Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Edus­kun­ta­vaa­lit 2023: Sote-uudis­tus on koko­nai­suu­te­na epäonnistunut

1. Mikä on Oulun Perus­suo­ma­lais­ten mie­les­tä tär­kein Oulua ja sen lähia­luei­ta kos­ke­va han­ke, joka tuli­si saa­da käyn­tiin tule­val­la vaalikaudella?

Maa­kun­nan kan­nal­ta tär­keim­piä ovat hank­keet, jot­ka tuke­vat pai­kal­lis­ta talous­kas­vua ja vai­kut­ta­vat koko Suo­men huol­to­var­muu­teen. Huol­to­var­muut­ta paran­ne­taan huo­leh­ti­mal­la maa­kun­nan kriit­ti­ses­tä infras­ta ja tie­ver­kos­ton asian­mu­kai­ses­ta kun­nos­sa­pi­dos­ta, toteut­ta­mal­la kak­sois­rai­de Oulun ja Hel­sin­gin välil­le ja yhteyk­siä paran­ta­mal­la myös Ruot­sin suun­taan huol­to­reit­tien turvaamiseksi.

Lue lisää

Edus­kun­ta­vaa­lit 2023: Huo­no­kun­toi­sim­pien tei­den paran­nuk­set on priorisoitava

RKP:n poliit­ti­nen asian­tun­ti­ja Cris­ta Grön­roos vas­taa Ran­ta­poh­jan Oulun puo­lue­pii­reil­le ja pai­kal­lis­osas­toil­le suun­nat­tuun vaa­li­gal­lu­piin. RKP:n ehdo­kas­nu­me­rot Oulun vaa­li­pii­ris­sä ovat 133–136.

1. Mikä on mie­les­tän­ne tär­kein Oulua ja sen lähia­luei­ta kos­ke­va han­ke, joka tuli­si saa­da käyn­tiin tule­val­la vaalikaudella?

Perä­me­ren­kaa­ren raja­ton ja kes­tä­vä tule­vai­suus ‑hank­keen tuli­si jat­kua ja kes­tä­vään rajat ylit­tä­vään lii­ken­tee­seen ja toi­mi­viin yhteyk­siin tuli­si panos­taa. Oulun pai­kal­li­sis­ta hank­keis­ta ehdok­kaam­me haluai­si­vat eri­tyi­ses­ti nos­taa esil­le pää­asias­sa yksi­tyi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la rahoi­te­tun Hei­nä­pään jal­ka­pal­los­ta­dion­hank­keen, joka on koh­dan­nut usei­ta ongel­mia pro­ses­sin aikana.

2. Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­la tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen tulee toden­nä­köi­ses­ti lisään­ty­mään enti­ses­tään tule­vi­na vuo­si­na. Mil­lä kei­noil­la tei­dän mie­les­tän­ne suu­rem­pi osa tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen muka­naan tuo­mis­ta hyö­dyis­tä saa­tai­siin pysy­mään maakunnassa?

Mei­dän on vero­rat­kai­su­jen, esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­ve­ron avul­la var­mis­tet­ta­va, että myös vero­tu­lot pysy­vät alueella.

3. Mikä Sote-uudis­tuk­ses­sa meni eni­ten pie­leen ja mikä puo­les­taan onnis­tui eri­tyi­ses­ti reu­na­seu­tu­jen näkö­kul­mas­ta tarkasteltuna?

Sote-uudis­tus kuu­luu Suo­men his­to­rian suu­rim­piin uudis­tuk­siin. Tavoit­tee­na tulee tie­ten­kin olla se, että kaik­ki toi­mii kuten pitää­kin alus­ta alkaen, mut­ta kun liik­ku­via osia on pal­jon, myös vir­hei­tä on tapah­tu­nut. Sote-uudis­tuk­sen tavoi­te on kui­ten­kin täy­sin oikea: mei­dän on pys­tyt­tä­vä takaa­maan yhden­ver­tai­nen sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to kai­kil­le koko maas­sa, koti­kun­nas­ta riippumatta. 

4. Ran­ta­poh­jan ja Oulun alu­eel­la on pal­jon rahoi­tus­ta kai­paa­via lii­ken­ne­hank­kei­ta. Mit­kä alu­een lii­ken­ne­väy­lä­hank­keis­ta oli­si ensi­si­jai­sen tär­kei­tä saa­da toteu­tuk­seen seu­raa­val­la hallituskaudella?

