Kuusa­mon­tien kehit­tä­mi­seen halu­taan vih­doin saa­da ratkaisu

Tuija ja Heikki Aitto-ojan pihalla on korvia huumaava meteli Kuusamontien liikenteen kulkiessa tontin ohi. Heitä kauhistuttaa se, jos tietä aletaan leventää nykyiselle paikalleen, sillä silloin tie olisi taas hiukan lähempänä. Kuva on otettu suojavallilla, jonka Aitto-ojat ovat rakentaneet omalla kustannuksella yhdessä naapurin kanssa. Lähinnä se on näkymäeste. (Kuva: Teea Tunturi)Tuija ja Heikki Aitto-ojan pihalla on korvia huumaava meteli Kuusamontien liikenteen kulkiessa tontin ohi. Heitä kauhistuttaa se, jos tietä aletaan leventää nykyiselle paikalleen, sillä silloin tie olisi taas hiukan lähempänä. Kuva on otettu suojavallilla, jonka Aitto-ojat ovat rakentaneet omalla kustannuksella yhdessä naapurin kanssa. Lähinnä se on näkymäeste. (Kuva: Teea Tunturi)

Jää­lis­sä jär­jes­tet­tiin ylei­sö­ti­lai­suus, jos­sa nos­tet­tiin esil­le Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mat Kor­ven­ky­län ja Kii­min­gin välil­lä YVA-ohjel­man eli ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­tioh­jel­man muo­dos­sa. Asuk­kail­la on run­saas­ti mie­li­pi­tei­tä eri vaih­toeh­dois­ta. Jot­kut pel­kä­si­vät, miten Jää­lin käy, jos ohi­kul­ku­tie raken­ne­taan, mut­ta suu­rin osa taas tah­toi sen toteu­tu­van nopeasti.

Moni oli sitä miel­tä, että kehit­tä­mi­nen nyky­pai­kal­leen ei vas­taa sitä tar­vet­ta, joka tien suh­teen lii­ken­ne­tur­van ja suu­ren lii­ken­teen mää­rän vuok­si on. Asuk­kaat tote­si­vat, että joku rat­kai­su asi­aan pitää saa­da, sil­lä sen roik­ku­mi­nen on Jää­lin maan­käy­tön kan­nal­ta hankalaa.

– Kuusa­mon­tie on tär­keä pää­tie, jol­la on suu­ria ongel­mia ruuh­kau­tu­mi­sen ja lii­ken­ne­tur­van suh­teen. Tavoit­tee­na on saa­da Kuusa­mon­tie mukaan Väy­lä­vi­ras­ton inves­toin­tioh­jel­maan, ELY-kes­kuk­sen esi­suun­nit­te­lu­vas­taa­va Mar­jo Paa­vo­la kertoi.

Asu­ka­syh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Sir­pa Tik­ka­la tote­si, että esi­te­tyt vaih­toeh­dot ovat hyvät tutkittavaksi.

– Ohi­kul­ku­tie antai­si, lii­ken­teen siir­tyes­sä muu­al­le, mah­dol­li­suu­den koros­taa jää­li­läi­sil­le tär­kei­tä arvo­ja kuten rau­hal­lis­ta asui­nym­pä­ris­töä ja luon­toa, Tik­ka­la totesi.

Muun muas­sa Kari Hildén esit­ti huo­len­sa sii­tä, että ohi­kul­ki­jat eivät uuden ohi­tus­tien myö­tä enää löy­täi­si tie­tään Jää­lin pal­ve­lui­den ääreen. Tämän lisäk­si huol­ta ohi­tus­tien suh­teen ylei­sös­sä herät­ti­vät esi­mer­kik­si luon­toar­vot ja har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sien kaventuminen.

– Ei asui­na­lue tar­vit­se menes­tyäk­seen sitä, että sen läpi kul­kee iso tie. Alu­een elin­voi­man kans­sa sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kom­men­toi Jari Laru.

– Vaih­toeh­dot, jois­sa joko paran­nel­laan tie­tä tai kehi­te­tään sii­tä neli­kais­tai­nen nykyi­sel­le pai­kal­leen eivät tun­nu miten­kään jär­ke­väl­tä. Leven­tyes­sään sii­tä tuli­si vain yksi sump­pu, jota meluai­dat reu­nus­ta­vat, Art­tu Mai­nio sanoi.

Hän huo­maut­ti myös, että tie on tär­keä kul­ku­reit­ti monel­le muul­le­kin kuin kii­min­ki­läi­sil­le ja jää­li­läi­sil­le. Kuusa­mon­tie­tä pit­kin kul­kee pal­jon mat­kai­li­joi­ta esi­mer­kik­si Rukaa ja Kuusa­moa kohti.

