Kel­los­sa kas­va­tet­tu jou­lu­kuusia jo vuo­si­kym­me­niä

Reino Alakangas kuusitiluksilla Kellon Hietalanmäellä. Kuuset istutetaan riiviin, mikä helpottaa niiden hoitoa.

Hie­ta­lan­mäel­lä Kel­los­sa sijait­see Ala­kan­kaan-Man­ni­sen met­sä­ti­la ja Kel­lon Kuusi Ay, jos­sa kas­va­te­taan jou­lu­kuusia. Ensim­mäi­set kuuset istu­tet­tiin jo 35 vuot­ta sit­ten.

Kel­lon Kuusi on per­hey­ri­tys, jos­sa toi­mi­vat Rei­no ja Aulik­ki Ala­kan­gas sekä poi­ka Jani puo­li­son­sa Tii­nan kans­sa.

Jou­lu­kuusi­se­son­ki on juu­ri alka­mas­sa, vilk­kain­ta aikaa on kak­si viik­koa ennen jou­lua.

– Se on todel­la kii­reis­tä aikaa, sen vuok­si teem­me oman jou­lun koto­na hyvis­sä ajoin ja jou­lu­kuusi­kin tuo­daan var­hain sisäl­le. Jou­lu­kuusi voi säi­lyä hyvä­nä yli kuu­kau­den­kin, kun muis­taa hoi­taa sitä oikein, totea­vat Rei­no ja Aulik­ki Ala­kan­gas.

Jos on kova pak­ka­nen, kuusen sula­tus hitaas­ti ennen sisään­tuon­tia on rat­kai­se­vaa. Myös riit­tä­vä kas­te­lu on oleel­lis­ta.

Kapeah­ko ja tuu­hea suo­si­tuin

Suo­si­tuin jou­lu­kuusi­ko­ko on 2,3–2,4 met­riä. Vie­lä kor­keam­pien kuusien kysyn­tä on lisään­ty­nyt ulko­kuusik­si tai sisäl­le kotei­hin, jois­sa huo­ne­kor­keus on tavan­omais­ta kor­keam­pi.

– Ihan­ne­kuusi näyt­tää ole­van kapeah­ko ja oksis­tol­taan tuu­hea, ker­too Rei­no Ala­kan­gas. Muo­toon­leik­kauk­sel­la kuuses­ta saa­daan eri­tyi­sen tuu­hea ja muo­dol­taan kau­nis.

Kel­lon Kuusen jou­lu­puut myy­dään kaik­ki suo­raan tilal­ta. Myyn­ti­paik­ka­na on maa­ti­lan yli 100 vuot­ta van­ha piha­pii­ri Man­ni­sen­tie 12:ssa, joka on Auli­kin koti­paik­ka. Piha­pii­ris­sä on van­han pää­ra­ken­nuk­sen lisäk­si kone­hal­li, jos­sa voi­daan suo­jas­sa säi­lyt­tää, myy­dä ja paka­ta kuusi verk­ko­pus­siin, mis­sä se on help­po kul­jet­taa. Pus­si­tus on ollut käy­tös­sä alus­ta asti.

Tilal­ta myy­dään val­miik­si kaa­det­tu­ja kuusia tai se voi­daan hakea jou­lu­kuusen­ha­ku­ret­kel­lä vaik­ka koko per­heen voi­min. Jou­lu­tun­nel­maa tuo myös van­haan tal­lin teh­ty sei­mi sekä kota, jos­sa voi istah­taa elä­vän tulen äärel­le, pais­taa mak­ka­raa ja syö­dä eväi­tä. Jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta Kel­lon Kuusen met­sä­ti­lal­le ovat päi­vä­ko­ti- ja eska­ri­ryh­mät teh­neet myös ret­kiä.

Rei­no Ala­kan­gas.

Kuusi kas­vaa hitaas­ti

Kuusen­kas­va­tus on pit­kä­jän­teis­tä puu­haa, sil­lä taval­li­seen huo­ne­kor­keu­teen sopi­va kuusi on iäl­tään 10-vuo­tias. Var­sin­kin alus­sa kuusi kas­vaa hyvin hitaas­ti. Tai­met Kel­loon tule­vat Uta­jär­vel­tä pari­vuo­tiai­na.