Alu­een tie­hank­keis­sa tulee prio­ri­soi­da nii­tä tei­tä, jot­ka ovat kai­kis­ta huo­noim­mas­sa kun­nos­sa. Esi­mer­kik­si Nelos­tien kun­to on puhu­tut­ta­nut. Maan­tei­den sään­nöl­li­nen kun­nos­sa­pi­to on tär­ke­ää, jot­ta ihmi­set voi­vat tur­val­li­ses­ti liik­kua pai­kas­ta toi­seen eten­kin sil­loin, kun jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole käytettävissä.

5. Mil­lai­nen on lin­jan­ne kos­kien met­sien käy­tön ja hak­kui­den rajoit­ta­mis­ta Pohjois-Pohjanmaalla?

Haluam­me edis­tää aktii­vis­ta met­sä­ta­lout­ta, joka on talou­del­li­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää. Tär­kein­tä on huo­mioi­da koko­nais­kes­tä­vyys. On pyrit­tä­vä sii­hen, että Suo­men met­siä hoi­de­taan par­haim­man ole­mas­sa ole­van tie­don pohjalta.

6. Kuin­ka vah­vas­ti ja mil­lä kei­noil­la yksit­täi­nen kan­san­edus­ta­ja tai ryh­mä tie­tyn alu­een edus­ta­jia voi mie­les­tän­ne ajaa edus­kun­nas­sa oman koti­seu­tun­sa etuja?

Kai­kil­la kan­san­edus­ta­jil­la on tie­tys­ti vas­tuu toi­mia äänes­tä­jien­sä ääni­tor­ve­na edus­kun­nas­sa, mut­ta samal­la on tie­ten­kin myös tär­ke­ää, että kaik­ki kan­san­edus­ta­jat huo­leh­ti­vat koko Suo­men edus­ta. Tämä ei tuo­ta ongel­mia RKP:n Oulun vaa­li­pii­ris­tä vali­tul­le kan­san­edus­ta­jal­le, sil­lä RKP on puo­lue, joka huo­leh­tii sekä äänes­tä­jien­sä kysy­myk­sis­tä samal­la kan­taen vas­tuu­ta koko Suomesta.

7. Tuli­si­ko uusien kai­vos­ten ja mal­mi­net­sin­tä­aluei­den perus­ta­mi­ses­sa kun­nioit­taa mie­les­tän­ne enem­män pai­kal­lis­ta päätösvaltaa?

Alu­eet tulee mää­ri­tel­lä pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den ja pai­kal­lis­väes­tön kans­sa käy­tä­vän aktii­vi­sen vuo­ro­pu­he­lun kaut­ta. Samal­la on otet­ta­va huo­mioon luonto‑, mai­se­ma- ja vir­kis­ty­sar­vot sekä alu­eel­la toi­mi­vat elinkeinot.

8. Mikä on Yhteis­pii­rin vaa­li­bud­jet­ti vuo­den 2023 eduskuntavaaleissa?

RKP:n Yhteis­pii­rin vaa­li­bud­jet­ti kat­taa koko­nai­suu­des­saan kah­dek­san vaa­li­pii­riä. Lisäk­si ehdok­kail­lam­me on hen­ki­lö­koh­tai­set vaalibudjetit.



Edus­kun­ta­vaa­lit 2023: Kak­sois­rai­de on ykköshanke

Poh­jois-Poh­jan­maan Vasem­mis­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Jaak­ko Ala­vuo­tun­ki vas­taa Ran­ta­poh­jan Oulun puo­lue­pii­reil­le ja pai­kal­lis­osas­toil­le suun­nat­tuun vaa­li­gal­lu­piin. Vasem­mis­ton ehdo­kas­nu­me­rot Oulun vaa­li­pii­ris­sä ovat 115–132.




Jää­ra­veis­sa pää­osas­sa ovat hevo­set ja hyvä fiilis

Illin­su­van­non jääl­lä seu­rat­tiin lau­an­tai­na jän­nit­tä­viä jää­ra­ve­ja san­koin jou­koin. Ran­ni­kon Hevos­seu­ran jär­jes­tä­mis­sä jää­ra­veis­sa kisat­tiin kuu­den läh­dön ver­ran. Kisay­lei­sön pie­nim­mil­le ohjel­maa oli tar­jol­la myös poni­rat­sas­tuk­sen ja kep­pa­ri­ra­dan muo­dos­sa, ja läm­mik­keek­si saat­toi kios­kis­ta hakea mak­ka­raa tai lättykahvit.


Se on nyt yhtä riehaa!

Ran­ta­poh­jas­ta 28.3.1974: Poi­ka oli viet­tä­nyt ensim­mäi­sen yön­sä armei­jas­sa. Van­ha kysyy alok­kaal­ta, että miten menee. Alo­kas vas­taa, että kyl­lä­hän tämä lop­pu täs­tä jo menee! A.K. Arkala


Teks­ta­rit

Ehdot­to­mas­ti kaik­ki Iin kun­nas­sa ole­vat ladut on saa­ta­va yhteis­käyt­tö­alueik­si. Onhan se eriar­vois­ta­vaa, ettei­vät käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät saa tal­loa latu­ja muu­al­la kuin ns. Tasa­maan ladul­la. Myös mopoi­li­joi­den hyväk­sy­mis­tä rei­teil­le lie­nee har­kit­ta­va, kelk­kai­li­jat ovat ilah­dut­ta­vas­ti omak­su­neet yhteis­käy­tön jo vuo­sia sitten. 


Tasa-arvoi­nen kou­lu­tus kuu­luu kaikille

Suo­mi on kuu­lui­sa sii­tä, että meil­lä on mah­dol­li­suus kou­lut­taa itse­ään sosi­aa­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta riip­pu­mat­ta. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta meil­le on teh­ty oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen, joka on toi­me­na his­to­rial­li­nen. Samal­la myös toi­sen asteen opin­nois­ta tuli mak­sut­to­mia. Tavoit­tee­na täl­lä on tur­va­ta kai­kil­le perus­kou­lun päät­tä­neil­le tar­vit­ta­vat tai­dot pär­jä­tä elä­mäs­sään. Kuten ennen­kin suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen his­to­rias­sa, tätä­kin tasa-arvoi­seen oppi­mi­seen liit­ty­vää uudis­tus­ta vas­tus­ti poliit­ti­nen oikeisto. 


Kolum­ni: Poh­jois-Nor­ja on nähtävä

Jos halu­aa näh­dä Suo­men luon­nos­ta poik­kea­via mai­se­mia, kan­nat­taa läh­teä Poh­jois-Nor­jaan, tark­kaan ottaen Suo­men ylä­puo­lel­le, jos­sa on Jää­me­ri, vuo­no­ja, jää­ti­köi­tä ja lumi­huip­pui­sia vuo­ria. Tut­tua siel­lä voi­vat olla suo­ma­lais­pe­räi­set kvee­nit sekä saa­me­lai­set molem­mil­le mail­le sekä loheen ja poroon liit­ty­vät asiat.



Asuk­kai­ta kuul­ta­va tuulivoimahankkeissa

Kun­tien rai­teil­la käy kova kuhi­na ja kun­nan­ta­lo­jen ovet käy­vät tiu­haan, nyt on juok­suai­ka. Moni­kan­sal­lis­ten tuu­li­voi­mayh­tiöi­den tum­ma­pu­kui­set nah­ka­salk­ku­mie­het ja jak­ku­pu­ku­nai­set käy­vät supi­se­mas­sa kun­na­ni­sien ja ‑äitien kor­viin lupauk­sia edus­ta­mien­sa yhtiöi­den tuu­li­voi­ma­puis­to­jen erin­omai­suu­des­ta ja mahtavuudesta. 


Minä uskon Poh­jois-Suo­meen, uskot­han sinäkin

Kevään edus­kun­ta­vaa­lit lähes­ty­vät ja ehdok­kaat kier­tä­vät kent­tää omien vaa­li­tee­mo­jen­sa ja tuki­jouk­ko­jen­sa kans­sa. Meil­lä Pudas­jär­vi­sil­lä on päte­vä ehdo­kas vaa­lei­hin Olga Oinas-Panu­ma ja hänes­sä on aines­ta aja­maan koko Poh­jois-Suo­men asioi­ta eduskunnassa. 


Har­taus: Kat­so minua!

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten luin teks­tin, jos­sa äiti ker­toi erääs­tä päi­väs­tä, jol­loin hän oli kah­des­taan oman lap­sen­sa kans­sa. Hän­kin oli tätä ”ruu­tusu­ku­pol­vea”, jon­ka aika kuluu eri­lais­ten ruu­tu­jen ääressä. 


Sote-krii­si rat­kais­taan rahalla

Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­set, ter­vey­den ja hyvin­voin­nin puo­les­ta tais­te­le­via san­ka­rei­ta vai ahnei­ta kis­ku­rei­ta, jot­ka vaa­ti­muk­sil­laan kaa­ta­vat Suo­men val­tion­ta­lou­den? Han­ka­la sanoa, kun ylei­nen mie­li­pi­de näyt­tää muut­tu­van her­käs­ti lai­das­ta toi­seen val­lit­se­vas­ta tilan­tees­ta riippuen.