Yhdis­tyk­sil­le ei hel­po­tus­ta energiakriisiin

Ener­gia­krii­sin kes­kel­lä hal­li­tus on kehit­tä­nyt eri­lai­sia tuki­muo­to­ja säh­kö­ener­gian kor­keis­ta hin­nois­ta sel­viä­mi­seen niin yksi­tyis­hen­ki­löil­le, yri­tyk­sil­le kuin maa­ta­lou­del­le­kin. Eri­lai­set yhdis­tyk­set ovat kui­ten­kin jää­neet tuki­vii­da­kon reu­nal­le. Erik­seen yhdis­tyk­sil­le suun­nat­tua tuki­muo­toa ei nimit­täin ole säädetty.

Suo­men Nuo­ri­so­seu­rat ry:n pää­sih­tee­ri Anni­na Laak­so­nen ker­too, että yhdis­tys on seu­ran­nut ener­gia­tu­kia kos­ke­vaa kes­kus­te­lua ja pää­tök­sen­te­koa aktii­vi­ses­ti jo syk­sys­tä saakka.

– Saam­me vii­koit­tain yhtey­den­ot­to­ja nuo­ri­so­seu­roil­ta ympä­ri Suo­men liit­tyen ener­gia­tu­kiin. Asia kos­ket­taa eten­kin seu­ro­ja, jot­ka omis­ta­vat taloja.

Suo­men Nuo­ri­so­seu­rat toteut­ti vuo­den 2022 syys-loka­kuus­sa jäsen­seu­roil­leen kyse­lyn, jos­sa kar­toi­tet­tiin kas­va­vien ener­gia­ku­lu­jen vai­ku­tus­ta nuo­ri­so­seu­ro­jen toimintaan.

– Vii­kos­sa saim­me kyse­lyyn 150 vas­taus­ta, ja vas­tan­neis­ta seu­rois­ta 85 pro­sent­tia oli äärim­mäi­sen huo­lis­saan säh­kön hin­nan nousus­ta. Sama mää­rä vas­tan­neis­ta seu­rois­ta uskoi ajau­tu­van­sa jon­kin­lai­siin talou­del­li­siin vai­keuk­siin, jos tukea säh­kö­las­kui­hin ei saa. Poh­jois-Poh­jan­maal­ta kyse­lyyn vas­ta­si 25 seu­raa, Laak­so­nen kertoo.

Kat­to­yh­dis­tys on aut­ta­nut jäsen­seu­ro­jaan vies­ti­mään tuen tar­pees­ta esi­mer­kik­si omal­le kun­nal­leen ja kun­ta­päät­tä­jil­le. Monet nuo­ri­so­seu­rat ovat saa­neet mukaan mui­ta yhdis­tyk­siä, kuten kylä­seu­ro­ja, joil­la huo­li tukien puut­tees­ta on yhtä­läi­nen. Yhteis­työs­sä yhdis­tyk­set ovat voi­neet jät­tää kun­ta­lais­aloit­tei­ta yhdis­tys­ten toi­min­nan tuke­mi­ses­ta ener­gia­krii­sin kes­kel­lä, ja yksit­täi­set kun­nat ovat­kin saat­ta­neet ryh­tyä tuke­maan yhdis­tyk­siä sähkökuluissa.

Samaan aikaan Suo­men Nuo­ri­so­seu­rat ry on käy­nyt kes­kus­te­lua suo­raan päät­tä­jien kans­sa, ja vie­nyt huol­ta yhdis­tys­ten pär­jää­mi­ses­tä val­tio­ta­son tietoisuuteen.

– Val­tio­ta­sol­la ymmär­re­tään, kuin­ka vaka­vas­ta asias­ta on kyse. Se, mil­lai­sil­la väli­neil­lä ja mis­tä tukea voi­tai­siin myön­tää, on kui­ten­kin edel­leen auki. Emme siis vie­lä­kään tie­dä, onko nuo­ri­so­seu­ro­jen mah­dol­lis­ta saa­da tukea seu­ran­ta­lo­jen sähkölaskuihin.

Laak­so­sen mukaan Suo­mes­sa on noin 2500 seu­ran­ta­loa, jois­ta jopa 600 on nuo­ri­so­seu­ran­ta­lo­ja. Niin nuo­ri­so­seu­ran­ta­lot, työ­väen­ta­lot kuin kan­san­ta­lot­kin ovat mer­kit­tä­viä kokoon­tu­mis­paik­ko­ja, joil­la on usein myös kult­tuu­ri­his­to­rial­lis­ta arvoa.

Laak­so­nen muis­tut­taa, että seu­ran­ta­loil­la on suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen mer­ki­tys koko maan alueella.

