Uusin kaa­vaeh­do­tus häm­men­si alakyläläisiä

Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän sekä Hanhiperän osayleiskaavan laadinta uhkaa kaatua siihen, että alueille, jonka tieyhteyttä tulva mallinnusten mukaan kerran sadassa vuodessa uhkaa, ei rakennuspaikkoja voida osoittaa tai rakennuslupia myöntää. Erimielisyyttä kaupungin ja asukkaiden kesken on myös kyläalueiden rajoista. (Arkistokuva: Teea Tunturi)Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän sekä Hanhiperän osayleiskaavan laadinta uhkaa kaatua siihen, että alueille, jonka tieyhteyttä tulva mallinnusten mukaan kerran sadassa vuodessa uhkaa, ei rakennuspaikkoja voida osoittaa tai rakennuslupia myöntää. Erimielisyyttä kaupungin ja asukkaiden kesken on myös kyläalueiden rajoista. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

Ala­ky­län, Tirin­ky­län, Hai­pus­ky­län sekä Han­hi­pe­rän osay­leis­kaa­va­työ­hön ryh­dyt­tiin suu­rin toi­vein vuon­na 2015. Vuo­den 2017 aika­na teh­tiin kylä­sel­vi­tys yhteis­työs­sä asuk­kai­den kans­sa. Vuo­den 2019 kevääl­lä osay­leis­kaa­van luon­nos tuli näh­tä­vil­le. Nyt näh­tä­vil­lä on uudel­leen laa­dit­tu kaa­vaeh­do­tus, sil­lä edel­li­nen luon­nos palau­tet­tiin takai­sin valmisteluun.

Osay­leis­kaa­val­la tavoi­tel­tiin alku­jaan sitä, että kylä­alu­eek­si mää­ri­tel­lyil­lä alueil­la kaa­va oli­si raken­nus­paik­ka­koh­tai­nen ja se oikeut­tai­si suo­raan raken­nus­lu­paan. Muil­la alueil­la kaa­va puo­les­taan oli­si yleis­piir­tei­nen ja raken­nus­lu­paan tar­vit­tai­siin sijain­nis­ta riip­puen joko suun­nit­te­lu­tar­ve­rat­kai­su tai poikkeuslupamenettely.

Aiem­pi luon­nos koh­ta­si kylä­läis­ten suun­nal­ta pal­jon vas­tus­tus­ta, sil­lä esi­mer­kik­si Hon­ka­sen alue oli tul­vau­han vuok­si rajat­tu koko­naan kylä­alu­een ulko­puo­lel­la. Asuk­kaat lausui­vat tuol­loin mie­li­pi­teen­sä, että Hon­ka­nen, Kuk­ku­lan­rait­ti ja Taka­lon­tien alue on saa­ta­va mukaan kyläalueeseen.

Uusi osay­leis­kaa­vaeh­do­tus esi­tel­tiin vii­me vii­kol­la asuk­kail­le tilai­suu­des­sa, jos­sa edel­lä mai­ni­tut alu­eet oli kuin oli­kin lii­tet­ty aina­kin osit­tain osak­si kylä­aluet­ta. Kaa­va­mää­räyk­set on kui­ten­kin muu­tet­tu yleis­piir­tei­sik­si, joka tar­koit­taa sitä, että yksit­täi­siä raken­nus­paik­ko­ja ei ole kaa­vas­sa osoi­tet­tu ja jokai­sen alu­eel­le raken­ta­maan halua­van on haet­ta­va suunnittelutarveratkaisua.

– Raken­nus­paik­ko­ja ei voi­da mer­kin­tä kaa­va­kar­tal­le alueil­la, jot­ka halu­taan kylä­alueik­si, mut­ta jou­tu­vat saar­rok­siin tul­van aika­na. Täl­löin tar­vi­taan tapaus­koh­tais­ta har­kin­taa, kaa­vaa val­mis­tel­lut kaa­voi­tusark­ki­teh­ti Vir­va Suok­ko perustelee.

Alu­eel­la asu­va Lau­ri Mik­ko­nen har­mit­te­lee, että pro­ses­sin alku­pe­räi­nen aja­tus on unoh­det­tu ja kaa­va-ehdo­tus muut­tu­nut täysin.

– Tämä lisää nyt byro­kra­ti­aa ja kus­tan­nuk­sia asuk­kail­le. Onko kaa­vaa edes jär­ke­vä teh­dä? Näyt­tää, että täl­lä kaa­val­la rajoi­tet­tai­siin voi­mak­kaas­ti raken­ta­mis­ta, sanoi Mik­ko­nen etätilaisuudessa.

