Talous­kas­vu vai brut­to­kan­sa­non­nel­li­suus?– Päi­vi Aho­nen tekee Jolok­sel­la väi­tös­kir­jaa liit­tyen Bhu­ta­niin, joka on maa­il­man ainoa hii­li­ne­ga­tii­vi­nen maa

Jolok­sel­la lap­suu­ten­sa viet­tä­nyt Päi­vi Aho­nen otti ensim­mäi­sen irtio­ton juu­ril­taan kym­men­vuo­ti­aa­na 1960-luvun alus­sa läh­ties­sään koti­ky­läl­tään oppi­kou­luun Ouluun. Ken­ties sii­nä on yksi syy, joka roh­kai­si kan­sain­vä­li­sel­le ural­le kehi­ty­syh­teis­työn pariin. Toi­saal­ta 11-lap­si­ses­ta per­hees­tä maa­il­mal­le läh­te­neen Aho­sen juu­ret ovat niin syväl­lä Jolok­sen maa­pe­räs­sä, että kaik­kien vuo­si­kym­men­ten ajan lap­suu­den­ko­ti on ollut tär­keä tuki­koh­ta ja loma­paik­ka puh­tai­ne ilmoi­neen ja luontoineen.

– Maa­il­mal­le läh­din ensim­mäis­tä ker­taa sis­ko­ni kan­nus­ta­ma­na 1970-luvun alus­sa, jol­loin olin kol­me viik­koa Puo­las­sa kan­sain­vä­li­ses­sä vapaaehtoistyössä.

Jo 1990-luvul­ta alkaen Päi­vi Aho­nen on työs­ken­nel­lyt eri puo­lil­la maa­il­maa kehi­ty­syh­teis­työ­teh­tä­vis­sä muun muas­sa Nepa­lis­sa, Mon­go­lias­sa, Sam­bias­sa, Ser­bias­sa ja Palestiinassa.

– Afri­kas­sa tun­sin ole­va­ni lähem­pä­nä ihoa­ni kuin mis­sään muu­al­la. Ihmi­set siel­lä ovat täy­sin eri­lai­sia, elä­män­me­no on rentoa.

Kou­lu­tuk­sel­taan Aho­nen on alku­jaan kas­va­tus­tie­tei­den mais­te­ri ja opin­to-ohjaa­ja, joten sik­si­kin suu­rin osa työ­teh­tä­vis­tä on liit­ty­nyt ope­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­seen. Nepa­lis­sa Aho­nen oli ensim­mäis­tä ker­taa vuon­na 2008.

– Siel­lä puhut­tiin tuol­loin pal­jon pie­nes­tä naa­pu­ri­maas­ta, Bhu­ta­nis­ta, ja pää­sin­kin vie­rai­le­maan sin­ne vii­kok­si erää­seen han­ke­suun­ni­tel­maan liittyen.

Samoi­hin aikoi­hin Aho­sen väi­tös­kir­ja-asia oli aluil­laan, ja lopul­ta aihe­pii­rik­si vali­koi­tui Bhu­ta­nin kunin­gas­kun­ta mie­len­kiin­toi­sen ja ainut­laa­tui­sen poli­tiik­kaan­sa ansios­ta. Bhu­tan liit­tyi kan­sain­vä­li­seen yhtei­söön ja YK:n jäse­nek­si 1970 luvun alus­sa. Kun maan päät­tä­jät huo­ma­si­vat, että maa­il­man eri mais­sa kehi­tyk­sen tavoi­te on talous­kas­vu, brut­to­kan­san­tuo­te, syn­tyi pää­tös kehi­tyk­ses­tä koh­ti bruttokansanonnellisuutta.

Hii­li­ne­ga­tii­vi­nen kuningaskunta

Bhu­tan on maa­il­man mais­ta ainoa, joka on säi­ly­nyt hii­li­ne­ga­tii­vi­se­na. Siel­lä ei saas­tu­te­ta vaan puh­dis­te­taan mui­den mai­den­kin ilmaa.

– Säh­kö tuo­te­taan vesi­voi­mal­la, teol­li­suut­ta ei ole juu­ri­kaan, lii­ken­net­tä on mel­ko vähän, met­siä on suu­rin osa pin­ta-alas­ta kuten Suo­mel­la­kin. Vil­je­lyk­set ovat sata­pro­sent­ti­ses­ti luo­mua. Muo­vi­pus­sien käyt­tö sekä tupa­koin­ti ovat kiellettyjä.

Bhu­ta­nis­sa kau­pun­kien vir­ka­mie­het aja­vat säh­kö­au­toil­la, kuten Iis­sä­kin teh­dään. Lisäk­si maas­sa kokeil­tiin jalan­kul­ki­joi­den päi­viä, jol­loin autot oli­vat koko­naan kiel­let­ty­jä. Aho­sen mie­les­tä Bhu­ta­nis­sa on roh­keas­ti teh­ty kokei­lu­ja brut­to­kan­sa­non­nel­li­suu­den eteen. Maas­sa kun­nioi­te­taan luon­toa ja omaa kulttuuria.

