Tuu­li­voi­ma­la­ki säädettävä

Tuu­li­voi­ma­la­ki tar­vi­taan. Poh­jois-Suo­mes­sa on val­ta­va mää­rä tuu­li­voi­maa ja lisää on tulos­sa. Edus­kun­ta sää­ti 31.12.2022 lain, jol­la vih­reän ener­gian tuot­ta­mi­seen liit­ty­vät vali­tus­pro­ses­sit aja­vat ohi­tus­kais­tal­la mui­den vali­tus­ten ohi. Seu­ra­sin lain ete­ne­mis­tä eri vai­heis­sa ja laki meni käsit­tä­mät­tö­män hel­pos­ti läpi. Hype­tys tuu­li­voi­man ympä­ril­lä on val­ta­vaa. Polii­ti­kot lai­das­ta lai­taan käy­vät ylis­tä­mäs­sä tuu­li­voi­maa. Tuu­li­voi­ma­loi­den hai­tat ovat kui­ten­kin ylei­ses­ti tie­dos­sa ja myös ihmis­ten pitää pys­tyä elä­mään tuulivoima-alueilla.

Suo­mes­ta puut­tuu tuu­li­voi­ma­la­ki, jol­la ohja­taan tuu­li­voi­ma­lan raken­ta­mis­ta koko sen elin­kaa­ren ajan aina suun­nit­te­lus­ta pur­kuun ja alu­een ennal­lis­ta­mi­seen saak­ka. Seu­raa­van edus­kun­nan on sää­det­tä­vä tämä laki.

Tuu­li­voi­ma­lail­la kye­tään vähen­tä­mään tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen hait­to­ja ja saat­ta­maan raken­ta­mi­nen val­tion ohjauk­seen. Täl­löin esi­mer­kik­si sin­ne tän­ne ris­tei­le­vien ja ympä­ris­töä tar­peet­to­mas­ti pilaa­vien siir­to­lin­jo­jen raken­nus­tar­ve vähe­nee, kun raken­ta­mi­nen on koordinoidumpaa.

Tuu­li­voi­mayh­tiöi­den kor­vaus­vel­voi­tet­ta hait­to­jen suh­teen pitää laa­jen­taa. Esi­mer­kik­si tuu­li­voi­mayh­tiö pitää vel­voit­taa osal­lis­tu­maan suur­jän­ni­te­lin­jo­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin. Lin­jo­jen raken­ta­mi­nen oli­si hyväk­syt­tä­väm­pää jos raken­ta­mi­ses­sa käy­te­tään yhteis­käyt­tö­pyl­väi­tä, jol­loin samoi­hin pyl­väi­siin asen­ne­taan kah­det suur­jän­ni­te­joh­dot. Täl­löin lin­jo­jen alle jää­vä maa-alue pie­ne­nee 50 %. Esi­mer­kik­si yhden kilo­met­rin mat­kal­la 100 met­riä leveän säh­kö­lin­jan alle jää 10 heh­taa­rin maa-alue ja koko Suo­men läpi kul­ke­van säh­kö­lin­jan alle jää tuhan­sien heh­taa­rien maa-alue. Kaik­ki nämä alu­eet ovat pysy­väs­ti pois hii­li­nie­lu­jen tuot­ta­mi­ses­ta, muis­ta hai­tois­ta puhumattakaan.

Noin 30 vuot­ta sit­ten esi­tin yhteis­käyt­tö­pyl­väi­den käyt­töä Fingri­dil­le. Tuol­loin vas­taus oli, että raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa ja kor­keat pyl­väät rumen­ta­vat mai­se­man. Nyt 300 m kor­kei­den tuu­li­myl­ly­jen rin­nal­la nämä seli­tyk­set eivät päde ja jos tuu­li­voi­mayh­tiö tulee kus­tan­nuk­siin mukaan, yhteis­käyt­tö­pyl­väs­ra­ken­ne voi­si olla toi­mi­va ratkaisu.

Tuu­li­voi­mal­la on paik­kan­sa Suo­men ener­gia­tuo­tan­nos­sa. Kun­nat saa­vat tuu­li­voi­ma­lois­ta kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja ja maa­no­mis­ta­jat maan­vuo­kra­tu­lo­ja. Sen sijaan häpeäl­lis­tä on, että säh­kön­siir­to­lin­jo­jen alle jää­vät maa-alu­eet voi­daan edel­leen pak­ko­lu­nas­taa pilk­ka­hin­taan tuu­li­voi­mayh­tiöi­den käyttöön.

Puut­teel­li­sen lain­sää­dän­nön vuok­si tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen on Poh­jois-Suo­mes­sa vil­lin län­nen mei­nin­kiä. Tuu­li­voi­mayh­tiöt hank­ki­vat kil­van tuu­li­voi­ma-aluei­ta, jois­ta hyö­ty menee ete­lään ja hai­tat jää­vät poh­joi­seen. Lisäk­si kym­me­nis­tä tuu­li­voi­ma­puis­tois­ta voi syn­tyä ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi, jos pur­ka­mi­seen ei varau­du­ta riit­tä­vin vakuuk­sin jo raken­ta­mis­vai­hees­sa. Jär­jes­tyk­sen palaut­ta­mi­sek­si on nopeas­ti sää­det­tä­vä tuulivoimalaki.

Kari Tuo­me­la

säh­köin­si­nöö­ri, opettaja

kan­san­edus­ta­jaeh­do­kas (KD sit.)

Oulu