Sano­ma­leh­det ja kau­pun­ki­leh­det tär­keim­mät tie­don­ha­ku­läh­teet kevään kuntavaaleissa

Sano­ma­leh­det ja kau­pun­ki­leh­det ovat yli­voi­mai­ses­ti tär­keim­mät mediat, kun suo­ma­lai­set hake­vat tie­toa äänes­tys­pää­tök­sen­sä tuek­si huh­ti­kuun 2021 kun­ta­vaa­lei­hin. Tämä sel­vi­ää IRO­Re­searc­hin tam­mi­kuus­sa Uutis­me­dian lii­ton toi­mek­sian­nos­ta teke­mäs­tä Kun­ta­vaa­li­me­diat 2021 ‑tut­ki­muk­ses­ta.

Suo­ma­lai­sis­ta 58 pro­sent­tia aikoo hakea tie­toa äänes­tys­pää­tök­sen­sä taus­tak­si pai­ne­tuis­ta tai digi­taa­li­sis­ta sano­ma­leh­dis­tä ja 42 pro­sent­tia pai­ne­tuis­ta tai digi­taa­li­sis­ta kau­pun­ki­leh­dis­tä. Kol­man­nek­si eni­ten tie­toa hae­taan tele­vi­sios­ta (35 %) ja nel­jän­nel­le sijal­le sijoit­tuu sosi­aa­li­nen media (32 %).

Mitä var­mem­min ilmai­see aiko­van­sa äänes­tää kun­ta­vaa­leis­sa, sitä suu­rem­mak­si sano­ma­leh­tien ja kau­pun­ki­leh­tien mer­ki­tys kas­vaa äänes­tys­pää­tök­sen tukena.

Sosi­aa­li­nen media nousee sano­ma­leh­tien rin­nal­le nuo­rim­pien, äänes­tä­mi­sai­keis­taan kui­ten­kin van­hem­pia epä­var­mem­pien äänes­ty­si­käis­ten kes­kuu­des­sa. Yli 55-vuo­tiail­la sosi­aa­li­sen median anta­ma äänes­tys­tu­ki on vain vähäinen.

Suo­ma­lai­set hake­vat kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pää­tök­siin tukea sano­ma­leh­dis­tä ja kau­pun­ki­leh­dis­tä, jois­ta he muu­ten­kin ker­to­vat seu­raa­van­sa sään­nöl­li­ses­ti asuin­kun­tan­sa asioi­ta. Pai­ne­tuis­ta tai digi­taa­li­sis­ta sano­ma­leh­dis­tä asuin­kun­tan­sa uuti­soin­tia seu­raa 70 pro­sent­tia ja kau­pun­ki­leh­dis­tä 59 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Kol­man­nek­si sijoit­tuu tele­vi­sio (48 %) ja nel­jän­nek­si sosi­aa­li­nen media (41 %).

Usei­den medioi­den verk­ko­si­vuil­laan ennen kun­ta­vaa­le­ja jul­kai­se­mat vaa­li­ko­neet kiin­nos­ta­vat kokei­le­maan, kuka ehdok­kais­ta oli­si sopi­vin. Erit­täin toden­nä­köi­ses­ti medioi­den vaa­li­ko­net­ta kokei­li­si 42 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta ja mel­ko toden­nä­köi­ses­ti 31 pro­sent­tia. Kokei­lu­ha­luk­kaim­pia ovat alle 45-vuotiaat.

Joka vii­des (18 %) suo­ma­lai­nen pitää toden­nä­köi­se­nä, että joku ulko­puo­li­nen taho pyr­kii vai­kut­ta­maan suo­ma­lais­ten äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen kun­ta­vaa­leis­sa. Mie­his­tä vai­ku­tus­yri­tyk­siä pitää toden­nä­köi­se­nä 22 pro­sent­tia, nai­sis­ta 13 prosenttia.

