Kak­si päi­vää kau­ka­lo­pal­loa aamus­ta iltaan

Kau­ka­lo­pal­lon Yli-Ii Cupin kym­men­vuo­tis­juh­la­tur­naus pol­kais­tiin käyn­tiin har­ras­te­sar­jan otte­luil­la var­hain lau­an­tai­aa­mu­na Yli-Iin kou­lul­la, mis­sä pelaa­jia odot­ti Juha Päk­ki­län vii­mei­sen pääl­le kun­nos­ta­ma kau­ka­lo silei­ne jäi­neen. Tur­naus avat­tiin viral­li­ses­ti ilta­päi­vän aluk­si Kuja­Jus­sit-jouk­ku­een kajaut­ta­mal­la met­sä­työ- ja savot­ta­pe­rin­net­tä sekä puu­laa­kiur­hei­lua kun­nioit­ta­val­la Lapin jen­kal­la, joka komeas­ti soi­den pal­jas­ti jouk­ku­een pelaa­jien ole­van myös laulumiehiä.


Päät­tä­jäl­tä: Tuliai­sia Ruotsista

Maa­il­mal­la myl­ler­rys jat­kuu. Suur­val­to­jen mit­te­löi­tä seu­ra­taan sil­mä tark­ka­na, sota Ukrai­nas­sa jat­kuu kuu­kau­des­ta toi­seen, inflaa­tio kiih­tyy ja odo­tam­me edel­leen soti­las­liit­to NATO jäse­nyyt­tä. Asioi­ta, joi­hin koti­soh­val­ta on vai­kea vai­kut­taa. Siis­pä kes­ki­ty­tään lähei­sim­piin aiheisiin.


Har­taus­kir­joi­tus: Rukous ja usko

Moni meis­tä muis­taa lap­suu­des­taan ja nuo­ruu­des­taan eri­lai­sia rukouk­sia. Minul­la on jää­nyt eri­tyi­ses­ti mie­leen ilta­ru­kous, Levol­le las­ken, Luo­ja­ni, joka toi tur­val­li­suut­ta nuk­ku­maan aset­tues­sa. Ala-asteel­ta muis­tan yhteen ääneen lausut­ta­van ruo­ka­ru­kouk­sen ja Isä meidän-rukouksen. 

Ensi sun­nun­tai­na kirk­ko­vuo­den aihee­na on rukous ja usko. Ne liit­ty­vät vah­vas­ti toi­siin­sa: rukous on sydä­men puhet­ta ja huo­kaus­ta Juma­lan puo­leen ja uskoa sii­hen, että Juma­la kuu­lee ja voi aut­taa. Usko taas näkyy sii­nä, että ihmi­nen luot­taa Juma­laan ja halu­aa kään­tyä hänen puo­leen­sa. Täs­tä mai­ni­taan psal­mis­sa­kin: ”Sinun puo­lee­si, Her­ra, minä kään­nyn. Juma­la­ni, sinun apuusi minä luo­tan.” (Ps. 25:6) Rukouk­ses­sa voi ker­toa Juma­lal­le elä­män surut, ilot ja kii­tok­sen aiheet tai pyy­tää apua, kun elä­mäs­sä on vaikeuksia.


Kau­pun­ki laa­tii ennak­ko­vai­ku­tus­ten arvioin­nit osa­na palveluverkkoselvityksiä

Kai­kis­ta Oulun kau­pun­gin suur­alueis­ta laa­di­taan alu­eel­li­nen pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tys, jos­sa tar­kas­tel­laan kun­kin alu­een päi­vä­ko­tien, kou­lu­jen, nuo­ri­so­ta­lo­jen sekä lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­paik­ko­jen tule­vai­suu­den tar­vet­ta. Pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tyk­siä val­mis­tuu kaik­ki­aan nel­jä­tois­ta. Pää­tök­sen­teon tuek­si teh­dään myös ennak­ko­vai­ku­tus­ten arvioinnit.

Osa­na ennak­ko­vai­ku­tus­ten arvioin­tia toteu­te­taan täl­lä vii­kol­la lap­si­vai­ku­tus­ten arvioin­ti Tirin­ky­län, Keis­kan, Pik­ka­ra­lan, San­gin­suun, Tak­ku­ran­nan, Kui­va­so­jan, Läm­sän­jär­ven ja Yli­ky­län kouluissa.


