Päih­de­kes­kus­te­lu kiin­nos­ti nuo­ria ja vanhempia

Val­ta­rin kou­lul­la jär­jes­tet­ty päih­deil­ta veti run­saas­ti sekä nuo­ria kuu­li­joi­ta että hei­dän van­hem­pi­aan. Illan aika­na kuul­tiin puhet­ta eri­lai­sis­ta päih­teis­tä ja nii­den käy­tön tun­nis­ta­mi­ses­ta sekä niis­tä eroon pääsemisestä.

Tilai­suu­des­sa näke­myk­siä esit­ti­vät Val­ta­rin kou­lul­la toi­mi­va kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja Mar­ja-Lii­sa Joke­lai­nen ja Oulun­kaa­ren päih­de­työn­te­ki­jä Jen­ni Määt­tä sekä Iin kun­nan nuo­ri­so­työn­te­ki­jät Mar­jo Ohe­no­ja ja Esa Nis­ka­la. Polii­sin kan­nal­ta aihet­ta ava­si van­hem­pi kons­taa­pe­li Tero Väy­ry­nen Oulun polii­sis­ta, tul­lin kan­nal­ta taas Kim­mo Tuu­len­ka­ri Tor­nion tullista.

Illan pää­pu­hu­ja­na esiin­tyi enti­nen ammat­ti­lais­jää­kiek­koil­li­ja Mar­ko Jan­tu­nen, joka lähes­tyi aihet­ta koke­mus­asian­tun­ti­jan näkö­kul­mas­ta. Jan­tusen taus­tal­ta löy­tyy, pait­si mit­ta­va ura jää­kie­kos­sa, yhtä lail­la koke­muk­sia päih­tei­den käy­tös­tä. Jan­tu­nen kui­ten­kin toi­pui lopul­ta riip­pu­vuu­des­taan, joka joh­ti hänet alko­ho­lis­ta nukah­ta­mis­lääk­kei­den kaut­ta huu­me­kouk­kuun sekä vii­me vai­heis­sa myös rikollisuuteen.

Tilai­suu­den jär­jes­ti #EiKiu100 ‑työ­ryh­mä, johon kuu­lu­vat Iin kun­ta, Ii-Ins­ti­tuut­ti lii­ke­lai­tos, Iin alu­een van­hem­mat ry, Iin seu­ra­kun­ta, Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta sekä Oulun­kaa­ren sosi­aa­li- ja terveyspalvelut.

“Ole kiin­nos­tu­nut nuo­re­si tekemisistä”

Kaik­kien alus­ta­jien yhtei­set ter­vei­set nuor­ten van­hem­mil­le kitey­tyi­vät samoi­hin näke­myk­siin, eli ennal­taeh­käi­syyn ja kiin­nos­tuk­seen nuo­ren tekemisistä.

– Huo­les­tut­ta­via merk­ke­jä ovat eten­kin kave­ri­pii­rin vaih­tu­mi­nen, kou­lu­me­nes­tyk­sen romah­dus ja aiem­min mie­lei­sen har­ras­tuk­sen lopet­ta­mi­nen sekä muu­tos nuo­ren käy­tök­ses­sä, lis­ta­si­vat Mar­ja-Lii­sa Joke­lai­nen ja Jen­ni Määttä.

Kim­mo Tuu­len­ka­ri hok­saut­ti myös seu­raa­maan, mitä nuo­ret inter­ne­tin kaut­ta tilailevat.

– Netin kaut­ta tilat­tu­jen tuot­tei­den ohes­sa saat­taa tul­la esi­mer­kik­si näy­tean­nok­sia, jot­ka voi­vat olla huu­maa­via lääk­kei­tä sekä sisäl­löl­tään­kin arve­lut­ta­via ja ter­vey­del­le vaa­ral­li­sia. Lisäk­si eri mai­den lain­sää­dän­tö on eri­lai­nen, eli vält­tä­mät­tä jokin tuo­te ei siel­lä läh­tö­maas­sa ole lai­ton, vaik­ka Suo­mes­sa onkin, Tuu­len­ka­ri valotti.

Hän nos­ti tape­til­le myös nuus­kan, jon­ka tuon­tia ja levit­tä­mis­tä nuo­ret eivät usein­kaan miel­lä rikokseksi.

– Nuus­kan sala­kul­je­tuk­seen ja välit­tä­mi­seen liit­tyy vero­seu­raa­muk­sia, jot­ka saat­ta­vat hel­pos­ti nous­ta kym­me­niin tuhan­siin euroi­hin. Vero­tus myös nos­taa nuus­ka­ri­kos­ten asia­no­mis­ta­jak­si val­tion, joka kyl­lä perii osuu­ten­sa pois. Sil­loin nuo­ren, sekä mah­dol­li­ses­ti hänen per­heen­sä­kin, elä­mä ajau­tuu vai­keuk­siin. Aihees­ta pitäi­si­kin puhua enem­män koko yhteis­kun­nan mittakaavassa.

Periy­ty­vä alt­tius koukuttumiseen

Mar­ko Jan­tu­nen ava­si omaa tari­naan­sa ker­toen jo pie­ne­nä syt­ty­nees­tä unel­mas­taan tul­la NHL-jää­kiek­koi­li­jak­si sekä uras­taan ammat­ti­lai­sur­hei­lun paris­sa. Jo urhei­lu-uran aika­na hänen elä­mään­sä kui­ten­kin värit­ti myös alkoholi.

– Periy­ty­vän gee­nin vuok­si esi­mer­kik­si omas­sa päih­tei­den­käy­tös­sä­ni jäi mie­leen vain alko­ho­lin tuot­ta­ma nousu­hu­ma­la, ei se, mil­tä huma­laa seu­ran­nut kra­pu­la tun­tui, Jan­tu­nen selvitti.

Jo urhei­lu-uran­sa aika­na Jan­tu­nen kou­kut­tui alko­ho­lin ohel­la nukah­ta­mis­lääk­kei­siin. Urhei­lu-uran jäl­keen tuli­vat kuvioon vie­lä kokaii­ni sekä myö­hem­min amfetamiini.

– Vaik­ka urhei­lu-ural­la olin yltä­nyt hyviin ansioi­hin, lop­pui­vat rahat huu­mei­den käy­tön myö­tä ja tuli vel­kaan­tu­mis­ta. Rikok­set­kin tuli­vat kuvioi­hin, sil­lä huu­me­maa­il­ma on lai­ton ja raa­ka, ja myy­jä on kunin­gas. Per­he hajo­si, eivät­kä ensim­mäi­set yri­tyk­set kat­kai­su­hoi­toon­kaan tuot­ta­neet tulos­ta, ker­ta­si Jan­tu­nen, joka tun­nus­ti huu­mei­den­käy­tön men­neen tuol­loin kai­ken muun ohit­se elämässään.

Lopuk­si Jan­tu­nen­kin koros­ti ehkäi­se­vän työn merkitystä.

– Eten­kin nuor­ten koh­dal­la riip­pu­vuuk­siin on tar­tut­ta­va heti nii­den ilme­tes­sä sekä tar­vit­taes­sa ohjat­ta­va hoi­toon. Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, tun­nis­te­taan­ko riip­pu­vuuk­sia riittävästi.