Vaih­toeh­to, jos­sa tie­tä kehi­tet­täi­siin nyky­pai­kal­leen, ei saa kan­na­tus­ta var­sin­kaan Kuusa­mon­tien välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä asu­vil­ta. Väli­ky­län ja Jää­lin välil­lä asuva <

– Lii­ken­teen melu on paha, kesäl­lä mit­ta­sin jopa 80 desi­be­lin luke­mia. Minus­ta tun­tuu, että Jää­lin kier­tä­mi­nen on ainoa hyvä vaih­toeh­to, joka hel­pot­tai­si pal­jon. Eivät ne ohi­kul­ki­jat Jää­lis­sä pysäh­dy pal­ve­lui­ta käyt­tä­mään, Lap­pa­lai­nen sanoi ohi­tus­tien hait­to­ja pelkääville.

– Nykyi­sen Kuusa­mon­tien var­rel­la on pal­jon ihmi­siä, jot­ka kär­si­vät melus­ta, pölys­tä ja kas­va­vas­ta lii­ken­tees­tä. Tämä asia on yksi tär­keim­piä kehit­tä­mis­tä mie­tit­täes­sä, Lee­na Suor­sa tote­si.

Tui­ja ja Heik­ki Ait­to-oja asu­vat aivan Kuusa­mon­tien vie­res­sä. He osti­vat talon­sa Jää­lis­tä vuon­na 1998, jol­loin Kii­min­gin kun­nas­ta vakuu­tel­tiin, että vuon­na 1992 suun­ni­tel­tu ja hyväk­syt­ty ohi­kul­ku­tie raken­tuu alu­eel­le nopeas­ti. Nyt on men­nyt nel­jän­nes vuo­si­sa­ta, eikä mitään ole vie­lä tapahtunut.

– Toi­vom­me todel­la, että ohi­kul­ku­tie saa­tai­siin jos­kus raken­net­tua. Tuo­hon nykyi­sel­le pai­kal­le kehit­tä­mi­ses­sä ei ole mitään jär­keä, sii­nä mene­vät vain rahat huk­kaan. Odo­te­taan mie­luim­min niin kau­an, että ohi­tuk­seen rahat löy­ty­vät, Heik­ki Ait­to-oja sanoo.

– On tär­ke­ää, että lii­ken­ne saa­daan toi­mi­maan, eivät­kä tien lähel­lä asu­vien olo­suh­teet huo­no­ni­si. Ohi­tus­tie mah­tuu kyl­lä kul­ke­maan tuol­la met­säs­sä, luon­toa on täs­sä ympä­ril­lä pal­jon, Tui­ja Ait­to-oja sanoo.

Paris­kun­nan mie­les­tä nyky­pai­kal­leen kehit­tä­mi­nen syn­nyt­täi­si Jää­liin ruman sum­pun, jota kor­keat meluai­dat reunustaisivat.

– Suu­rin osa jää­li­läi­sis­tä toi­voi­si koke­muk­siem­me mukaan ohi­tus­tie­tä. Var­sin­kin täs­sä tien lähei­syy­des­sä asu­vat, Heik­ki Ait­to-oja sanoo.

Jää­lin ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa Lau­ri Oja­lan esiin nos­ta­ma Nato-kort­ti on Ait­to-ojien mie­les­tä syy­tä huomioida.

– Luu­li­si, että Naton tai EU:n kaut­ta alkai­si rahaa löy­tyä, sil­lä kysees­sä on hyvin mer­kit­tä­vä ja vil­kas­lii­ken­tei­nen reit­ti, Tui­ja Ait­to-oja miettii.

Kii­min­ki­läi­nen Oja­la kiin­nit­ti huo­mion­sa myös sii­hen, että Kii­min­gin kes­kus­ta ei ole saa­mas­sa eri­ta­so­liit­ty­mää osak­seen pait­si laa­jim­mas­sa kehittämisvaihtoehdossa.

– Kii­min­kiin tar­vi­taan ehdot­to­mas­ti täs­sä yhtey­des­sä eri­ta­so­liit­ty­mä, hän totesi.

Kii­min­gin Puron­tien asu­kas Susan­ne Pui­ra­va kysyi tilai­suu­des­sa huo­les­tu­nee­na sen perään, miten Puron­tien ris­tey­sa­lu­een kehit­tä­mi­sen käy nyt, kun Kuusa­mon­tien laa­jem­pi kehit­tä­mi­nen on nous­sut esiin. Hän kysyi, käy­kö niin, että Puron­tien kehit­tä­mi­nen jää isom­man pro­jek­ti jalkoihin.

