Teks­ta­rit

On tär­ke­ää oppia tun­nis­ta­maan ja tun­nus­ta­maan tun­teen­sa oman hyvin­voin­tin­sa ja jak­sa­mi­sen­sa kan­nal­ta. Tun­tei­den näyt­tä­mi­nen, sanoit­ta­mi­nen ja käsit­te­ly ovat avai­mia sii­hen, että oppi­sim­me “vie­mään” tun­tei­ta sen sijaan, että lopul­ta tun­teet suis­ta­vat mei­dät kaa­ok­seen! On roh­keut­ta pyy­tää ja vaa­tia­kin apua, ennen kuin “maa alkaa mure­ne­maan — lopul­ta romah­taa- jal­ko­jen alta”.


Onko mies­ten mie­len­ter­veys yhä tabu Suomessa?

Mie­len­ter­vey­s­asiois­ta voi­daan kir­joit­taa kaik­kia väes­tö­ryh­miä kos­ke­va­na asia­na, mut­ta kes­ki­tyn nyt täs­sä mies­ten oirei­luun. Mie­len­ter­veys on vält­tä­mä­tön osa ter­veyt­tä ja enna­koi fyy­sis­tä ter­veyt­tä ja vähäi­sem­pää kuol­lei­suut­ta. Vas­taa­vas­ti mie­len­ter­vey­den häi­riöi­hin liit­tyy vah­va ylikuolleisuus. 



Kuusa­mon­tie on kan­nat­ta­va hanke

Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma Kor­ven­ky­län ja Kii­min­gin välil­le val­mis­tui vuon­na 2020, ja seu­raa­va vai­he oli­si tie­suun­ni­tel­man teko. Edel­li­nen suun­ni­tel­ma käyn­nis­tyi lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Anne Ber­ne­rin johdolla.


Päät­tä­jäl­tä: Tuu­lel­la käy­vä pohjoinen?

Maa­il­mam­me on kul­ke­nut vii­me vuo­det krii­sis­tä krii­siin. Tilan­ne on vai­kut­ta­nut kaik­kien mei­dän tur­val­li­suu­den­tun­tee­seen ja herät­tä­nyt val­ta­vas­ti kysy­myk­siä tule­vas­ta. Suu­ri­na kysy­mys­merk­kei­nä lis­tas­sa esi­mer­kik­si ruo­ka- ja ener­giao­ma­va­rai­suu­den tee­mat. Toi­saal­ta näis­sä tee­mois­sa pii­lee val­ta­vas­ti poten­ti­aa­lia poh­joi­sen Suo­men kasvuun.



Tan­na kul­ta­kuu­mees­sa: Nuo­ret mie­het läh­ti länteen

Tan­na-yhtye jul­kai­see uut­ta musiik­kia per­jan­tai­na 10.2. kaik­kiin suo­ra­tois­to­pal­ve­lui­hin. Kysees­sä on yhtyeel­tä jo kol­mas single-jul­kai­su rei­lun puo­len vuo­den sisään. “Nuo­ret Mie­het Läh­ti Län­teen” on tart­tu­va, vauh­di­kas tari­na rakas­tu­mi­sen ja innos­tu­mi­sen huu­mas­ta, jol­loin ihmis­tä eivät voi mit­kään voi­mat pidätellä. 

– Kap­pa­lees­sa tun­net­ta ver­ra­taan vähin­tään­kin van­haan kun­non kul­ta­kuu­mee­seen, kuvai­lee Tan­nan keu­la­hah­mo Tapa­ni Tik­ka­nen.



Penk­ka­rit ja tans­sit – onko siis kevät!

Ran­ta­poh­jas­ta 25.1.1973: Pap­pi oli saa­pu­nut erää­seen taloon kas­ta­maan las­ta. Papin kysyes­sä lap­sen syn­ty­mä­ai­kaa isän­tä tuu­ma­si: “Se syn­tyi sil­loin, kun tuo naa­pu­rin isän­tä lait­toi made­kouk­ku­ja tuon­ne kos­ken­nis­kaan.” “Kyl­lä­hän se syn­tyi sil­loin”, sanoi emän­tä, “kun aurin­ko pais­toi tuon lato­räh­jän takaa.” Her­man­ni, Ii


Ran­ta­poh­ja ja vaalit

Myös sitou­tu­mat­to­man pai­kal­lis­leh­den, kuten Ran­ta­poh­jan, suo­ra­nai­siin vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu olla osa maan tär­kein­tä kan­san­val­lan tapah­tu­maa eli edus­kun­ta­vaa­le­ja. Leh­ti ei ole vaa­leis­sa toi­mi­ja, mut­ta rapor­toi­ja ja taus­to­jen ker­to­ja se on. Onkin ehkä syy­tä ker­toa muu­ta­mia asioi­ta, mihin aiom­me Ran­ta­poh­jas­sa keskittyä.