Kun­nal­lis­neu­vos Heik­ki Sep­pä­lä täyt­tää 80 vuot­ta: “Nyt ihmet­te­len, miten aika riit­ti kaik­keen”

Heikki Seppälä mielipuuhassaan rakennushommissa kesäpaikassa. Kuva Seppälän kotialbumista.

Heik­ki Sep­pä­lä sanoo hyvin muis­ta­van­sa, kun hänen isän­sä täyt­ti 40 vuot­ta.– Ihan itkua piti vään­tää sau­nan taka­na, kun oli niin van­ha isä. Nyt hän itse täyt­tää 80 vuot­ta, eikä hänes­tä ikä tun­nu pahal­ta. Aika vaan on kulu­nut nopeas­ti kii­rei­ses­sä elä­män rytmissä.Näin jäl­keen­päin Sep­pä­lä ihmet­te­lee, miten aika riit­ti kaik­keen teke­mi­seen ja osal­lis­tu­mi­seen. Ilman puo­li­son ja per­heen jous­ta­vaa ja kan­nus­ta­vaa suh­tau­tu­mis­ta kaik­ki tämä ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta.

Juu­ri ennen tal­vi­so­taa Evi­jär­vel­lä syn­ty­nyt Sep­pä­lä sanoo maa­il­man muut­tu­neen usko­mat­to­man pal­jon hänen elä­män­sä aika­na. Isä sodas­sa ja äiti paran­to­las­sa vaa­ti pie­nel­tä pojal­ta sopeu­tu­mis­ta ja kykyä sel­viy­tyä vai­kei­na aikoi­na. Äidin kuo­le­ma keuh­ko­tau­tiin oli alle kym­men­vuo­ti­aal­le pojal­le kova koke­mus. Suku­lais­ten ja naa­pu­rei­den yhtei­söl­li­syys aut­toi asias­sa.

Kou­lus­ta hän usein meni suo­raan isän­sä raken­nus­työ­maal­le. Isä löi vasa­ral­la nau­lan kak­kos­ne­lo­seen ripus­taen sii­hen pojan repun ja antoi vasa­ran käteen. Sii­tä alkoi Sep­pä­län elä­mä­ni­käi­nen kiin­nos­tus ja har­ras­tus raken­ta­mi­seen.

Kes­ki­kou­lun jäl­keen Sep­pä­lä läh­ti lukioon yli sadan kilo­met­rin pää­hän Ilma­joel­le. Kort­tee­ris­sa asuen oppi huo­leh­ti­maan omis­ta asiois­taan.

Lukion ja armei­jan jäl­keen Sep­pä­lä löy­si itsen­sä opis­ke­le­mas­ta Turun yli­opis­tos­sa mate­ma­tiik­kaa, fysiik­kaa ja kemi­aa. Opin­not sujui­vat sut­ja­kas­ti ja elä­mää sävyt­ti 60-luvun aktii­vi­nen ja radi­kaa­li­nen­kin opis­ke­li­jae­lä­mä. Tuo­hon aikaan Suo­mes­sa pan­tiin alul­le monia yhteis­kun­nal­li­sia uudis­tuk­sia, joi­den hedel­mis­tä on saa­tu sit­tem­min naut­tia. Opis­ke­luai­ka oli niuk­kaa, kuten aika muu­toin­kin, töi­tä piti teh­dä joka välis­sä pär­jä­täk­seen.

Hau­ki­pu­taal­le sat­tu­mal­ta

Opis­ke­luai­ka­na löy­tyi avio­puo­li­so Sirk­ka. Hil­jat­tain paris­kun­ta viet­ti 56. hää­päi­vään­sä. Heil­lä on kol­me las­ta.

Vuon­na 1965 Sep­pä­lät haki­vat opet­ta­jan­paik­ko­ja Hau­ki­pu­taal­ta ja tuli­vat vali­tuik­si. Hau­ki­pu­taal­la Sep­pä­lät asu­vat edel­leen, vaik­ka alun­pe­rin tar­koi­tuk­se­na oli olla vuo­den ver­ran.

Vuon­na 1969 Hei­kis­tä tuli lukion reh­to­ri. Reh­to­ri­na “Hes­su” oli jämäk­kä isä­ha­mo, jol­la oli auk­to­ri­teet­tia.