Kun vai­ku­tus­pyr­ki­myk­siä toden­nä­köi­se­nä pitä­vil­tä kysyt­tiin, mikä taho voi­si pyr­kiä vai­kut­ta­maan äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen, yli­voi­mai­ses­ti useim­min mai­nit­tiin Venä­jä. Sen nime­si yli 40 pro­sent­tia avoi­meen kysy­myk­seen vas­tan­neis­ta. Vajaa kym­me­nes nime­si ääri­ryh­mit­ty­mät tai ‑liik­keet.

Kuusi kym­me­nes­tä (60 %) äänes­tä­mään aiko­vas­ta uskoo itse erot­ta­van­sa jon­kin ulko­puo­li­sen tahon pyr­ki­myk­set vai­kut­taa omaan äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen kun­ta­vaa­leis­sa. Omia tai­to­jaan epäi­lee vain joka kym­me­nes. Var­muus omis­ta tai­dois­ta kas­vaa iän myö­tä. Var­mim­pia tai­dois­taan ovat 55–64-vuotiaat mie­het. Heis­tä kah­dek­san kym­me­nes­tä (79 %) uskoo erot­ta­van­sa vaikutusyritykset.

Mui­den suo­ma­lais­ten tai­toi­hin erot­taa ulko­puo­li­sen tahon vai­ku­tus­pyr­ki­myk­set luot­taa vain 30 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Vähi­ten (19–20 %) mui­den kykyi­hin luot­ta­vat 18–44-vuotiaat. Nuo­rim­mat ovat tosin myös epä­var­mem­pia omis­ta tai­dois­taan erot­taa ulko­puo­li­set vaikutuspyrkimykset.

Lähes puo­let (44 %) suo­ma­lai­sis­ta pel­kää yhteis­kun­ta­ra­haa rik­ko­van ja eri­pu­raa liet­so­van viha­pu­heen mää­rän kas­va­van, kun ete­nem­me koh­ti ensi huh­ti­kuus­sa jär­jes­tet­tä­viä kun­ta­vaa­le­ja. Huo­len jaka­vat kaikenikäiset.

Tut­ki­muk­ses­sa suo­ma­lai­sia pyy­det­tiin arvioi­maan myös, kuin­ka toden­nä­köi­se­nä he pitä­vät tie­toi­ses­ti har­haan­joh­ta­van tie­don­jaon kas­vua. Joka toi­nen (53 %) suo­ma­lai­nen pitää kas­vua toden­nä­köi­se­nä tämän ja ensi vuo­den aika­na. Joka vii­des (19 %) pitää jopa erit­täin toden­nä­köi­se­nä, että ihmis­ten käsi­tyk­siä maa­il­mas­ta, yhteis­kun­nas­ta tai muis­ta ihmi­sis­tä pyri­tään tie­toi­ses­ti vää­ris­tä­mään jaka­mal­la vir­heel­lis­tä tietoa.

– Kun­ta­vaa­lit ovat mitä suu­rim­mas­sa mää­rin pai­kal­lis­vaa­lit. Sen myö­tä on hyvin luon­nol­lis­ta, että pai­kal­li­nen media on mer­kit­tä­vim­mäs­sä ase­mas­sa, kun val­mis­tau­du­taan äänes­tä­mään vah­vas­ti juu­ri omaan elä­mään vai­kut­ta­vien asioi­den päät­tä­jis­tä. Kun pan­de­mian takia ehdok­kai­den lähi­ta­paa­mi­set ovat pois­sul­jet­tu­ja, pai­kal­li­sen median mer­ki­tys koros­tuu vie­lä enti­ses­tään, kom­men­toi Uutis­me­dian lii­ton mark­ki­noin­ti- ja tut­ki­mus­joh­ta­ja Sir­pa Kir­jo­nen.

– Kun­ta­vaa­le­ja koh­ti men­täes­sä tar­vi­taan kui­ten­kin ryh­ti­lii­ke sii­nä, ettei yhtei­sen perus­tus­lail­li­sen sanan­va­pau­den oikeu­tem­me nimis­sä läh­de­tä rikol­li­sel­le tiel­le. Kan­sa­lai­set eivät halua yhteis­kun­ta­rau­haa rik­ko­vaa ja eri­pu­raa liet­so­vaa viha­pu­het­ta, ei ylei­ses­ti eikä vaa­lei­hin liittyen.