Kun kuusen kor­keus on rei­lun met­rin, sitä ale­taan muo­to­lei­ka­ta vähin­tään ker­ran vuo­des­sa pen­sas­leik­ku­ril­la ja -sak­sil­la. Leik­kaus teh­dään pää­sään­töi­ses­ti hei­nä-elo­kuun tait­tees­sa. Tilal­le on myös työl­lis­tet­ty nuo­ria avuk­si muo­to­leik­kauk­siin.

Jokai­sel­la on oma makun­sa jou­lu­kuusen suh­teen, jot­kut valit­se­vat aller­gia­syis­tä muo­vi­kuusen tai hin­nan vuok­si ulko­mail­ta tuo­dun kuusen. Jou­lu­kuusi voi olla myös arvo­va­lin­ta — halu­taan suo­ma­lai­nen, lähel­lä kas­va­nut ja eko­lo­gi­ses­ti kas­va­tet­tu kuusi.

Rei­no Ala­kan­kaan mukaan teko­kuuset tai tuon­ti­kuuset eivät ole vai­kut­ta­neet kel­lo­lais­ten kuus­ten kysyn­tään. Asiak­kaat tule­vat pää­osin Hau­ki­pu­taan, Kel­lon, Kivi­nie­men ja Oulun eri alu­eel­ta, mis­sä on pal­jon asuk­kai­ta ja osto­voi­maa. Kuuse­nos­ta­jia on myös Iis­tä ja Haa­pa­jär­vel­tä­kin asti, monet heis­tä vakio­asiak­kai­ta.

Mus­ta­kuusen neu­la­set ovat har­mah­ta­van­vaa­leat. Mus­ta­kuuses­sa on myös pie­niä käpy­jä.

Kel­lon Kuusen met­sä­ti­lal­la kas­va­te­taan taval­lis­ta, suo­ma­lai­sis­sa met­sis­sä kas­va­vaa met­sä­kuus­ta (Picea abies) sekä alun­pe­rin Sipe­rias­ta peräi­sin ole­vaa mus­ta­kuus­ta (Picea maria­na). Mus­ta­kuusen neu­la­set ovat met­sä­kuus­ta vaa­leam­mat ja hie­man har­mah­ta­vat. Mus­ta­kuusi on aller­giays­tä­väl­li­sem­pi, sil­lä sen tuok­su ei ole voi­ma­kas. Nyt Ala­kan­kail­la on kokei­lus­sa myös pari uut­ta laji­ket­ta.

Jou­lu­puut kas­va­te­taan tilal­la luon­non­mu­kai­ses­ti ilman tor­jun­ta-ainei­ta ja lan­noit­tei­ta. Hei­nän ja muun ei-toi­vo­tun kas­vus­ton tor­jun­nas­sa käy­te­tään vain mekaa­ni­sia mene­tel­miä eli ruo­hon­leik­ku­ria ja rai­vaus­sa­haa. Jos­sa­kin ulko­mail­la voi­daan käyt­tää kas­vun typis­tä­mi­seen jopa myr­kyl­li­siä ainei­ta monis­ta tor­jun­ta-aineis­ta puhu­mat­ta­kaan.

Istu­tuk­sia met­sä­ti­lal­la teh­dään joka toi­nen vuo­si. Vii­mek­si on istu­tet­tu 1200 kuusen­tain­ta. Rei­no Ala­kan­kaal­la on tie­to­ko­neel­la ylhääl­lä mitä ja mil­loin istu­tuk­sia on teh­ty mihin­kin paik­kaan. Kuusia kas­vaa kaik­ki­aan noin parin heh­taa­rin alu­eel­la.

Kuusi viih­tyy ja kas­vaa par­hai­ten hie­ta­maal­la ja tar­vit­see hyväs­ti kos­teut­ta, väl­jyyt­tä ja valoa. Jos kas­vuo­lo­suh­teet eivät ole suo­tui­sat, se näkyy neu­las­ten väris­sä. Enti­set pel­lot Hie­ta­lan­mäel­lä ovat osoit­tau­tu­neet kuusel­le hyväk­si kas­vu­pai­kak­si.