Pojas­ta pol­vi paranee

Kun kir­ves ja työ­ka­lut pysy­vät hyp­py­sis­sä ei mal­ta työn­te­koa lopet­taa. Näin kävi myös eläk­keel­lä ole­val­le Hal­ko­lan Pekal­le. Kun on tot­tu­nut kai­ken­lais­ta kivaa käsil­lä värk­kää­mään niin aika kuluu kuin sii­vil­lä. Kii­min­gis­tä syn­tyi­sin ole­van Pek­ka Hal­ko­lan käden­tai­dot periy­ty­vät sekä isä­ni­sän että isä­näi­din puolelta. 


Ook­ko nää kuul­lu: Taas tapahtuu!

Suo­mi paras jää­kii­pei­lyn nuor­ten MM-kilpailussa.

Ala­ky­län­tien var­res­sa Kii­min­gis­sä rat­kot­tiin vii­kon­lo­pun aika­na jää­kii­pei­lyn nuor­ten maa­il­man­mes­ta­ruu­det sekä aikuis­ten ja nuor­ten suo­men­mes­ta­ruu­det. Lisäk­si aikuis­ten kil­pai­lu oli jää­kii­pei­lyn Euroo­pan Cupin finaali.


Onko vies­ti ilman hymy­naa­maa tyly?

Puhe­lin kilah­taa saa­pu­neen vies­tin mer­kik­si. Avaan vies­tin ja yllä­tyn. Sii­nä lukee vain “Kii­tos.” Muis­tu­tin vel­jeä­ni äitim­me tule­vas­ta syn­ty­mä­päi­väs­tä ja sii­nä vas­taus. Tyly ja kyl­mä pelk­kä kii­tos. Mis­sä ovat emo­jit, joi­den perus­teel­la tie­dän vel­je­ni ole­van kii­tol­li­nen muis­tu­tuk­ses­ta sekä iloi­nen tär­keäs­tä tapah­tu­mas­ta? Hymiöi­den ja emo­jien käyt­tö on yleis­ty­nyt äly­pu­he­li­mien ja eri­lais­ten vies­ti­so­vel­lus­ten myö­tä ja nyt pelk­kä asia­pi­toi­nen ja kie­lio­pil­li­ses­ti oikein kir­joi­tet­tu vas­taus voi tun­tua louk­kaa­val­ta eten­kin kes­ki-ikäis­ten ja sitä nuo­rem­pien vies­ti­jöi­den keskuudessa.


Lap­suu­de­nys­tä­vien haa­ve toteu­tui koti­mai­se­na kauhuelokuvana

Kau­hue­lo­ku­via on tuo­tet­tu Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti vähän. Erik Blom­ber­gin klas­si­nen Val­koi­nen peu­ra (1952) pal­kit­tiin aikoi­naan jopa Can­ne­sin elo­ku­va­juh­lil­la, mut­ta sen jäl­keen mai­nit­ta­vat tapauk­set ovat olleet las­ket­ta­vis­sa yhden käden sor­mil­la. Olli Soi­nion Kuu­ta­mo­so­naat­ti (1988), Jus­si-voit­ta­ja AJ Anni­lan Sau­na (2008) ja koro­nan takia vähäl­le huo­miol­le jää­nyt Pahan­hau­to­ja (2022) ovat toki kaik­ki elo­ku­vi­na hyviä, mut­ta eivät sel­lai­sia hit­te­jä, että maas­sam­me oli­si kos­kaan pääs­syt syn­ty­mään omaa kauhuelokuvabuumia.


Ras­kas tap­pio KiiRille

Lai­va­kan­kaal­la koet­tiin maa­nan­tai­na ras­kai­ta het­kiä, kun vie­ras­jouk­kue Oulun Tar­mo haki kori­pal­lon alue­sar­jan pis­teet tiu­kas­sa ja kovas­sa pelis­sä korein 63 – 74. Kii­Rin Juha­ni Kata­ja­mä­ki on ollut vuo­sia Kii­Rin kan­ta­via pelaa­jia, mut­ta nyt hän­kin oli pelin jäl­keen kuin pie­nen maa­tilk­kun­sa myy­nyt pehtoori.