Suu­rin osa kaa­vaeh­do­tuk­sen alu­ees­ta on niin sanot­tua tul­vau­han alais­ta aluet­ta, jon­ne ei ELY-kes­kuk­sen maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain nyky­tul­kin­to­jen mukaan voi myön­tää raken­nus­lu­paa, jol­lei alu­een tie­yh­teyk­siä paran­ne­ta niin, että kul­ku­yh­teys raken­nuk­sel­le säi­lyy myös ker­ran sadas­sa vuo­des­sa koh­dal­le sat­tu­van tul­van aikaan. Mikään viran­omais­ta­ho tai kau­pun­ki ei tie­yh­teyk­siä ole paran­ta­mas­sa, joten asuk­kai­den oli­si teh­tä­vä se itse, mikä­li he haluai­si­vat, että alu­eel­le voi­tai­siin rakentaa.

Osay­leis­kaa­vas­sa on mää­ri­tel­ty kylä­alu­eet, ja niil­lä on ennal­laan arvok­kai­den raken­nus­ten, luon­to­koh­tei­den, mui­nais­muis­to­jen, vir­kis­ty­sa­luei­den, mai­se­mal­li­ses­ti arvok­kai­den maa­ta­lous­luei­den, jul­kis­ten pal­ve­lui­den ja hal­lin­non aluei­den sekä teol­li­suus ‑ja varas­toa­luei­den mer­kin­nät. Kaa­val­la var­mis­te­taan maa­no­mis­ta­jien yhden­ver­tai­nen koh­te­lu emä­ti­la­tar­kas­te­lun avul­la, se myös mah­dol­lis­taa uusien raken­nus­paik­ko­jen muodostamisen.

Tilai­suu­des­sa nousi esil­le uusien kylä­aluei­den tiu­kah­ko rajaus, jon­ka kat­so­taan osal­taan joh­ta­van maa­no­mis­ta­jien eriar­voi­seen koh­te­luun. Kau­pun­ki kui­ten­kin halu­aa muo­dos­taa asuin­ra­ken­ta­mi­sen, jos­ta ei aiheu­du sil­le uusia kus­tan­nuk­sia esi­mer­kik­si kun­nal­lis­tek­nii­kan vuoksi.

– Kylä­aluei­den ulko­puo­lel­la myön­ne­tään lähin­nä yri­tys­toi­min­nan uusien raken­nus­paik­ko­jen muo­dos­ta­mi­nen ja niis­sä yri­tys­toi­min­taan liit­ty­vien asuin­ra­ken­nus­ten raken­ta­mi­nen. Uusi asuin­ra­ken­ta­mi­nen ohja­taan kaa­val­la kylä­alueil­le, Suok­ko kertoo.

Kaa­vaeh­do­tus on näh­tä­vil­lä 2.12. asti. Tuo­na aika­na ehdo­tuk­ses­ta voi jät­tää kir­jal­li­sia muis­tu­tuk­sia yhdyskuntalautakunnalle.

Kom­ment­ti: Valuu­ko vuo­sien työ hukkaan?

Asuk­kail­le jär­jes­te­tys­sä tilai­suu­des­sa monien osal­lis­tu­jien mie­leen herä­si kysy­mys, mik­si kaa­vaa enää edes laa­di­taan. Mitä kaa­voi­tuk­sel­la nyt tavoi­tel­laan ja mik­si alku­pe­räi­set tavoit­teet mää­ri­tel­lyis­tä raken­nus­pai­kois­ta hau­dat­tiin? Miten uusi, yleis­piir­tei­nen kaa­va raken­nus­lu­van saa­mis­ta hel­pot­tai­si? Onko uudes­sa kaa­vas­sa vain rajoit­ta­via tekijöitä? 

Tilai­suu­den lop­pu­puo­lel­la, asuk­kai­den kom­ment­tien jäl­keen yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Pau­la Paa­ja­nen sanoi, että jos kaa­vaeh­do­tus on sel­lai­nen, että sitä ei voi­da hyväk­syä, jou­du­taan totea­maan, että alu­eel­la ei yleis­kaa­vaa saa­da aikaan, jol­loin koko alu­eel­la on voi­mas­sa aiem­paan tyy­liin tapaus­koh­tai­nen har­kin­ta. Täl­lä het­kel­lä alu­eel­la on voi­mas­sa uuden Oulun yleiskaava.

Valuu­ko vuo­sien kaa­voi­tus­työ kyläil­toi­neen, sel­vi­tyk­si­neen ja usei­ne kaa­vaeh­do­tuk­si­neen käsis­tä? Mitä pat­tiu­tu­nut tilan­ne tar­koit­taa Ala­ky­län kehitykselle?

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.