Sana Pyhä Hen­ki tuo mie­lee­ni erään lap­suu­den muis­ton. Maa­lais­pap­pi­lan poi­ka­na muis­tan, kun kevät­kyl­vön aika­na isä lau­loi pel­lon reu­nal­la: ”Niin kuin kas­te kedoil­lem­me vuo­ta­nut on Tai­vaas­ta niin myös Hen­ki sie­luil­lem­me Tai­vaan vih­ma vuo­da­ta.” Ymmär­si jo lap­se­na, että maan kas­vu tar­vit­see Tai­vaan kas­tet­ta. Kyl­vö­työ­tä teh­des­sä huo­ma­sin koh­ta, että mitä tar­koit­taa, kun Juma­lan Hen­ki ravit­see mei­tä ihmisiä.