Kun ei tee mitään, tekee juu­ri oikein

Tämä kesä on ollut sii­tä hyvä, että se ei ole aiheut­ta­nut tur­hia pai­nei­ta sii­tä, miten kesä­päi­vää kuu­lui­si viet­tää. Kolea ja satei­nen sää ei juu­ri hou­kut­te­le viet­tä­mään aikaa ulko­na. On ymmär­ret­tä­vää, jos viih­tyy mie­luum­min pei­ton alla kat­sel­len elokuvia.

Joka kesä ja eri­tyi­ses­ti lop­pu­ke­säs­tä kuu­luu tus­kai­lu­ja sii­tä, kuin­ka tänä­kin kesä­nä tuli vie­tet­tyä lii­kaa aikaa sisäl­lä ruu­dun ääres­sä. Kesäs­tä kuu­luu naut­tia, ja kon­sen­sus tun­tuu ole­van, että naut­ti­mi­sen on tapah­dut­ta­va ulko­na. Läm­pi­mä­nä ja aurin­koi­se­na päi­vä­nä ei kuu­lu jää­dä sisäl­le kat­so­maan lem­pi tv-sar­jaa, vaan on suun­nat­ta­va uima­ran­nal­le tai pihatöihin.

Itse olen ope­tel­lut pääs­tä­mään irti täl­lai­sis­ta odo­tuk­sis­ta. Vaik­ka oli­si pit­kään odo­tet­tu hel­le­päi­vä, mut­ta olen juu­ri sil­loin väsy­nyt, annan itse­ni jää­dä mie­luum­min päi­vä­unil­le soh­val­le. Aina tämä ei toki onnis­tu ja koen itse­kin aika ajoin syyl­li­syyt­tä sii­tä, etten ota kaik­kea irti kau­niis­ta kesä­päi­väs­tä. Mut­ta eikö onnis­tu­nut vapaa­päi­vä tai loma ole juu­ri sel­lai­nen, jol­loin on pääs­syt teke­mään jotain itsel­le mie­luis­ta? Oli se sit­ten ret­kei­lyä kau­niil­la luon­to­po­luil­la tai kun­non pit­kiä yöunia sisätiloissa.

Jos kui­ten­kin halu­aa yhdis­tää kesäs­tä nau­tis­ke­lun ja ren­tou­tu­mi­sen, se onnis­tuu mel­ko vai­vat­to­mas­ti. Ulko­na voi naut­tia aamu­kah­vin tai kuun­nel­la musiik­kia, ja samal­la tulee ihas­tel­tua tätä kau­nis­ta vuo­den­ai­kaa. Myös päi­vä­unet onnis­tuu hyväl­lä sääl­lä ulko­na, esi­mer­kik­si riip­pu­ma­tos­sa tai tel­tas­sa. Uskon myös, että kesän kau­neus ja läm­pö hou­kut­te­le­vat parem­min liik­ku­maan luon­nos­sa, kuin kireät pak­ka­set ja kyl­mät tuulet.

Kesä-fomoa, eli pel­koa pait­si­jää­mi­ses­tä voi toki aiheut­taa myös se, että ei esi­mer­kik­si töi­den takia pää­se fes­ta­reil­le tai mökil­le. Fomoa voi­vat aiheut­taa jopa asiat joi­ta ei edes halua oikeas­ti tehdä.

Vaik­ka tämän­het­ki­nen sää on tuo­nut pai­neet­to­muut­ta, toi­von kui­ten­kin, että läm­pi­miä päi­viä on vie­lä edes­sä. Sil­loin aion, jak­sa­mi­ses­ta riip­puen, joko har­joi­tel­la tule­vaa puo­li­ma­ra­to­nia var­ten tai men­nä lai­tu­ril­le kuun­te­le­maan rikosmysteerejä.

Aada Ala­pu­ra­nen