Van­hem­pia akti­voi­daan mukaan ham­mas­tar­kas­tuk­siin – Liik­ku­va ham­mas­hoi­don yksik­kö tekee tar­kas­tuk­set Yli-Iis­sä ja Ylikiimingissä

Vanhemmat saavat tärkeää tietoa lastensa suun terveydestä ja hampaiden hoidosta ollessaan mukana lastensa suun terveystarkastuksissa. (Arkisto: Teea Tunturi)

Las­ten ham­mas­hoi­dos­sa siir­ryt­tiin Oulus­sa­kin pois käy­tän­nös­tä, jos­sa lap­set kul­je­te­taan ham­mas­tar­kas­tuk­seen yhteis­kyy­dil­lä kou­lul­ta. Nykyi­sin vas­tuu ham­mas­tar­kas­tuk­seen kul­jet­ta­mi­ses­ta on huol­ta­jal­la. Osa van­hem­mis­ta on koke­nut kul­jet­ta­mi­sen han­ka­la­na kes­ken työ­päi­vän, mut­ta osa on havain­nut, että lap­sen ham­mas­tar­kas­tuk­ses­sa muka­na olos­ta on hyö­tyä lap­sen suun­ter­vey­des­tä huolehdittaessa.

Oulun suun ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­pääl­lik­kö Mar­ja-Lii­sa Nie­me­lä ker­too, että muu­tok­sen taus­tal­la on val­ta­kun­nal­li­nen uudis­tus, joka näkee erit­täin tär­keä­nä van­hem­pien muka­na olon las­ten suun terveystarkastuksissa.

– Vas­tuu lap­sen suun ja ham­pai­den hoi­dos­ta on koto­na eli van­hem­mil­la. Monet eivät kui­ten­kaan tie­dä, mitä hyvä ham­mas­hoi­to on, joten on tär­ke­ää, että van­hem­mat ovat läs­nä tar­kas­tuk­sis­sa ja saa­vat samal­la tie­toa aiheesta.

Nie­me­län mie­les­tä on hie­noa, että las­ten ja nuor­ten hyvän suun­ter­vey­den mer­ki­tys­tä on nos­tet­tu esil­le ja sen edis­tä­mi­seen kiin­ni­tet­ty huomiota.

– Lisäk­si ainut kes­tä­vä kei­no suun­hoi­don kus­tan­nus­ten hil­lit­se­mi­seen on se, että ihmis­ten suut oli­si­vat ter­vei­tä ja kariek­sen pysäyt­tä­mi­seen pääs­täi­siin kiin­ni aikai­ses­sa vaiheessa.

Tar­kas­tus­ten yhtey­des­sä ker­ro­taan lap­sel­le ja van­hem­mal­le suun ter­vey­den hoi­ta­mi­sen tär­key­des­tä ja asiois­ta, joil­la ham­pai­den hyvin­voin­tiin voi vai­kut­taa. Samal­la myös opas­te­taan oikean­lai­seen har­jaa­mi­seen ja muun muas­sa ham­mas­lan­kai­men käyt­töön. Huo­mio­ta kiin­ni­te­tään myös soke­ri­siin syö­tä­viin ja juo­ta­viin, joi­den lii­al­lis­ta oli­si syy­tä vält­tää myös ham­pai­den ter­vey­den vuoksi.

Yli­kii­min­gin ja Yli-Iin alueil­la on ollut käy­tös­sä jo parin vuo­den ajan liik­ku­va suun ter­vey­den­huol­lon yksik­kö, joka tekee ham­mas­tar­kas­tuk­set 1., 3. ja 5. luok­kien oppi­lail­le. Yli­kii­min­gis­sä tar­kas­tuk­set teh­dään sekä Vesa­lan että kir­kon­ky­län kouluilla.

– Täs­tä saa­dut koke­muk­set ovat olleet hyviä. Pal­ve­lu lap­sil­le on saa­tu tuo­tua lähel­le. Jos jat­ko­hoi­dol­le tulee tar­vet­ta, sil­loin van­hem­mat vas­taa­vat kul­jet­ta­mi­ses­ta ja hoi­dot teh­dään Kii­min­gis­sä, Nie­me­lä sanoo.

