Poh­jois- ja kes­ki­poh­ja­lai­set havait­se­vat arjes­saan usein ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mia vahinkoja

Tuo­reen Lähi­Ta­pio­lan teet­tä­män Arjen kat­saus ‑kyse­lyn* mukaan poh­jois- ja kes­ki­poh­ja­lai­set koh­taa­vat ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­sia arjes­saan sel­väs­ti muu­ta Suo­mea useam­min, mut­ta varau­tu­mis­ta­so jää sil­ti koko maan kes­kiar­von alapuolelle.

Kyse­lyyn vas­tan­neet poh­jois- ja kes­ki­poh­ja­lai­set rapor­toi­vat esi­mer­kik­si myrs­ky­va­hin­ko­ja, punk­kien aiheut­ta­mia sai­rauk­sia sekä leu­to­jen tal­vien lisää­miä liu­kas­tu­mis­ta­pa­tur­mia enem­män kuin suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin. Samaan aikaan varau­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­siin on vähäi­sem­pää kuin muu­al­la Suomessa.

– Ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set ja vahin­ko­ris­kit koros­tu­vat kyse­lyn perus­teel­la Poh­jois- ja Kes­ki-Poh­jan­maal­la, mut­ta osa ihmi­sis­tä suh­tau­tuu myrs­kyi­hin ja ääri-ilmiöi­hin yhä poik­keuk­si­na. Todel­li­suu­des­sa ne ovat yleis­ty­mäs­sä, ja varau­tu­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, pai­not­taa Lähi­Ta­pio­la Poh­joi­sen kor­vaus­joh­ta­ja Kir­si Har­ri.

Sään ääri‑ilmiöt – voi­mak­kaat myrs­kyt, rank­ka­sa­teet, tal­vi­my­rä­kät – ovat yleis­ty­neet Suo­mes­sa. Lähi­Ta­pio­la ker­too tie­dot­tees­saa, että ilmas­ton­muu­tos joh­tuu pää­asias­sa ihmi­sen toi­min­nas­ta vapau­tu­vis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta, jot­ka läm­mit­tä­vät maa­pal­loa ja meriä. Tämä puo­les­taan voi­mis­taa myrs­ky­jä tar­joa­mal­la niil­le enem­män ener­gi­aa läm­pi­mäs­tä vedes­tä ja kos­teu­des­ta, lisä­ten rank­ka­sa­tei­ta ja meren­pin­nan nousun aiheut­ta­mia tul­via. Suo­mes­sa on odo­tet­ta­vis­sa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa muun muas­sa voi­mak­kaam­pia ja useam­min tois­tu­via myrs­ky­jä; rank­ka­sa­tei­den lisään­ty­mis­tä, mikä kas­vat­taa tul­va­ris­kiä; lumi­kuor­mien äkil­li­siä vaih­te­lui­ta, jot­ka rasit­ta­vat raken­tei­ta; pit­kit­ty­vien säh­kö­kat­ko­jen ris­kiä sekä pui­den kaa­tu­mis­ris­kiä, kun maa­pe­rä on mär­kää tai sulaa talvella.

– Esi­mer­kik­si Han­nes-myrs­ky oli osa ilmiö­tä, jota ilmas­ton­muu­tos kiih­dyt­tää. Toden­nä­köi­ses­ti näem­me tule­vi­na vuo­si­na enem­män täl­lai­sia tapah­tu­mia – ehkä useam­min ja pai­koin voi­mak­kaam­pi­na. Vahin­ko­ja syn­tyy eri­tyi­ses­ti nopeas­ti muut­tu­vis­sa sää­ti­lois­sa, kuten lau­ho­jen ja myrs­kyis­ten tal­vien aika­na. Nämä vaih­te­lut tule­vat yleis­ty­mään, sanoo Harri.

Lähi­Ta­pio­lan alku­vuo­des­ta 2026 teh­dyn laa­jan kyse­lyn mukaan kak­si kol­mas­osaa poh­jois- ja kes­ki­poh­ja­lai­sis­ta ker­too varau­tu­neen­sa jol­lain tapaa ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin vahin­ko­ris­kei­hin. Har­ri pitää tätä tär­keä­nä, mut­ta näkee edel­leen pal­jon tehtävää:

– Kun olo­suh­teet muut­tu­vat, myös ris­kit muut­tu­vat. Varau­tu­mi­nen ei ole enää vain suo­si­tus, vaan osa vält­tä­mä­tön­tä arjen riskienhallintaa.

Ilmas­ton­muu­tos haas­taa niin yksi­löt, viran­omai­set kuin vakuu­tusa­laa kehit­tä­mään uusia toi­min­ta­mal­le­ja. Lähi­Ta­pio­la Poh­joi­nen pai­not­taa, että val­mius ääri­sään varal­ta on tule­vi­na vuo­si­na yksi tär­keim­mis­tä koti­ta­louk­sien turvallisuustekijöistä.

– Luon­non­voi­mia emme voi pysäyt­tää, mut­ta voim­me varau­tua nii­hin. Mitä parem­min pys­tym­me enna­koi­maan ris­ke­jä, sitä vähem­män vahin­ko­ja syn­tyy. Tämä on yhtei­nen teh­tä­väm­me, Har­ri summaa.

Arjen kat­saus ‑kyse­lyyn vas­ta­si 5–22.1.2026 yhteen­sä 6 239 hen­ki­löä ja alu­eel­la Poh­joi­nen 361 hen­ki­löä. Tulos­ten tilas­tol­li­nen vir­he­mar­gi­naa­li on koko aineis­ton tasol­la suu­rim­mil­laan noin ± 1,2 pro­sent­tiyk­sik­köä ja alu­eel­la Poh­joi­nen noin ± 5,1 pro­sent­tiyk­sikköä.