Nuoret uskovat tulevaisuuteen ja haluavat osallistua sen rakentamiseen. Lapset ja nuoret korostavat valitsemallaan Koulurauhan teemalla ”Yhdessä rohkeammin!”, että jokaisella oppilaalla on merkitystä ja mahdollisuus vaikuttaa. He eivät halua jäädä katsojiksi, vaan itse aktiivisesti rakentaa turvallista, oikeudenmukaista ja toiveikasta kouluyhteisöä.
Valtakunnallinen koulurauha julistetaan tänä vuonna Harjavallasta torstaina 28.8. Työryhmän oppilaat ovat valmistelleet valtakunnallista julistustapahtumaa koko lukuvuoden. He ovat laatineet kouluille tehtäviä, joiden avulla muistutetaan Koulurauhan sanomasta lukuvuoden ajan: Jokaisella on oikeus turvallisuuteen ja päästä mukaan ja olla omanlaisensa.
Jokaiseen kouluvuoteen kuuluu vaikeita tilanteita, mutta niistä selvitään, kun ne kohdataan yhdessä. Koulussa tulee rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa ketään ei jätetä yksin ja jokainen tuntee olonsa turvalliseksi.
– Ei tarvitse olla rohkea yksin. On tärkeää, että oppilaat ottavat kaikki mukaan ja uskaltavat yhdessä puhua vaikeistakin asioista. Yhdessä meillä on voimaa selvitä vaikeuksista. Yhdessä voi olla rohkeampi, ja silloin jokaisella on turvallinen olo, kannustavat työryhmän lapset ja nuoret.
He toivovat, että koulussa järjestetään enemmän yhteisiä hetkiä ja tapahtumia, joissa opitaan kuuntelemaan, tukemaan ja jakamaan. Yhteinen rohkeus syntyy siitä, että ollaan toisille läsnä.
Tänä vuonna Koulurauhan teema korostaa lasten ja nuorten ääntä, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Koulu on paikka, jossa opitaan paitsi matematiikkaa ja kieliä, myös yhdessä tekemistä, toisten kuuntelemista ja tulevaisuuden rakentamista.
Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan nuorten (15–24-vuotiaat) tulevaisuususko on säilynyt vahvana. Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen muita ikäryhmiä luottavaisemmin. He uskovat omiin mahdollisuuksiinsa ja siihen, että Suomella on hyvä tulevaisuus. Suomen tulevaisuuden suhteen nuortenkin näkemykset ovat kuitenkin rajusti heikentyneet. Saman suuntaisia havaintoja nuorten tulevaisuususkon heikentymisestä nousee esille Nuorisobarometrin Nuorisotutkimusseuran nuorten asenne tutkimuksessa (2024) sekä Tulevaisuusbarometrin EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa (2024).
–Huomio kiinnittyy helposti siihen, mikä on pielessä – uutiset ja arjen huolet tuovat epäkohdat lähelle. Siksi on tärkeää pysähtyä näkemään myös se, mikä toimii. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuu joka päivä pieniä tekoja, jotka rakentavat hyvää: moikkaus käytävällä, hymy ruokapöydässä, kannustava sana tunnilla tai ystävällinen ele kaverille. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että saan olla oma itseni. Koulurauha on parhaimmillaan juuri tätä, että lasten ja nuorten luottamusta tuetaan ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteisesti tärkeisiin asioihin. Hyvää tulevaisuutta rakennetaan arjessa, pieni teko kerrallaan, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten osallisuuden kehittämispäällikkö Paula Aalto.
Koulurauhan julistustapahtuman verkkolähetys on nähtävissä Yle Areenassa. Linkki löytyy Koulurauhan verkkosivuilta www.mll.fi/koulurauha.
Mikä on koulurauha?
Koulurauha-ohjelma on vuodesta 1990 toteutettu, lukuvuoden kerrallaan kestävä, koululaisten ja kouluyhteisön hyvinvointia edistävä ohjelma.
Kaksikielisen ohjelman toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Poliisihallitus, Opetushallitus, Folkhälsan ja Suomen Vanhempainliitto.
Koulurauhan tavoitteena on edistää hyvää ilmapiiriä, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä – lisätä iloa ja intoa koulutyöhön kaikissa Suomen kouluissa.
Tärkeintä ohjelmassa on oppilaiden itsensä osallistuminen koulurauhatyöhön.
Suomessa kehitetty koulurauhamalli on ainutlaatuinen ja sitä on levitetty myös muihin Euroopan maihin kuten Viroon, Kreikkaan, Espanjaan ja Puolaan.
Koulurauha julistetaan aina lukuvuoden alussa niin, että tapahtumapaikka ja pilottikoulut vaihtuvat.
Koulurauha-ohjelma muistuttaa, että Koulurauha ei ole vain kouluvuoden aloittava julistustapahtuma, vaan turvallista koulupäivää ja kouluvuotta tulee rakentaa kouluissa ympäri lukuvuoden.