Kun liik­ku­va yksik­kö aloit­ti toi­min­tan­sa, puhut­tiin myös sen käy­tön laa­jen­ta­mi­ses­ta vaik­ka­pa ikä-ihmi­siin tai koko­naan uusil­le alueille.

– Täl­lä het­kel­lä toi­min­nan laa­jen­ta­mis­ta ei suun­ni­tel­la. Tosin jois­sain hoi­to­lai­tok­ses­sa käy suu­hy­gie­nis­ti, joka voi mah­dol­li­suuk­sien mukaan ottaa lii­ku­tel­ta­van yksi­kön mukaansa.

Karies­ta hal­li­taan ensi­si­jai­ses­ti ter­veel­li­sin elin­ta­voin, joi­hin kuu­lu­vat ham­pai­den har­jaus fluo­ri­ham­mas­tah­nal­la kah­des­ti päi­väs­sä, sään­nöl­li­nen ate­ria­ryt­mi, johon ei lii­ty ate­rioi­den välis­tä napos­te­lua sekä veden käyt­tä­mi­nen jano­juo­man. Kariek­sen hal­lin­taa edis­tä­vät elin­ta­vat tulee juur­rut­taa jo var­hais­lap­suu­des­sa, jol­loin nii­den omak­su­mi­nen on helpointa.

Karies­vau­rioi­den ilmaan­tu­mi­nen aiheu­tuu useim­mi­ten sii­tä, että hen­ki­lön elin­ta­vat ovat suo­si­neet ham­pai­den rei­kiin­ty­mis­tä, mut­ta syy­nä voi myös olla, että ham­pai­den rei­kiin­ty­mis­ris­ki on suu­ren­tu­nut esi­mer­kik­si syl­je­ne­ri­tys­tä vähen­tä­vän sai­rau­den tai lää­ki­tyk­sen vuoksi.

Huol­ta­jien pitää val­voa ylä­kou­lui­kään asti, että hei­dän las­ten­sa ham­paat tule­vat riit­tä­vän puh­taik­si. Samoin on huo­leh­dit­ta­va sel­lais­ten hen­ki­löi­den suu­hy­gie­nias­ta, jot­ka eivät syys­tä tai toi­ses­ta kyke­ne huo­leh­ti­maan sii­tä itse.

Kou­lui­käi­sil­lä pysy­vien pos­ki­ham­pai­den puru­pin­to­jen uur­teis­sa esiin­ty­vät alka­vat aktii­vi­set karies­vau­riot voi­daan pysäyt­tää pin­noit­ta­mal­la, jos vau­rion ete­ne­mis­tä ei ole onnis­tut­tu pysäyt­tä­mään puru­pin­to­jen puh­dis­tus­ta tehos­ta­mal­la ja pai­kal­li­sin fluo­ri­kä­sit­te­lyin. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä karies­vau­rioi­den pysäyt­tä­mi­nen onnis­tuu ainoas­taan yhteis­työs­sä hoi­to­hen­ki­lös­tön ja asiak­kaan kanssa.

Ammat­ti­hen­ki­lön kans­sa suun­ni­tel­tu­jen yksi­löl­lis­ten ohjei­den mukaan teh­tä­vään karies­vau­rioi­den pysäyt­tä­mi­seen kuu­lu­vat har­jaus fluo­ri­ham­mas­tah­nal­la kah­des­ti päi­väs­sä ja tar­vit­taes­sa ham­mas­vä­lien puh­dis­ta­mi­nen erik­seen siten, että kiin­ni­te­tään eri­tyis­tä huo­mio­ta vau­rio­koh­tien pysy­mi­seen puh­tai­na, ate­rioi­den sään­nöl­li­syys ja veden käyt­tä­mi­nen jano­juo­ma­na, ksy­li­to­li­tuot­tei­den käyt­tö aina­kin kol­men syö­mis­ker­ran päät­teek­si sekä ham­mas­tah­nan lisäk­si mah­dol­li­ses­ti myös mui­den fluo­ri­val­mis­tei­den käyt­tö omahoitona.

(Läh­de: Käypähoito.fi)