Lasten hammashoidossa siirryttiin Oulussakin pois käytännöstä, jossa lapset kuljetetaan hammastarkastukseen yhteiskyydillä koululta. Nykyisin vastuu hammastarkastukseen kuljettamisesta on huoltajalla. Osa vanhemmista on kokenut kuljettamisen hankalana kesken työpäivän, mutta osa on havainnut, että lapsen hammastarkastuksessa mukana olosta on hyötyä lapsen suunterveydestä huolehdittaessa.
Oulun suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Marja-Liisa Niemelä kertoo, että muutoksen taustalla on valtakunnallinen uudistus, joka näkee erittäin tärkeänä vanhempien mukana olon lasten suun terveystarkastuksissa.
– Vastuu lapsen suun ja hampaiden hoidosta on kotona eli vanhemmilla. Monet eivät kuitenkaan tiedä, mitä hyvä hammashoito on, joten on tärkeää, että vanhemmat ovat läsnä tarkastuksissa ja saavat samalla tietoa aiheesta.
Niemelän mielestä on hienoa, että lasten ja nuorten hyvän suunterveyden merkitystä on nostettu esille ja sen edistämiseen kiinnitetty huomiota.
– Lisäksi ainut kestävä keino suunhoidon kustannusten hillitsemiseen on se, että ihmisten suut olisivat terveitä ja karieksen pysäyttämiseen päästäisiin kiinni aikaisessa vaiheessa.
Tarkastusten yhteydessä kerrotaan lapselle ja vanhemmalle suun terveyden hoitamisen tärkeydestä ja asioista, joilla hampaiden hyvinvointiin voi vaikuttaa. Samalla myös opastetaan oikeanlaiseen harjaamiseen ja muun muassa hammaslankaimen käyttöön. Huomiota kiinnitetään myös sokerisiin syötäviin ja juotaviin, joiden liiallista olisi syytä välttää myös hampaiden terveyden vuoksi.
Ylikiimingin ja Yli-Iin alueilla on ollut käytössä jo parin vuoden ajan liikkuva suun terveydenhuollon yksikkö, joka tekee hammastarkastukset 1., 3. ja 5. luokkien oppilaille. Ylikiimingissä tarkastukset tehdään sekä Vesalan että kirkonkylän kouluilla.
– Tästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Palvelu lapsille on saatu tuotua lähelle. Jos jatkohoidolle tulee tarvetta, silloin vanhemmat vastaavat kuljettamisesta ja hoidot tehdään Kiimingissä, Niemelä sanoo.
Kun liikkuva yksikkö aloitti toimintansa, puhuttiin myös sen käytön laajentamisesta vaikkapa ikä-ihmisiin tai kokonaan uusille alueille.
– Tällä hetkellä toiminnan laajentamista ei suunnitella. Tosin joissain hoitolaitoksessa käy suuhygienisti, joka voi mahdollisuuksien mukaan ottaa liikuteltavan yksikön mukaansa.
Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin, joihin kuuluvat hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, säännöllinen ateriarytmi, johon ei liity aterioiden välistä napostelua sekä veden käyttäminen janojuoman. Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niiden omaksuminen on helpointa.
Kariesvaurioiden ilmaantuminen aiheutuu useimmiten siitä, että henkilön elintavat ovat suosineet hampaiden reikiintymistä, mutta syynä voi myös olla, että hampaiden reikiintymisriski on suurentunut esimerkiksi syljeneritystä vähentävän sairauden tai lääkityksen vuoksi.
Huoltajien pitää valvoa yläkouluikään asti, että heidän lastensa hampaat tulevat riittävän puhtaiksi. Samoin on huolehdittava sellaisten henkilöiden suuhygieniasta, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan siitä itse.
Kouluikäisillä pysyvien poskihampaiden purupintojen uurteissa esiintyvät alkavat aktiiviset kariesvauriot voidaan pysäyttää pinnoittamalla, jos vaurion etenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään purupintojen puhdistusta tehostamalla ja paikallisin fluorikäsittelyin. Pitkällä aikavälillä kariesvaurioiden pysäyttäminen onnistuu ainoastaan yhteistyössä hoitohenkilöstön ja asiakkaan kanssa.
Ammattihenkilön kanssa suunniteltujen yksilöllisten ohjeiden mukaan tehtävään kariesvaurioiden pysäyttämiseen kuuluvat harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä ja tarvittaessa hammasvälien puhdistaminen erikseen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vauriokohtien pysymiseen puhtaina, aterioiden säännöllisyys ja veden käyttäminen janojuomana, ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi sekä hammastahnan lisäksi mahdollisesti myös muiden fluorivalmisteiden käyttö omahoitona.
(Lähde: Käypähoito.fi)