Kiin­nos­tus yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin joh­ti Heik­ki Sep­pä­län moniin luot­ta­mus­teh­tä­viin. Kun­nan­val­tuus­ton jäse­nek­si hänet valit­tiin 70-luvun alus­sa. Kou­lu­lau­ta­kun­nan jäse­nyys ja puheen­joh­ta­juus oli­vat työn­täy­teis­tä aikaa, sil­lä Hau­ki­pu­das siir­tyi ensim­mäis­ten kun­tien jou­kos­sa perus­kou­luun.

Kun­nan­hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä Sep­pä­lä toi­mi 15 vuot­ta, jos­ta 13 vuot­ta puheen­joh­ta­ja­na. Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­ta­lii­ton hal­li­tuk­sen pit­kä­ai­kai­nen vara­pu­heen­joh­ta­juus tar­jo­si näkö­ala­pai­kan maa­kun­nan asioi­hin. Maa­kun­ta­liit­toon perus­te­tun sivis­tys­va­lio­kun­nan ensim­mäi­se­nä puheen­joh­ta­ja­na Sep­pä­lä toi­mi 10 vuot­ta. Kun­ta­lii­ton hal­li­tus ja mate­ma­tii­kan lää­nin­kou­lut­ta­juus monien mui­den lukuis­ten teh­tä­vien lisäk­si työl­lis­ti­vät mies­tä.

Puo­lu­een­sa SDP:n eri teh­tä­vis­sä Sep­pä­lä toi­mi pit­kään aktii­vi­ses­ti kun­nal­li­sel­la, maa­kun­nal­li­sel­la ja val­ta­kun­nal­li­sel­la tasol­la. Sep­pä­lä kuu­lui pari­kym­men­tä vuot­ta Hau­ki­pu­taan kirk­ko­val­tuus­toon ja kir­kol­lis­ko­kouk­sen maal­lik­ko­jä­se­ne­nä hän oli äänes­tä­mäs­sä nais­pap­peu­den puo­les­ta.

Hau­ki­pu­taal­la kun­nal­li­se­lä­mä ja pää­tök­sen­te­ko­kult­tuu­ri oli väri­käs­tä. Iso­ja asioi­ta oli rat­kais­ta­va­na, niis­tä pys­tyt­tiin päät­tä­mään ja sopi­maan kun­ta­lais­ten par­haak­si puo­luei­den eri­lai­sis­ta näke­myk­sis­tä huo­li­mat­ta. Aikoi­naan vah­vo­ja vai­kut­ta­jia oli­vat kun­nal­lis­mie­het Len­nart Mäke­lä (Skdl), Aar­ne Kur­ke­la (kesk.) ja Eino Ervas­ti (Sdp). Heik­ki Sep­pä­lää innos­ti läh­te­mään mukaan kun­nal­lis­po­li­tiik­kaan Eino Ervas­tin lisäk­si Lau­ri Ukko­la.

Kun­nan­joh­ta­jak­si laman kes­kel­lä

Hau­ki­pu­taan kun­nan­joh­ta­jak­si Sep­pä­lä valit­tiin 1991 pahim­pa­na lama­kau­te­na. Hau­ki­pu­das­ta oli­vat koe­tel­leet myös monet raken­ne­muu­tok­set. Vai­keuk­sis­ta sel­vit­tiin ja Hau­ki­pu­das kas­voi ja kehit­tyi ripeäs­ti yhdes­sä Oulun seu­dun kun­tien kans­sa.

Sep­pä­läl­le oli mie­lui­saa huo­ma­ta, että vaik­ka kun­nan­joh­ta­jan työ on usein yksi­näis­tä, kyl­lä yhteis­työ­kump­pa­nei­ta löy­tyi. Sep­pä­läl­lä joh­ta­mi­sen ohje­nuo­ra­na oli “Talk and walk” eli puhu ja käve­le. Kun­nan­joh­ta­jal­la ei saa olla niin kii­re, ettei hänel­lä ole aikaa nous­ta pöy­tän­sä takaa.

Jos­kus huo­non päi­vän sat­tues­sa Sep­pä­lä ajoi Tsemp­piin, kehi­tys­vam­mais­ten työ­pa­jal­le, mis­sä hän tapa­si innos­tu­nei­ta ja töis­tään ylpei­tä ihmi­siä. Tsemp­piin jär­jes­tet­tiin myös yksi tutus­tu­mis­koh­de pre­si­dent­ti Mart­ti Ahti­saa­ren vie­rail­les­sa Hau­ki­pu­taal­la, muis­te­lee Sep­pä­lä omae­lä­män­ker­ta­kir­jas­saan “Kir­kon­mäel­tä kun­nan­joh­ta­jak­si.”

