Kii­min­gin mal­mi­net­sin­näs­tä luo­vut­tiin vas­tus­tuk­sen vuoksi

Arc­tic Mine­rals Explo­ra­tion Ab on luo­pu­nut mal­mi­net­sin­tä­lu­vas­ta Kii­min­gin Mar­ti­mo1-alu­een osal­ta ennen kuin lupa sai lain­voi­man. Hake­musa­lue on nyt pois­tet­tu kar­tal­ta. Tukes (Tur­val­li­suus- ja kemi­kaa­li­vi­ras­to) ilmoit­ti net­ti­si­vuil­laan rau­kea­mi­ses­ta tou­ko­kuun puolivälissä.

– Luvan­hal­ti­ja on jät­tä­nyt Tuke­sil­le 20.2.2024 ilmoi­tuk­sen mal­mi­net­sin­tä­lu­van rau­kea­mi­ses­ta. Luvan­hal­ti­ja ilmoit­ti, että pro­ses­sin jat­ka­mi­nen toi­si lii­kaa ris­ke­jä asian­osais­ten laa­jan vas­tus­tuk­sen vuok­si, Tuke­sin yli­tar­kas­ta­ja Mai­ja Vii­ki­nen kertoo.

Pro Kii­min­ki­jo­ki ry teki usean vuo­den ajan työ­tä sen eteen, ettei mal­mi­net­sin­tää Mar­ti­mon alu­eel­la alet­tai­si teh­dä. Nyt tul­lut pää­tös on yhdis­tyk­sel­le posi­tii­vi­nen yllä­tys sen suh­teen, että asia rat­ke­si näin­kin pian, ilman pit­kää oikeustaistelua.

– Tun­tuu todel­la hyväl­tä, että työm­me ei ole valu­nut huk­kaan. Täs­sä näem­me, että yksit­täi­sis­sä ihmi­sis­sä on voi­maa ja voim­me vai­kut­taa näin asioi­hin, Pro Kii­min­ki­joen tie­dot­ta­ja Eva Hei­man toteaa.

Tul­lut pää­tös antaa yhdis­tyk­sel­le mah­dol­li­suu­den kes­kit­tyä Kii­min­ki­joen alu­een muu­hun kehit­tä­mi­seen, kuten poh­ja­ve­sien ja vesien suo­je­luun. Esi­merk­ki­nä Hei­man nos­taa esiin tie­toi­suu­den lisää­mi­sen Vii­ni­vaa­ran alu­een moni­muo­toi­ses­ta luon­to­kult­tuu­ris­ta läh­tei­neen kaikkineen.

– Pal­jon on vie­lä teh­tä­vää. Puh­tail­la vesil­lä ja moni­muo­toi­sel­la luon­nol­la on meil­le iso mer­ki­tys. Unel­mam­me on, että pys­tyi­sim­me vir­kis­täy­ty­mään puh­tais­sa vesis­sä ja takai­sim­me puh­taat vedet myös tule­vil­le sukupolville.

Kai­vos­kriit­ti­syys on lisään­ty­nyt Suo­mes­sa. Hei­ma­nin mukaan on huo­mat­tu, että kai­vos­toi­min­ta tuo muka­naan laa­jo­ja ympä­ris­tö­uh­kia ja hait­to­ja Suo­men luon­nol­le ja eri­tyi­ses­ti vesistöille.

– Se, että yhtiöt eivät nou­da­ta lupa­pro­ses­sien ehto­ja, joh­tuu sii­tä, että viran­omais­ten resurs­sit eivät rii­tä val­voa. Ei ole oikein, että suo­je­le­mi­nen jää näin pal­jon kan­sa­lai­sak­tii­vi­suu­den varaan, Hei­man arvostelee.

Vaik­ka Martimo1:n osal­ta mal­mi­net­sin­tä­lu­pa rau­ke­si, ei Pro Kii­min­ki­joes­sa sil­ti tuu­dit­tau­du­ta val­lit­se­vaan tilan­tee­seen, vaan sil­mät pide­tään yhä auki kai­vos­toi­mi­joi­den osalta.

– Saas­tut­ta­van kai­vos­toi­min­nan vas­tus­ta­mi­nen on hen­ki­ses­ti todel­la ras­kas­ta, mut­ta olem­me val­mii­na, sil­lä kos­kaan ei voi tie­tää, mikä on kai­vos­toi­mi­joi­den seu­raa­va askel, Hei­man sanoo.

Seu­raa­va kon­kreet­ti­nen askel vesien tär­key­des­tä vies­ti­mi­ses­sä ylei­söl­le yhdis­tyk­sel­lä on kesä­kuun 1. päi­vän ret­ki Vii­ni­vaa­raan. Sil­lä saral­la onkin teh­tä­vää, sil­lä hal­lin­to-oikeus hyl­kä­si vas­ti­kään Oulun vesi­hank­keen täy­tän­töön­pa­non kieltohakemuksen.

Var­si­nai­siin vali­tuk­siin pää­tös tulee myö­hem­min. Tämä tar­koit­taa, että Oulun Vedel­lä on nyt mah­dol­li­suus teh­dä muun muas­sa pää­tök­sen mukais­ta ennak­ko­tark­kai­lua ja koe­pump­pauk­sia Vii­ni­vaa­ran alueella.

– Vii­ni­vaa­ra on erit­täin arvo­kas läh­de­ti­hen­ty­mä, eikä vas­taa­van­lais­ta löy­dy kuin poh­joi­sim­mas­ta Lapis­ta. Vii­ni­vaa­raan ei Oulun Vedel­lä ole pakot­ta­vaa tar­vet­ta men­nä. Min­kä vuok­si ei Oulus­sa voi­da hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­via oman kau­pun­gin alu­eel­la ole­via val­miik­si luvi­tet­tu­ja vesi­va­ro­ja? Poh­ja­ve­si­va­ro­ja on 12 250 kuu­tio­ta hyö­dyn­tä­mät­tä, Eva Hei­man huomauttaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.