Jalo­hai­ka­ra­ha­vain­to Yli-Iissä

Tau­no Nis­ka­nen arve­lee näh­neen­sä kak­si jalo­hai­ka­raa Yli-Iis­sä mök­ki­mai­se­mis­saan teke­mäl­lään soutureissulla.

– Havain­to­paik­ka sijait­si Iijoel­la Paha­kos­ken voi­ma­lai­tok­ses­ta noin kilo­met­rin mat­kan ylä­juok­sul­le, ker­too Niskanen.

Lähel­le paik­kaa las­keu­tuu myös Jolos­jo­ki, ja koh­ta on sois­tu­nut. Sii­tä lin­nut läh­ti­vät len­tä­mään itään päin.

Lin­nut kiin­nit­ti­vät Nis­ka­sen huo­mion, kos­ka nii­den höy­hen­pu­ku oli kaut­taal­taan val­koi­nen, kau­lat oli­vat “mut­kal­la” ja nok­ka ja jalat oli­vat tummat.

– En ole eläis­sä­ni sel­lai­sia näh­nyt, ja mie­tin, mitä ne ovat. Sit­ten näin tele­vi­sios­ta kuvan jalo­hai­ka­rois­ta, joi­ta oli tavat­tu ete­läm­pä­nä Suo­mea. Tar­kis­tin tie­to­ja vie­lä lin­tu­kir­jas­ta ja myö­hem­min kuu­lin myös, että Muhok­sen ja Oulun seu­dul­la oli­si teh­ty havain­to­ja jalohaikaroista.

Nis­ka­nen teki hai­ka­ra­ha­vain­not tors­tai­na 29.8. ja kir­ja­si tie­dot sää­päi­vä­kir­jaan­sa. Jalo­hai­ka­ra on koo­kas lin­tu, jon­ka sii­pi­vä­li on 1,40–1,70 met­riä ja pai­no 700‑1500 gram­maa. Tiet­tä­väs­ti ensim­mäi­nen pesin­tä Suo­mes­sa on havait­tu vuon­na 2018.