Sote mie­ti­tyt­tää hoitoväkeä

Suo­men lähi- ja perus­hoi­ta­ja­lii­ton SuPe­rin Hau­ki­pu­taan ammat­tio­sas­to oli kut­su­nut syys­ko­kouk­seen­sa vie­raak­si sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pirk­ko Mat­ti­lan (sin.).

Ykkö­sai­heek­si nousi odo­te­tus­ti sote­uu­dis­tuk­sen tilan­ne. Lisäk­si puhut­tiin hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa kos­ke­vas­ta roko­tus­pa­kos­ta ja sii­tä, pitäi­si­kö hoi­toa­lan opis­ke­li­jat tes­ta­ta sovel­tu­vuus­ko­keil­la, kuten on esi­tet­ty. Vies­ti Hau­ki­pu­taal­ta on: pitäisi.

Huo­les­tu­nut hil­jai­suus las­keu­tui kokous­väen kes­kuu­teen sote­uu­dis­tuk­ses­ta puhut­taes­sa. Osas­ton puheen­joh­ta­ja Satu Hau­ru-Kou­va­la ker­toi, että jäse­nis­tön kes­kuu­des­sa, kuten var­mas­ti laa­jem­min­kin, uudis­tuk­sen vai­ku­tuk­set ovat kysymysmerkki.

Minis­te­ri Mat­ti­la oli huo­les­tu­nut maa­kun­ta- ja sote­uu­dis­tuk­sen aika­tau­lun kirey­des­tä. Hyvin mit­ta­vaa uudis­tus­ta kos­ke­vat lait pitäi­si saa­da edus­kun­taan pää­tet­tä­väk­si lop­pu­vuo­teen men­nes­sä, jot­ta maa­kun­ta­vaa­lit voi­tai­siin pitää kevääl­lä. Voi olla, että pää­tök­sen­te­ko menee vuo­den­vaih­teen yli.

– On päi­vän­sel­vää, että jon­kin­lai­nen uudis­tus, jos­sa pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­vas­tuu tulee isom­pien yksi­köi­den vas­tat­ta­vak­si, pitää teh­dä, sanoi Mattila.

Sote alkaa herät­tää jo sana­na­kin sar­kas­tis­ta hil­peyt­tä, onhan sitä sor­vat­tu eri­lai­si­ne mal­lei­neen 13 vuot­ta. Jos sitä ei saa­da nyt pää­tök­seen, kaik­ki on uudes­taan edessä.

Sote­uu­dis­tuk­sen läh­tö­koh­ta­na on, että pal­ve­lut kyet­täi­siin jär­jes­tä­mään parem­min ja tasa­ver­tai­ses­ti kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le. Mat­ti­la uskoi, että jon­kin­lai­nen yhtei­nen rat­kai­su mal­lis­ta löy­tyy. Pal­ve­luis­ta vas­taa­van 18:n maa­kun­nan oli­si tar­koi­tus aloit­taa vuo­den 2021 alus­ta lukien.

Mis­tä sääs­te­tään, kysyy hen­ki­lös­tö

Hoi­to­hen­ki­lös­tön kes­kuu­des­sa pelä­tään, että uudis­tus on sääs­tö­leik­ku­ri, ja sääs­töt ote­taan työn­te­ki­jöi­den sel­kä­na­has­ta. Hen­ki­lö­mi­toi­tuk­set ovat nyt jo työ­pai­koil­la mini­mis­sään. Jos mää­rä­ra­han tar­ve uudis­tuk­sen­kin jäl­keen arvioi­daan nykyi­sen mitoi­tuk­sen mukaan ja vie­lä lisää sääs­tö­jä pitää syn­tyä, onko paran­nus­ta tulossa?

Pirk­ko Mat­ti­la tyr­mä­si aja­tuk­sen, että uudis­tus oli­si sääs­tö­leik­ku­ri, vaik­ka sääs­tö­jä­kin tavoi­tel­laan. Hal­lin­to ja pääl­lek­käi­set orga­ni­saa­tiot keven­ty­vät, kun pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen ja vas­tuu siir­ty­vät nykyi­sel­tä 300:lta jär­jes­tä­jil­tä 18 maa­kun­nal­le. Myös pal­ve­lu­ket­ju­ja tehostetaan.

Pirk­ko Mat­ti­la sanoi kui­ten­kin itse­kin hoi­toa­lan ihmi­se­nä ymmär­tä­vän­sä ken­tän huo­len. Hän ei myös­kään hyväk­sy sitä, että syr­jäi­sem­mil­tä alueil­ta kar­si­taan pal­ve­lut, kuten on jo käy­nyt esi­mer­kik­si Yli-Iis­sä ja Ylikiimingissä.

– Ymmär­rän täy­sin Ouluun kuu­lu­nei­ta Yli-Iin jak­ku­ky­lä­läi­siä, että he halusi­vat liit­tyä osak­si Iin kun­taa, sanoi Yli-Iis­tä syn­tyi­sin ole­va ja nykyi­sin Muhok­sel­la asu­va Mattila.

Minis­te­ri näkee, että jat­kos­sa maa­kun­ta­val­tuu­te­tut ovat isos­sa roo­lis­sa. Val­tuu­te­tut eivät kui­ten­kaan ole “kun­tien” edus­ta­jia maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa, vaan hei­dän on otet­ta­va koko maa­kun­ta ja koko­nai­suus huo­mioon. Mah­dol­li­suuk­sia on, sil­lä jo nykyi­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä on pal­jon ero­ja pal­ve­lui­den mää­räs­sä ja laa­dus­sa eri alueil­la, vaik­ka käy­tös­sä oli­si sama raha­mää­rä, muis­tut­ti Mattila.

– Riit­tä­vän ja ammat­ti­tai­toi­sen hen­ki­lös­tön palk­kaa­mi­nen ja hyvät pal­ve­lut ovat jat­kos­sa myös veto­voi­ma­te­ki­jä. Uskon, että osaa­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta halu­taan pitää kiin­ni, sanoi Mattila.