– Puron­tien han­ke on eril­li­nen juu­ri sik­si, että se saa­daan toteu­tu­maan mah­dol­li­sim­man pian. Jos se oli­si ollut osa tätä isom­paa koko­nai­suut­ta, ei voi­si tie­tää, mil­loin se toteu­tuu, rau­hoit­te­li Oulun kau­pun­gin Ari Kuo­te­sa­ho.

Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­tä esi­tel­lään ylei­sö­ti­lai­suuk­sis­sa vie­lä use­aan ker­taan suun­nit­te­lun ede­tes­sä. YVA-kon­sult­ti Sitowi­sen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Mat­ti Romp­pa­nen roh­kai­si asuk­kai­ta otta­maan roh­keas­ti yhteyt­tä ja tule­maan tilai­suuk­siin ker­to­maan asiois­ta, joi­ta tien suun­nit­te­lus­sa on syy­tä ottaa huomioon.

Suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on kehit­tää ja vali­ta yksi tapa, jol­la Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­tä ale­taan vie­dä eteen­päin. Tie­suun­ni­tel­man teke­mi­sel­le ja raken­ta­mi­sel­le ei vie­lä ole rahoi­tus­ta ole­mas­sa. Näis­tä päät­tää edus­kun­ta. Suun­nit­te­lu­työ­hön osal­lis­tu­vien arvioi­den mukaan kehit­tä­mi­sen hin­ta­lap­pu oli­si vaih­toeh­don mukaan 70 mil­joo­nas­ta yli sataan mil­joo­naan euroon.

Kuusa­mon­tien YVA-ohjelma

• Käyn­nis­sä ole­vas­sa YVA-menet­te­lys­sä tar­kas­tel­laan nel­jää vaih­toeh­toa val­ta­tien 20 paran­ta­mi­sek­si Kii­min­gin ja Kor­ven­ky­län välil­lä. Yksi vaih­toeh­to on se, että tiel­le teh­dään vain pie­niä lii­ken­teen suju­vuut­ta paran­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Muut vaih­toeh­dot ovat sel­lai­sia, jois­sa tie paran­ne­taan kes­ki­kai­teel­li­sek­si ja 2+2‑kaistaiseksi hie­man toi­sis­taan poik­kea­vil­la tavoil­la. Yksi vaih­toeh­to sijoit­tuu nykyi­sel­le pai­kal­leen, kak­si vaih­toeh­toa sijoit­tu­vat uuteen maas­to­käy­tä­vään nykyi­sen tien länsipuolelle.

• YVA-ohjel­mas­ta saa­tu palau­te huo­mioi­daan ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nis­sa. Osa­na ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­tia jär­jes­te­tään kesäl­lä 2024 kai­kil­le avoin ylei­sö­ti­lai­suus ja työ­pa­ja, jos­sa hank­kees­ta kiin­nos­tu­neet pää­se­vät osal­lis­tu­maan vaih­toeh­to­jen tar­ken­ta­mi­seen ja vai­ku­tus­ten arviointiin.

• Vai­ku­tus­ten arvioin­nin tulok­set koo­taan ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­se­los­tuk­seen (YVA-selos­tus). Arvioin­ti­se­los­tuk­ses­sa esi­te­tään muun muas­sa tar­ken­ne­tut vaih­toeh­dot tien paran­ta­mi­sek­si, nii­den vai­ku­tuk­set ja hai­tal­lis­ten vai­ku­tus­ten lie­ven­tä­mis­toi­men­pi­teet. Arvioin­ti­se­los­tus ase­te­taan näh­tä­vil­le alus­ta­van arvion mukaan vuo­den­vaih­tees­sa 2024–2025, jol­loin kai­kil­la on mah­dol­li­suus esit­tää sii­tä lausun­to tai mielipide.

• Ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nin ja sii­tä saa­dun palaut­teen perus­teel­la vali­tus­ta vaih­toeh­dos­ta laa­di­taan yleis­suun­ni­tel­ma vuo­den 2025 aika­na. Myös val­mis yleis­suun­ni­tel­ma tul­laan aset­ta­maan näh­tä­vil­le ja sii­tä on mah­dol­li­suus esit­tää lausun­to tai mielipide.

• Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­vaih­toeh­to­ja on esi­tel­ty tar­kem­min Ran­ta­poh­jas­sa 4.4. YVA-ohjel­ma on näh­tä­vil­lä ympä­ris­tö­hal­lin­non verk­ko­si­vuil­la osoit­tees­sa http://www.ymparisto.fi/vt20-parantaminen-YVA 21.3.–19.4., jol­loin kai­kil­la on mah­dol­li­suus jät­tää mie­li­pi­de YVA-ohjelmasta.