Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Kas­ki­puu tuo mark­ki­noil­le lasi­lis­tat­to­mat ovet ensim­mäi­se­nä koti­mai­se­na valmistajana

Yli­kii­min­ki­läi­nen ikku­na- ja ovi­val­mis­ta­ja Kas­ki­puu Oy lan­see­raa uuden Futu­re-ovi­mal­lis­ton­sa Finn­Build 2024 ‑mes­suil­la Hel­sin­gin Mes­su­kes­kuk­ses­sa. Uusis­sa ovis­sa ei ole lain­kaan lasi­lis­to­ja ja ne on varus­tet­tu pii­lo­sa­ra­noil­la. Kas­ki­puu on ensim­mäi­nen koti­mai­nen val­mis­ta­ja, joka tuo mark­ki­noil­le lasi­lis­tat­to­mat ulko-ovet.



Har­taus: Jee­suk­sen lähettiläät

Jee­sus lähet­tää teh­tä­viin­sä, nii­tä kei­tä hän valit­see. Olen kuul­lut jon­kun papin amma­tin valin­neen sano­neen, ettei hän tien­nyt, mis­tä tuli se sisäi­nen ääni, joka käs­ki valit­se­maan tuon amma­tin. Juma­la toi­mii sala­tul­la taval­la, kut­suu työ­hön­sä eri­tyi­sel­lä kut­sul­la. Evan­ke­liu­mi kut­suu kaik­kia usko­maan ja pal­ve­le­maan Her­raa sii­nä kut­su­mi­ses­sa, että on kris­tit­ty ja kut­sut­tu hyvän tekijäksi.



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).


Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.



Raha­pe­lit: Viik­ko 40

Lot­to: 2, 4, 5, 12, 15, 24, 31. Lisä­nu­me­ro: 8. Plus­nu­me­ro: 28. Voi­ton­ja­ko: 7 oikein — kpl, 6+1 oikein 5 kpl 484 586,72 e, 6 oikein 1 191,82 e, 5 oikein 32,86 e, 4 oikein 10,00 e, 3+1 oikein 2 e, Plus oikein — e.


Teko­ä­ly herät­tää van­ho­jen valo­ku­vien ihmi­set ja kah­leh­di­tut kos­ket henkiin

Juk­ka Taka­lon tuo­reen Joki­var­sien lau­lut ‑albu­min bii­sis­tä Meri­kos­ken paluu on val­mis­tu­nut teko­ä­lyn mah­dol­li­suuk­sia hyö­dyn­tä­vä video, jol­la men­nyt maa­il­ma ja nyky­tek­no­lo­gian suo­mat mah­dol­li­suu­det sula­vat sau­mat­to­mas­ti yhteen. Teko­ä­ly herät­tää I.K. Inhan valo­ku­vaa­mat ihmi­set ja kah­leh­di­tut kos­ket henkiin. 


Iis­sä juh­la­vuo­den klas­si­nen konsertti

Iin kir­kos­sa kuul­laan harv­nais­laa­tui­nen ja kor­kea­ta­soi­nen klas­si­sen musii­kin kon­sert­ti sun­nun­tai­na 13.10. Kysees­sä on 650v. juh­la­vuo­den klas­si­sen musii­kin pää­kon­sert­ti. Esiin­ty­mään saa­pu­vat kan­sain­vä­li­sen tason viu­lis­ti Man­fred Gräs­beck ja diplo­mi­pia­nis­ti ja ‑urku­ri Mai­ja Leh­to­nen. Molem­mat kon­ser­toi­vat pal­jon myös ulkomailla. 


Mil­joo­nia yksi­löi­tä las­ket­tiin lintuseurannassa

Lau­an­tai­na ja sun­nun­tai­na vie­te­tys­sä Euro­Birdwatch-tapah­tu­mas­sa muut­to­lin­tu­ja seu­rat­tiin 36:ssa Euroo­pan ja Kes­ki-Aasian maas­sa. Suo­mes­sa las­ket­tiin vii­kon­lo­pun aika­na yli mil­joo­na lin­tu­yk­si­löä, mikä on enem­män kuin mis­sään muus­sa maas­sa. Koko Euroo­pas­sa las­ket­tiin yli 3,5 mil­joo­naa lintua.


Eläk­keel­lä voi naut­tia työstä

Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­den 2023 työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen lisä­osan mukaan 50–74-vuotiaista van­huuse­läk­keen saa­jis­ta 40 % lopet­ti työn­teon, kun elä­ke alkoi. Työs­ken­te­lyä van­huuse­läk­keen alkaes­sa jat­koi 27 %. Heil­lä pää­asial­li­nen syy jat­kaa työn­te­koa eläk­keel­lä oli työn­teos­ta naut­ti­mi­nen. Työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen lisä­osas­sa vuon­na 2023 sel­vi­tet­tiin 50–74-vuotiaiden elä­ke­jär­jes­te­ly­jä sekä eläk­keel­lä ole­vien osal­lis­tu­mis­ta työmarkkinoille.


Joh­teen Rus­ka – iloi­nen ulkoilutapahtuma

Halo­sen­lah­den kyläyh­dis­tys ja Mar­tin­nie­men Erä- ja Kala­ker­ho jär­jes­ti­vät yhteis­työs­sä 28.9 Joh­teen Rus­ka ‑tapah­tu­man Joh­teen sata­mas­sa Häy­ry­sen­nie­mes­sä. Sään hal­ti­jat oli­vat suo­siol­li­sia ja tar­jo­si­vat tapah­tu­maan rus­kan lisäk­si aurin­kois­ta ja vähän­tuu­lis­ta säätä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Vas­ti­ne Jaak­ko Lep­pi­sen kir­joi­tuk­seen Ran­ta­poh­jas­sa 3.10.2024

Kova­sin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­hank­kees­sa on kaa­vail­tu tuu­li­myl­ly­jä ete­läi­sen Iin poh­ja­ve­sia­lu­een lähei­syy­teen ja kun­ta­lais­ten huo­li alu­een sovel­tu­mat­to­muu­des­ta tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­seen on suu­ri. Hank­keen ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa 26.6.2022 jätim­me geo­fyy­sik­ko, eme­ri­tus Teu­vo Per­nun kans­sa ehdo­tuk­sen maa­tut­ka­luo­taus­ten toteut­ta­mi­ses­ta alu­eel­la. Ehdo­tus poh­ja­si Oulun yli­opis­ton geo­fy­sii­kan lai­tok­sel­la toteu­tet­tui­hin tes­ti­luon­tei­siin geo­fy­si­kaa­li­siin haja­pis­te- ja pro­fii­li­mit­tauk­siin, jot­ka antoi­vat tie­toa mm. alu­een veden kyl­läs­tä­män ker­rok­sen pak­suu­des­ta ja säh­kön­joh­ta­vuu­des­ta, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä 1970- ja 1980 luvuil­la. Kova­sin OY:n ehdot­ta­mat tuu­li­voi­ma­pai­kat sijait­se­vat lähei­sen har­ju­jak­son loi­va­piir­tei­sel­lä lie­vea­lu­eel­la, johon on ker­ros­tu­nut hiek­ko­ja ja pai­nau­ma-alueil­le myös hie­no­ja­koi­sia ainek­sia, näi­tä ker­rok­sia voi­daan kar­toit­taa vain tutkamittauksilla. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus