Tirin­ky­läl­lä ei hyväk­sy­tä perus­teet­to­mia sääs­tö­tal­koi­ta

Tirinkylän koulumatkakävelyyn meni aikuisilla aikaa reilu tunti. Mitä, jos pienen ekaluokkalaisen pitää kävellä tuo matka, kysyvät kyläläiset. Mihin kouluun lapset ollaan laittamassa, siihenkään ei ole saatu vastausta, jatkui epätietoisten kyläläisten ihmettely.

Tirin­ky­län kou­lu­mat­ka­kä­ve­lyl­lä halut­tiin herä­tel­lä päät­tä­jiä ja vir­ka­mie­hiä sii­hen, ettei Tirin­ky­län kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen tuo kau­pun­gil­le lain­kaan sääs­tö­jä. Tirin­ky­lä­läi­nen Ensio Siep­pi on pereh­ty­nyt kii­min­ki­läis­ten kylä­kou­lu­jen kus­tan­nuk­siin ja lap­si­vai­ku­tuk­siin.

Tirin­ky­län 106 oppi­lai­sen kou­lun vuo­si­kun­nos­sa­pi­don kus­tan­nuk­set ovat noin 76 000 euroa vuo­des­sa. Näis­tä kus­tan­nuk­sis­ta läm­mi­tys-, säh­kö- ja vesi­ku­lut muo­dos­ta­vat vain noin 17 000 euroa, kos­ka läm­mi­tet­tä­viä raken­nuk­sia on yksi. Vii­me vuo­den las­kel­mis­sa kus­tan­nuk­sia nos­taa noin 85 000 euron suu­rui­nen kat­to­re­mont­ti. Mitään suu­ria tule­via remont­te­ja ei kou­lu­kiin­teis­töl­le ole tie­dos­sa.

Hur­jat kul­je­tus­kus­tan­nuk­set

– Yhteen­ve­to­na voin tode­ta, että Tirin­ky­län kou­lun niin sano­tut vuo­tui­set kiin­teis­tö- ja raken­nus­kus­tan­nuk­set mukaan­lu­kien läm­mi­tys- ja säh­kö­kus­tan­nuk­set ovat edul­li­set. Kou­lun lopet­ta­mis­ta ei voi­da teh­dä näi­den las­kel­mien perus­teel­la, kos­ka koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat kor­keam­mat, jos oppi­laat kul­je­te­taan johon­kin toi­seen kiin­teis­töön, esi­mer­kik­si Kii­min­gin lukioon, Siep­pi tote­aa.

Tirin­ky­lä­läi­nen Erk­ki Har­ju­la, joka työs­ken­te­lee tut­ki­ja­toh­to­ri­na Oulun yli­opis­tos­sa, ker­too teh­neen­sä kul­je­tus­kus­tan­nuk­sis­ta suun­taa-anta­van las­kel­man, joka perus­tuu Kou­luik­ku­na-jär­jes­tel­mäs­tä löy­ty­nee­seen tie­toon Oulun vuo­den 2013 noin 1 700 euron kes­ki­mää­räi­seen kul­je­tus­kus­tan­nuk­seen kul­je­tusop­pi­las­ta koh­den.

– Pikai­sen kart­ta­har­joi­tuk­sen perus­teel­la kul­je­tusop­pi­laik­si jou­tui­si noin 70% Tirin­ky­län oppi­lais­ta, oli koh­tee­na sit­ten Kii­min­ki­joen kou­lu tai lukio. Ala­ky­län kou­lu on käsi­tyk­se­ni mukaan täyn­nä joten se ei lie­ne rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. 70 pro­sent­tia 106 oppi­laas­ta mer­kit­si­si 74 oppi­laan kul­je­tus­ta, joka ker­rot­tu­na 1 700 eurol­la toi­si vuo­des­sa 125 800 euron kulut, eli siis yli puo­li­tois­ta­ker­tai­ses­ti kou­lun kiin­teis­tö­ku­lut, Har­ju­la sanoo.

– Lisäk­si las­kel­mis­sa pitäi­si huo­mioi­da koko­nais­val­tai­nen lap­si­vai­ku­tus­ten arvioin­ti, ja se, että Tirin­ky­län kou­lu on kylän olo­huo­ne, jota kaik­ki kylä­läi­set, joi­ta on noin 700, käyt­tä­vät ympä­ri­vuo­den päi­vit­täin eri tapah­tu­miin, Siep­pi sanoo.

Tirin­ky­län väes­tö­ra­ken­ne on poik­keuk­sel­li­sen nuo­ri, noin 40 pro­sent­tia kylän väes­tös­tä on alle 15-vuo­tiai­ta ja kou­lun oppi­las­mää­rä kas­vaa koko ajan. Monet per­heet ovat muut­ta­neet kyläl­le juu­ri oman kylä­kou­lun vuok­si.

– Haluam­me saa­da kus­tan­nus­las­kel­mat, jois­ta sel­viä­vät ne sääs­töt, joil­la sul­ke­mis­ta perus­tel­laan. Me kylä­läi­set emme ollen­kaan ymmär­rä, mik­si lak­kaut­ta­mis­ta ollaan esit­tä­mäs­sä. Se on ensi­si­jai­ses­ti arvo­ky­sy­mys. Toteu­tuu­ko lap­siys­tä­väl­li­se­nä­kin pal­ki­tun Oulun kau­pun­gin arvot täs­sä tasa­ver­tai­se­na, kysyi tilai­suu­den juon­ta­ja­na toi­mi­nut Tar­mo Sal­li­nen.

– Eikö Oulu voi­si pro­fi­loi­tua kau­pun­ki­na, joka tukee moni­muo­tois­ta kau­pun­ki-, lähiö- ja kylä­asu­mis­ta säi­lyt­tä­mäl­lä pal­ve­lut myös reu­na-alueil­la, Sal­li­nen jat­koi.

Tar­mo Sal­li­nen juon­si lau­an­tain tapah­tu­man.

Päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het
eri lin­joil­la

Lau­an­tain tilai­suu­teen oli saa­pu­nut yhdek­sän Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tua sekä yksi vara­val­tuu­tet­tu. Puo­lueis­ta SDP ja Vih­reät eivät olleet edus­tet­tui­na.

Vasem­mis­to­lii­ton Ris­to Kal­lio­rin­ne piti Tirin­ky­län kou­lun lak­kaut­ta­mis­esi­tys­tä täy­sin jär­jet­tö­mä­nä ja ker­toi, ettei näe syi­tä ter­veen, tur­val­li­sen ja kuluil­taan edul­li­sen kou­lun sul­ke­mi­sel­le.

Kes­kus­tan Sir­pa Tik­ka­la koros­ti, että val­tuu­te­tut ovat kuvi­tel­leet, että vuon­na 2016 teh­ty kou­lu­verk­ko­pää­tös oli­si nyt ollut poh­ja­na pal­ve­lu­verk­ko­työl­le. Näin ei kui­ten­kaan ole ollut.

– Suu­rin puu­te val­tuu­te­tuil­le esi­te­tys­sä pal­ve­lu­verk­koe­si­tyk­ses­sä on fak­to­jen puu­te. Meil­le ei ole vie­lä täs­sä­kään vai­hees­sa ker­rot­tu, mihin esi­te­tyt sääs­töt tark­kaan ottaen perus­tu­vat. Lak­kaut­ta­mal­la kou­lu jou­du­taan toi­saal­le raken­ta­maan lisää tilaa näil­le oppi­lail­le. Myös oppi­lai­den kul­je­tuk­set tuli­si­vat lisään­ty­mään. Val­tuus­ton lin­jaus sii­tä, että ala­kou­lu­lai­sil­le tur­va­taan lähi­kou­lu ei toteu­tui­si. Sääs­tö­jä esi­te­tyl­lä rat­kai­sul­la tus­kin saa­tai­siin, Tik­ka­la sanoi.

Perus­suo­ma­lais­ten Juha Vuo­rio oli samoil­la lin­joil­la Tik­ka­lan kans­sa ja ker­toi ihmet­te­le­vän­sä, eikö vir­ka­mies­ten tar­vit­se nou­dat­taa teh­ty­jä lin­jauk­sia.