Hyvis­sä ajoin ennen kun­ta­lii­tos­ta Hau­ki­pu­taal­le ehdit­tiin raken­taa tiu­kan äänes­tyk­sen jäl­keen uima­hal­li.

Yksi Sep­pä­län pit­kä­ai­kai­sis­ta työ­to­ve­reis­ta ker­too, että Heik­ki oli tosi muka­va esi­mie­he­nä. Hän ei tär­keil­lyt, vaik­ka halusi­kin olla sopi­vas­ti fra­mil­la, kuten kun­nan­joh­ta­jan tulee­kin olla. Mies­tä arvos­tet­tiin ja kuun­nel­tiin, min­kä huo­ma­si myös tilai­suuk­sis­sa. Hän osa­si jutut­taa ihmi­siä ja kul­ki hei­dän jou­kos­saan kuin kala vedes­sä.

– Heik­ki kävi työn­te­ki­jöi­den kans­sa kah­vil­la ja syö­mäs­sä kou­lu­ruo­kaa. Maka­ro­ni­ruo­at tai­si­vat  kui­ten­kin olla boi­ko­tis­sa, työ­ka­ve­ri muis­te­lee.

Elä­kei­kä uusi elä­män­vai­he

Kun Heik­ki Sep­pä­lä jäi Hau­ki­pu­taan kun­nan­joh­ta­jan teh­tä­vis­tä eläk­keel­le, hän halusi ero­ta myös kai­kis­ta luot­ta­mus­teh­tä­vis­tä aja­tuk­sil­la, että uusien tuu­lien pitää antaa puhal­taa. Luot­ta­mus­toi­miin änkäy­ty­nyt “vii­sas­te­le­va” ex-kun­nan­joh­ta­ja voi olla rie­sa pää­tök­sen­teos­sa.

Elä­ke­päi­vien har­ras­tuk­set ovat pitä­neet Sep­pä­län vireä­nä. Oulun Seu­dun Ete­lä­poh­ja­lais­ten jäse­ne­nä ja puheen­joh­ta­ja­na yhteys hei­mo­vel­jiin on säi­ly­nyt tii­vii­nä.

Sep­pä­lä on toteut­ta­nut haa­veen­sa omas­ta trak­to­ris­ta, sil­lä hän oli kuul­lut, että mies on kuin kyn­sil­le lyö­ty, jos ei ole omaa trak­to­ria.

Heik­ki Sep­pä­län mie­les­tä nyt paras­ta arjes­sa on kun voi seu­ra­ta las­ten­las­ten kehi­tys­tä. Las­ten­lap­sia on kah­dek­san, he ovat kaik­ki poi­kia ja iäl­tään 4–23-vuotiaita. On tie­ten­kin myös tär­ke­ää, että ter­veys pysyi­si hyvä­nä.

– Käym­me joka kesä isol­la jou­kol­la koko per­heen kans­sa reis­sus­sa, mikä on muka­vaa, ker­too Heik­ki Sep­pä­lä. Merk­ki­päi­vään­sä hän aikoo viet­tää myös reis­sun­pääl­lä.

• Syn­tyi Evi­jär­vel­lä 28.8.1939.

• Opis­ke­li fysiik­kaa, kemi­aa ja mate­ma­tiik­kaa Turun yli­opis­tos­sa.

• Opet­ta­jak­si Hau­ki­pu­taan yhtei­näis­kou­luun 1965, lukion reh­to­rik­si -69.

• Kun­nan­val­tuu­te­tuk­si 70-luvun alus­sa, lukui­sia luot­ta­mus­toi­mia myös maa­kun­nan ja val­ta­kun­nan tasol­la.

• Hau­ki­pu­taan kun­nan­joh­ta­jak­si 1991.

• Kun­nal­lis­neu­vok­sen arvo­ni­mi 2002.

• Vai­mo Sirk­ka, kol­me las­ta ja kah­dek­san las­ten­las­ta.

• Har­ras­tuk­set las­ten­hoi­to, mat­kai­lu, mök­kei­ly, kun­toi­lu ja raken­ta­mi­nen.

• Omae­lä­män­ker­ta Kir­kon­mäel­tä kun­nan­joh­ta­jak­si 2010.

• 80-vuo­tis­päi­vä­nä mat­koil­la.