Alku­jaan kuusen­vil­je­ly Ala­kan­gas-Man­ni­sen met­sä­ti­lal­la alkoi kun tilan pel­to­ja alet­tiin met­sit­tää. Idea jou­lu­kuusien myyn­nis­tä läh­ti Jani-pojal­ta, joka tei­ni­nä ehdot­ti jou­lu­ra­han tie­naa­mi­sek­si jou­lu­kuusen­myyn­tiä. Kuusia käy­tiin­kin kaup­paa­mas­sa toril­la. Sysäyk­sen antoi myös Rei­no Ala­kan­kaan yli 20 vuot­ta sit­ten käy­mä met­sä­ta­lous­yrit­tä­jä­kurs­si, jol­la sai oppia myös jou­lu­kuusen­kas­va­tuk­seen.

Jou­lu­tun­nel­maa

Ala­kan­kaat kuu­lu­vat Jou­lu­puuseu­raan, jon­ka puit­teis­sa pääs­tään tutus­tu­maan toi­siin kuusen­vil­je­li­jöi­hin ja tiloi­hin niin koti- kuin ulko­mail­la­kin.

– Jokai­sel­la kuusen­kas­vat­ta­jal­la on vakiin­tu­nut oma leik­kaus­tyy­lin­sä ja kuusen muo­dos­ta osaam­me jo pää­tel­lä kas­vat­ta­jan, ker­too Rei­no Ala­kan­gas.

Haas­ta­vin­ta ja työ­läin­tä jou­lu­kuusen­kas­va­tuk­ses­sa Ala­kan­kaan mukaan on juu­ri muo­toon­leik­kaus. Se on paras toteut­taa lop­pu­ke­säl­lä, vaik­ka sää on sil­loin vie­lä hyvin läm­min. Kai­kis­ta mie­lui­sin­ta on pääs­tä hake­maan ja kaa­ta­maan val­mis jou­lu­kuusi.

Vaik­ka jou­lu­na­lusai­ka on usein kii­reis­tä, kuusi­ti­lal­la pää­se­vät jou­lun tun­nel­maan niin osta­jat kuin myy­jät.

– Muka­vaa on tava­ta ihmi­siä ja jutel­la hei­dän kans­saan jou­lui­sis­sa tun­nel­mis­sa, lisää Aulik­ki Ala­kan­gas.

Jou­lu­kuusia val­mii­na seson­kiin. Etua­lal­la perin­tei­siä met­sä­kuusia, taka­na mus­ta­kuusia.

 

Vink­ke­jä jou­lu­kuusen­hoi­toon

• Kaa­to aikai­sin­taan noin 4 viik­koa ennen jou­lua

• Jos kuusi on jääs­sä, sula­ta hitaas­ti 1–2 vuo­ro­kaut­ta ennen jal­kaan lait­toa esim. vii­leäs­sä varas­tos­sa tai pesu­huo­nees­sa, tyvi kyl­mäs­sä vesiäm­pä­ris­sä.

• Jos kuusi on pus­sis­sa, pois­ta se vas­ta sula­tuk­sen jäl­keen.

• Sahaa tyves­tä muu­ta­ma sent­ti vaa­ka­suo­ras­ti uuden imu­pin­nan saa­mi­sek­si.

• Älä pois­ta kuor­ta älä­kä ohen­na tyveä, sil­lä se vau­rioit­taa imu­pin­taa.

• Leik­kaus­pin­nan on olta­va vedes­sä koko ajan, muis­ta kas­tel­la! Kas­te­lu kyl­mäl­lä vedel­lä. Kulu­tus suu­rin­ta ensim­mäi­sen vuo­ro­kau­den aika­na.

• Jou­lu­kuusi vakiin­tui osak­si kotien jou­lu­pe­rin­net­tä noin sata vuot­ta sit­ten.

(Joulupuuseura.fi, kellonkuusi.fi)

Van­has­ta tal­lis­ta löy­tyy jou­lu­tun­nel­maa tuo­va sei­mi.