– Perus­suo­ma­lai­set ei tue aiem­pien lin­jauk­sien muut­ta­mis­ta kou­lu­verk­ko­pää­tös­ten osal­ta, Vuo­rio täh­den­si.

Kokoo­muk­sen Pek­ka Simo­nen sanoi, että kokoo­mus­lai­set halua­vat kan­taa vas­tuun kau­pun­gin talou­des­ta ja toi­min­nan luo­mi­ses­ta kes­tä­väl­le poh­jal­le.

– Mei­dän on kyet­tä­vä uudis­ta­maan raken­tei­ta ja sääs­tä­mään sei­nis­tä ja inves­toin­neis­ta. Haluam­me kui­ten­kin pitää lupauk­sem­me sii­tä, että tur­vaam­me lähi­kou­lut 0–2-luokkalaisille niin Tirin­ky­läs­sä kuin muis­sa lähi­kou­luis­sa, joi­ta vir­ka­mies­esi­tyk­ses­sä ollaan lak­kaut­ta­mas­sa koko­naan. Tar­vit­taes­sa tilo­jen käyt­töä voi­daan tehos­taa yhdis­tä­mäl­lä nii­hin päi­vä­hoi­toa.

Las­kel­mis­sa kun­nan
sisäi­set vuo­krat

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton ope­tus­toi­men yli­tar­kas­ta­ja Kari Leh­to­la ottaa blo­gis­saan kan­taa kou­lu­jen lak­kau­tus­val­mis­te­lu­vai­hees­sa ilmoi­tet­tui­hin kus­tan­nus­te­ki­jöi­hin. Esiin nouse­vat kun­tien tila­kes­kus­ten peri­mät sisäi­set vuo­krat, joi­ta myös Oulus­sa on useas­sa yhtey­des­sä kysee­na­lais­tet­tu.

– Lak­kau­tus­val­mis­te­lus­sa on las­ket­tu vain tek­ni­siä ja hel­pos­ti las­ket­ta­via kus­tan­nus­te­ki­jöi­tä. Kou­lun tuot­ta­mat oppi­mi­seen, kas­vuun, las­ten ja lähia­lu­een hyvin­voin­tiin sekä talou­teen liit­ty­vät vai­ku­tuk­set on kun­nis­sa jätet­ty koko­naan arvioi­mat­ta. Yhdel­lä kou­lun lak­kau­tuk­sel­la kun­nat ovat esit­tä­neet saa­van­sa kes­ki­mää­rin 200 000–400 000 euron vuo­sit­tai­sen sääs­tön. Väi­tet­ty­jen sääs­tö­sum­mien suu­ruus on juu­ri ollut syy­nä sii­hen, että val­tuu­te­tut ovat kään­ty­neet kou­lun lak­kaut­ta­mi­sen puo­lel­le. Huol­ta­jia ihme­tyt­tä­neet suu­ret sääs­tö­sum­mat selit­ty­vät suu­rel­ta osin kun­tien käy­tös­sä ole­val­la sisäi­sen vuo­kran työ­ka­lul­la. Sisäi­seen vuo­kraan liit­ty­vä ns. pää­oma­vuo­kra muo­dos­taa käy­tän­nös­sä jopa 80–90 % kou­lu­kiin­teis­tön las­ke­tus­ta arvos­ta. Tämän osuu­den sisäl­töä ja muo­dos­tu­mis­lo­giik­kaa har­va ymmär­tää. Tila­kes­kuk­sel­ta saa­ta­va kou­lun sisäi­sen vuo­kran suu­ruus ote­taan­kin yleen­sä vas­taan objek­tii­vi­se­na fak­ta­na, jota ei ole syy­tä kysee­na­lais­taa. Syy­tä oli­si. Tämä osuus ei näy­tä käy­tän­nös­sä juu­ri lain­kaan rea­li­soi­tu­van, eten­kin kun puhu­taan hyvin yksin­ker­tai­sel­la talo­tek­nii­kal­la varus­te­tus­ta ter­vees­tä maa­lais­kou­lus­ta, Leh­to­la kir­joit­taa.