– Esi­mer­kik­si nuo­ri­so­seu­rat ovat mones­ti eten­kin pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ja kylil­lä pää­asial­lin­nen las­ten ja nuor­ten har­ras­tus­toi­min­nan tar­joa­ja. Eten­kin täs­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa tur­val­li­sen yhtei­sön löy­ty­mi­nen myös kodin ulko­puo­lel­ta on tär­ke­ää, tote­aa Laak­so­nen, ja jatkaa:

– Rip­pu­mat­ta sii­tä mis­sä seu­ra sijait­see, sitä pyö­rit­tää jouk­ko sitou­tu­nei­ta vapaa­eh­toi­sia. Nyt hei­dän aikan­sa menee ener­gia­ku­lu­jen poh­ti­mi­seen, ja se on tie­tys­ti pois har­ras­tus­toi­min­nan jär­jes­te­lys­tä. Vapaa­eh­tois­ten jak­sa­mi­nen huo­let­taa täs­sä tilan­tees­sa erityisesti.

Säh­kö­ener­gian hin­ta on puhut­ta­nut mun muas­sa Kui­va­nie­men nuo­ri­so­seu­ran toi­mi­joi­ta. Puheen­joh­ta­ja Rai­mo Iko­nen ker­too, että Kui­va­nie­men seu­ran­ta­lol­la on pel­let­ti­läm­mi­tys, ja ennen ener­gia­krii­siä pel­le­tin hin­ta oli noin 100 euroa ton­nil­ta. Nyt hin­ta liik­kuu suun­nil­leen 500 euros­sa per tonni.

– Edel­li­nen meil­le saa­pu­nut pel­let­tie­rä oli huo­no­laa­tuis­ta, ja pel­le­til­lä läm­mit­tä­mi­nen ei enää onnis­tu. Pel­le­tis­tä on puu­tet­ta, joten kes­tää, ennen kuin huo­no­laa­tui­nen pel­let­ti hae­taan pois ja kor­va­taan uudel­la. Olem­me siis nyt jou­tu­neet läm­mit­tä­mään taloa säh­köl­lä. Ei tämä tilan­ne todel­la­kaan hymyi­ly­tä, Iko­nen huokaa.

Suu­ren seu­ran­ta­lon läm­mit­tä­mi­nen säh­köl­lä ei ole luon­nol­li­ses­ti­kaan hal­paa, ja Iko­nen tote­aa­kin, että ennen pit­kää kas­va­vat ener­gia­ku­lut tule­vat vai­kut­ta­maan nuo­ri­so­seu­ran toimintaan.

– Tämä kos­kee myös mui­ta kuin mei­dän seu­raam­me. Monia seu­ran­ta­lo­ja on jo jou­dut­tu sul­ke­maan, kun ei ker­ta­kaik­ki­aan ole varaa pitää talo­ja lämpimänä.

Iko­nen toi­voo, että yhdis­tyk­sil­le saa­tai­siin vie­lä tuo­tet­tua yhtä help­po mal­li ener­gia­ku­lu­jen tuke­mi­sek­si kuin koro­na-avus­tus­ten­kin hakemiseen.

– Tuel­le oli­si käyt­töä niin meil­lä kuin val­ta­kun­nan muil­la­kin nuo­ri­so­seu­roil­la ja yhdistyksillä.

Vep­sän kyläyh­dis­tys Yli­kii­min­gis­sä ryh­tyi jo vii­me syk­sy­nä toi­miin säh­kön kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­sek­si. Kyläyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Veli Kois­ti­nen ker­too, että syk­syl­lä pide­tyn krii­si­ko­kouk­sen jäl­keen kylä­ta­lon ylä­poh­jan läm­mö­ne­ris­tys­tä lisät­tiin, uuden puo­len salei­hin asen­net­tiin ilma­läm­pö­pum­put ja huo­nei­den läm­pö­ti­laa pudo­tet­tiin 20 astees­ta 18 asteeseen.

– Jou­lun hil­jai­sem­pa­na aika­na kylä­ta­lon läm­pö las­ket­tiin 17 astee­seen. Näil­lä kons­teil­la olem­me loka­kuun alus­ta saa­neet kulu­tus­ta 5000 kilowat­ti­tun­tia vähem­mäk­si kuin vuo­si taka­pe­rin, Kois­ti­nen kertoo.

Säh­kön hin­ta on kui­ten­kin vep­sä­läi­sil­lä edel­leen tar­kas­sa syy­nis­sä. Kois­ti­nen tote­aa, että jos säh­kön hin­ta aset­tuu yli 20 sen­tin kilowat­ti­tun­nil­ta, voi­daan kylä­ta­lo jou­tua sulkemaan.

– Sii­nä vai­hees­sa emme voi lisä­tä toi­min­taam­me niin pal­joa, että se kan­nat­te­li­si säh­kö­ku­lu­jen yli. Onnek­si talous­ti­lan­teem­me on hyvä – voim­me toden­nä­köi­ses­ti aina­kin kesän kor­val­le tark­kail­la tilan­net­ta hie­man kor­keam­mil­la­kin hin­noil­la ilman, että ovia jou­du­taan lait­ta­maan säppiin.

