Kii­min­ki-Kol­la­jan palis­kun­ta tekee pesäe­roa – Palis­kun­tien kir­jan­pi­to on eriy­tet­ty toisistaan

Koko palis­kun­ta­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­lon ajan Kii­min­gin ja Kol­la­jan palis­kun­nat ovat hal­lin­nol­li­ses­ti olleet eri­koi­sia. Ne ovat hoi­ta­neet jo vuo­des­ta 1936 saak­ka yhdes­sä poro­ta­lout­taan ja kir­jan­pi­to­aan aivan kuten oli­si­vat yksi palis­kun­ta. Ylei­ses­sä kie­len­käy­tös­sä puhu­taan­kin usein Kii­min­ki-Kol­la­jan paliskunnasta.

Nyt Palis­kun­tain yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Anne Olli­la vah­vis­taa, että kyseis­ten palis­kun­tien kir­jan­pi­to on eriy­tet­ty. Sitä, mis­tä muu­tos joh­tuu tai mil­lai­sia seu­rauk­sia sil­lä on, hän ei ala arvioi­da. Palis­kun­nil­la kui­ten­kin on van­has­taan ole­mas­sa yhtei­siä omis­tuk­sia kuten poroaitauksia.

Esi­mer­kik­si kent­tä­teu­ras­ta­mot maa-aluei­neen ja kaik­ki muut inves­toin­nit on han­kit­tu Kol­la­jan palis­kun­nan poroi­sän­tä Lau­ri Oinas-Panu­man mukaan yhtei­sel­lä omai­suu­del­la sil­lä tar­koi­tuk­sel­la, että ne edis­tä­vät molem­pien palis­kun­tien poro­ta­lout­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, kum­man palis­kun­nan alu­eel­la inves­toin­ti on ollut.

Oinas-Panu­ma ker­too, että palis­kun­tien kokouk­set ja pää­tök­set ovat olleet yhtei­set jo 1930-luvul­ta saakka.

– Hoi­to­mak­sut ovat olleet samat ja asiat ovat men­neet hie­nos­ti, mut­ta nyt on tapah­tu­nut jotain, jota en ymmär­rä. Syyt, mik­si yhteis­työ aikoi­naan alkoi, eivät ole muut­tu­neet mik­si­kään. Taus­tal­la täy­tyy olla syi­tä, jot­ka eivät lii­ty poronhoitoon.

Kii­min­gin palis­kun­nan poroi­sän­tä Juha Park­ki­nen ei halun­nut kom­men­toi­da asi­aa mitenkään.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la on kol­me paliskuntaa

Palis­kun­ta­jär­jes­tel­mä on viral­li­ses­ti syn­ty­nyt jo vuon­na 1898. Jokai­nen poron­hoi­ta­ja on tuos­ta alkaen kuu­lut palis­kun­taan, joi­ta on nyky­ään yhteen­sä 54. Palis­kun­nil­la on vas­tuu­hen­ki­lök­si nimet­ty poroi­sän­nät. Palis­kun­nat vas­taa­vat yhtei­söl­li­ses­ti poro­jen las­ke­mis­ta. Poro­jen pai­men­ta­mi­nen ja mah­dol­li­set vahin­gon­kor­vauk­set kuu­lu­vat palis­kun­tien yhteis­vas­tuul­li­suu­den piiriin.

Kii­min­gin palis­kunn­nas­sa on 19 poro­no­mis­ta­jaa ja suu­rin sal­lit­tu elo­po­ro­mää­rä on 800. Kol­la­jan palis­kun­nas­sa poro­no­mis­ta­jia on 61 ja suu­rin sal­lit­tu elo­po­ro­mää­rä 1 100. Kii­min­gin palis­kun­nan koti­pi­tä­jä on Oulu, Kol­la­jan Pudasjärvi.

Kii­min­gin palis­kun­nan alu­een suu­rim­pia kyliä ovat Yli-Ii, Jak­ku­ran­ta, Maa­lis­maa, Jolos ja Hete­ky­lä. Kol­la­jan puo­les­taan Tan­ni­la, Jak­ku­ky­lä ja Panu­ma. Kii­min­gin palis­kun­nan pin­ta-ala on 800 neliö­ki­lo­met­riä, Kol­la­jan 1 171. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la on myös Oijär­ven palis­kun­ta, jon­ka koti­kun­ta on Ii, elo­po­ro­mää­rä on 1 300 poroa ja sii­nä on 71 poronomistajaa.

Jokai­nen palis­kun­ta on osak­kai­den­sa muo­dos­ta­ma yhtei­sö, joka vas­taa poron­hoi­dos­ta alu­eel­laan. Kukin poro­no­mis­ta­ja kuu­luu yhteen paliskuntaan.