Aho­sen mukaan Bhu­ta­nis­sa monet nuo­ret ovat sitä miel­tä, että ilmas­ton­muu­tos joh­tuu län­si­mai­sen, hyvin­voi­van maa­il­man lii­ka­ku­lu­tuk­ses­ta. Lii­ka­ku­lu­tuk­seen voi hänen mukaan­sa vai­kut­taa omil­la ratkaisuilla.

– Esi­merk­kei­nä kier­rä­tys, muo­vin käy­tön ja lihan­syön­nin vähen­tä­mi­nen ja juna­mat­kai­lu len­tä­mi­sen sijaan. Laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma käyt­tö, bio­kaa­su ja met­sä­va­ro­jen säilyttäminen.

Bhu­ta­nin brut­to­kan­sa­non­nel­li­suu­den lisäk­si Päi­vi Aho­nen on mat­koil­laan kar­mai­se­val­la taval­la jou­tu­nut havait­se­maan ilmas­ton­muu­tok­sen ja saas­tu­mi­sen etenemisen.

– Kath­man­du ennen ja nyt on kar­mi­va esi­merk­ki. Täl­lä het­kel­lä ennen niin puh­taas­sa maas­sa on maa­il­man huo­noin ilma ja ros­kat val­taa­vat alaa.

Ilmas­ton­muu­tos vas­taan talouskasvu

Vas­ta nuo­ri­son tämän­ke­väi­set ilmas­ton­muu­tos­mie­le­no­soi­tuk­set Suo­mes­sa ja omat käyn­nis­sä ole­vat tut­ki­muk­set sai­vat kehi­ty­syh­teis­työs­sä maa­il­man eri kolk­kia näh­nees­sä Päi­vi Aho­ses­sa herää­mään todel­li­sen ilmastoaktivistin.

Se, että nuo­ret Suo­mes­sa ovat nos­ta­neet huo­len­sa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voi­mak­kaas­ti esil­le, on Aho­sen mukaan upea ja arvos­tet­ta­va asia.

– Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on syy­tä käy­dä kes­kus­te­lua posi­tii­vi­ses­sa sävys­sä. Ilmas­toah­dis­tuk­ses­ta pitää pääs­tä eroon, vaik­ka pitää­kin tie­dos­taa ole­mas­sa ole­vat uhkat.

Aho­nen ker­too, että Bhu­ta­nis­sa ilmas­to­asiat ovat laa­jas­ti esil­lä eri oppiai­neis­sa: Mate­ma­tii­kas­sa las­ke­taan vaik­ka­pa säh­kön hin­taa ja kulu­tus­ta, kou­lut adop­toi­vat vuo­ren­rin­tei­tä tai jokia ja seu­raa­vat nii­den luon­toa, kou­luil­la on puu­tar­ho­ja, joi­den kaut­ta opi­taan, miten ruo­ka kasvaa.

– Voi­tai­siin­ko näis­tä ottaa oppia Suo­mes­sa­kin? Voi­tai­siin­ko kou­luis­ta läh­teä poi­mi­maan mar­jo­ja lähei­sis­tä met­sis­tä? Miten voim­me elää hyvää ja rikas­ta elä­mää vaik­ka kulut­tai­sim­me ja hank­ki­sim­me uusia tava­roi­ta vähem­män, Aho­nen kysyy.

– Vas­ta uuti­soi­tiin, että Suo­men talous­kas­vu hidas­tuu. Se pitäi­si näh­dä hyvä­nä uuti­se­na ja kui­ten­kin se uuti­soi­daan ongel­ma­na. Mie­les­tä­ni Suo­mi voi­si pro­fi­loi­tua Bhu­ta­nin tapaan luon­non­lä­hei­seen ja luon­to­ys­tä­väl­li­seen elämäntapaan.

Bhu­tan

• Noin 800 000 asuk­kaan kunin­gas­kun­ta Himalajalla.

• Pää­us­kon­to buddhalaisuus.

• Kor­kein vuo­ri Gangk­har Puen­sum on 7 570 met­riä meren­pin­nan yläpuolella.

• Maan talous perus­tuu maa- ja kar­ja­ta­lou­teen, vesi­voi­maan sekä matkailuun.

• Ensim­mäi­set vaa­lit maas­sa pide­tiin vuon­na 2008.

• Bhu­ta­nin met­sät sito­vat enem­män hii­li­diok­si­dia kuin maan hii­li­pääs­töt ovat.

Päi­vi Ahonen

• s. 1951.

• Kotoi­sin Yli­kii­min­gin Jolok­sel­ta, jos­sa viet­tää yhä osan ajastaan.

• Toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­va Oulun yli­opis­ton kas­va­tus­tie­tei­den tiedekunnassa.

• Työs­ken­nel­lyt 27 vuot­ta kehi­ty­syh­teis­työ­teh­tä­vis­sä eri puo­lil­la maailmaa.

• Sel­vit­tää väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan Bhu­ta­nin kes­tä­vään kehi­tyk­seen poh­jau­tu­van kehi­tys­pe­ri­aat­teen yhteyt­tä maan kou­lu­jen opetukseen.