Kois­ti­nen toi­voo, että yhdis­tyk­set­kin otet­tai­siin mukaan ener­gia­tu­kien piiriin.

– Vai­kut­taa kui­ten­kin sil­tä, että yhdis­tys­ten omis­ta­mat talot ja nii­den ener­gia­ku­lut ollaan pää­tök­sen­teos­sa täy­sin unohdettu.

Säh­kö­tuet päh­ki­nän­kuo­res­sa – mitä tähän men­nes­sä on säädetty?

Yksi­tyis­hen­ki­löt voi­vat saa­da joko verot­ta­jan myön­tä­mää säh­kö­vä­hen­nys­tä tai Kelan väliai­kais­ta säh­kö­tu­kea. Molem­mat tuki­muo­dot kos­ke­vat vas­ta tänä vuon­na syn­ty­viä säh­kö­ener­gia­ku­lu­ja. Kum­paa­kin voi hakea tämän vuo­den lop­puun asti, mut­ta vain nel­jän kuu­kau­den eli tam­mi-huh­ti­kuun ajalta.

Verot­ta­jan myön­tä­män säh­kö­vä­hen­nyk­sen voi hyö­dyn­tää vain, jos veron­mak­sa­jal­la on sekä riit­tä­vän suu­ret säh­kö­ener­gia­ku­lut että riit­tä­väs­ti vero­tet­ta­vaa tuloa. Säh­kö­ku­lu­jen on olta­va tam­mi-huh­ti­kuun ajal­ta yli 2000 euroa. Vähen­nys on 60 pro­sent­tia niis­tä säh­kö­ener­gian kuluis­ta, jot­ka ylit­tä­vät 2000 euron sum­man, ja sen saa enin­tään 6 000 euron kuluis­ta. Säh­kö­vä­hen­nys­tä voi saa­da vain säh­kö­ener­gias­ta ja sen perus­mak­sus­ta, säh­kön­siir­to­ku­lu­ja ei voi las­kea mukaan.

Kelan säh­kö­tu­ki on niil­le pie­ni­tu­loi­sil­le koti­ta­louk­sil­le, jot­ka eivät voi hakea verot­ta­jan myön­tä­mää vähen­nys­tä. Kelan säh­kö­tuen oma­vas­tuu­osuus on 400 euroa kuu­kau­des­sa. Oma­vas­tuun yli­me­ne­väl­tä osuu­del­ta tukea mak­se­taan 60 pro­sent­tia enin­tään 1500 euron kus­tan­nuk­sis­ta, eli käy­tän­nös­sä tukea voi saa­da enin­tään 660 euroa kuukaudessa.

Täl­lä het­kel­lä lausun­to­kier­rok­sel­la on hal­li­tuk­sen laki­luon­nos takau­tu­vas­ti mak­set­ta­vas­ta säh­kö­hy­vi­tyk­ses­tä sekä säh­kö­las­ku­jen mak­suai­ko­jen piden­tä­mi­ses­tä. Ker­ta­hy­vi­tyk­seen oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja kaik­ki, jot­ka mak­sa­vat säh­kös­tä yli 10 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta. Oma­vas­tuu­osuus oli­si 90 euroa kuu­kau­des­sa, ja sen ylit­tä­väs­tä osas­ta hyvi­tet­täi­siin puo­let. Tuen enim­mäis­mää­rä oli­si 700 euroa kuukaudessa.

Laki­luon­nok­ses­sa esi­te­tään myös, että säh­köyh­tiöi­den tuli­si pyy­det­täes­sä myön­tää lisä­mak­suai­kaa tam­mi-huh­ti­kuul­ta ker­ty­neil­le säh­kö­las­kuil­le. Kulut­ta­ja-asiak­kaat sai­si­vat mak­suai­kaa enin­tään nel­jä kuu­kaut­ta. Muut, esi­mer­kik­si yri­tyk­set, 60 vuo­ro­kaut­ta las­kun alku­pe­räi­ses­tä maksupäivästä.

Lausun­to­kier­rok­sel­la on myös esi­tys maa­ta­lou­den säh­kö- ja lan­noi­te­tuis­ta. Esi­tyk­ses­sä ehdo­te­taan, että säh­kö­tu­ki perus­tui­si aikai­sem­paan säh­kön­ku­lu­tuk­seen. Säh­kö­tuen kyn­ny­sar­vok­si esi­te­tään 15 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta, jon­ka ylit­tä­vä säh­kö­ener­gian kus­tan­nus kor­vat­tai­siin osit­tain. Tuki koh­dis­tui­si ainoas­taan kal­liim­piin säh­kön hin­toi­hin, joten edul­li­sen säh­kö­so­pi­muk­sen hal­ti­jat jäi­si­vät sen ulko­puo­lel­le. Lausun­to­kier­ros päät­tyy tänään tiistaina.