maa­lis­kuun kyn­nyk­sel­lä talou­des­sam­me pää­tet­tiin ryh­dis­täy­tyä muo­vin­ke­räyk­ses­sä. Välis­sä oli aika, jol­loin ei meil­lä, eikä koko Oulun seu­dul­la kier­rä­tet­ty muo­via. Muo­vi neu­vot­tiin lait­ta­maan pol­tet­ta­vak­si pää­ty­vään seka­jät­tee­seen. Nykyi­sin Rin­ki-keräys­pis­tei­siin voi jäl­leen lait­taa muo­vi­sia tuo­te­pak­kauk­sia. Muo­vin­ke­räys­tä on tosin erit­täin har­vois­sa pai­kois­sa, Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ilmei­ses­ti vain Hau­ki­pu­taal­la, Kel­los­sa ja Kii­min­gis­sä.

Täy­tyy sanoa, että muo­vin mää­rä talou­des­sam­me yllät­ti. Jo pel­käs­tään lei­pä- ja hedel­mä­pus­seis­ta ker­tyy mel­koi­set muo­vi­syk­ky­rät vii­koit­tain.

Muo­vi­kas­se­ja meil­lä käy­te­tään har­voin, joten sen suh­teen luu­lin ole­va­ni hyvin­kin eko­lo­gi­nen. Mut­ta ei. Vii­me vii­kol­la uuti­soi­tiin tans­ka­lai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan muo­vi­pus­si on kaup­pa­kas­si­na ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin. Kan­kaas­ta, bio­ha­joa­vas­ta muo­vis­ta ja pape­ris­ta teh­dyt kas­sit ovat huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja. Ympä­ris­tö­vi­ran­omais­ten teet­tä­mä tut­ki­mus läh­tee ole­tuk­ses­ta, että kau­pas­ta ostet­tua muo­vi­pus­sia käy­tet­täi­siin uudel­leen ker­ran esi­mer­kik­si ros­ka­pus­si­na. Sii­hen ver­rat­tu­na puu­vil­lais­ta kan­gas­kas­sia pitäi­si käyt­tää uudel­leen aina­kin 7 000 ker­taa. Kyl­lä menee vai­keak­si, sanon minä. Omis­ta­mii­ni puu­vil­la­pus­su­koi­hin puu­vil­lat on kui­ten­kin jo kas­va­tet­tu, joten aioin käyt­tää nii­tä huo­le­ti.

Muo­vi oli aikoi­naan mul­lis­ta­va kek­sin­tö, joka hel­pot­ti ja mah­dol­lis­ti monia asioi­ta. Ilmei­ses­ti täs­sä, kuten mones­sa muus­sa­kin asias­sa men­tiin lii­al­li­suuk­siin. Nyt jou­dum­me jopa juo­maan muo­vi­hiuk­ka­sia.

Tui­ja Jär­ve­lä-Uusi­ta­lo