Mer­kil­lis­tä toi­min­taa nuo hii­li­ta­se- ja ‑nielumittaukset/mallinnukset sekä nii­hin liit­ty­vät ‑las­kel­mat eri mai­den välil­lä. Yhtäk­kiä arvot saat­ta­vat heit­tää ylö­sa­lai­sin, kos­ka kyse on kel­lä­kin käy­tös­sä ole­vas­ta mene­tel­mäs­tä. Ruot­sis­sa pääs­töt mita­taan, kun taas Suo­mes­sa mal­lin­ne­taan. Las­kel­mat­han ovat­kin sit­ten tek­nis­tä mate­ma­tiik­kaa sijoit­ta­mal­la luvut kaa­voi­hin. Suo­men­kin met­sät hyp­pä­si­vät yks­kaks hii­li­nie­luis­ta pääs­tö­läh­teik­si! Ruot­sis­sa haka­taan met­siä Suo­mea rajum­min, ja met­sä­tu­ho­ja on enem­män, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta Ruot­sin met­sät ovat hii­li­nie­lu, kun ne Suo­mes­sa ovat pääs­tö­läh­de. Ampuu­ko Suo­mi itse­ään jal­kaan Luonnonvarakeskuksen(Luke) nyt käyt­tä­mäl­lä mene­tel­mäl­lä? Ruot­si toden­taa hii­len­si­don­taa, kun taas Suo­mes­sa sovel­le­taan. Ruot­sis­sa maa­pe­rän hii­li­nie­lu­jen muu­tos perus­tuu mit­tauk­siin ja meil­lä Ilma­tie­teen lai­tok­sel­la kehi­tet­tyyn Yas­so-mal­liin. Tämä on tulos­sa maal­lem­me eli meil­le veron­mak­sa­jil­le erit­täin kal­liik­si tule­vai­suu­des­sa ellei las­kel­ma­mal­li­me­ne­tel­mää ja käy­tän­töä muuteta.