Kesän kakuis­sa mais­tu­vat mar­jat

Kesäinen kakku saa makunsa ja koristeensa Suomen luonnosta.

Kesä on usein suo­ma­lai­sel­le juh­lan aikaa: val­mis­tu­jai­sia, rip­pi­juh­lia, syn­ty­mä­päi­viä ja häi­tä tun­tuu riit­tä­vän joka vii­kon­lo­pul­le. Perin­tei­seen tapaan juh­la­tar­joi­lun kruu­naa kah­vi­pöy­tä, ja eten­kin sitä koris­ta­va kak­ku. Mut­ta mikä tekee kakus­ta kesä­juh­lan kat­tauk­sen kruu­nun?

Suvi Nis­si­lä pyö­rit­tää Kii­min­gis­sä BaKing Cakes -koti­lei­po­moa, ja tun­tee täy­del­li­sen kesä­ka­kun salat. Lei­pu­rin mie­les­tä kesäi­ses­sä kakus­sa tär­ke­ää on raik­kaus ja koti­mais­ten seson­ki­mar­jo­jen suo­si­mi­nen. Nis­si­län koke­muk­sen mukaan man­sik­ka­kak­ku on edel­leen kesän ykkös­kak­ku, mut­ta sen perin­tei­nen muo­to on koke­nut muu­tok­sia.

– Monil­la lap­suu­den ensim­mäi­set kak­ku­muis­tot ovat perin­tei­sis­tä ker­ma­ka­kuis­ta man­sik­ka­hil­lol­la ja banaa­ni­so­seel­la täy­tet­ty­nä. Nyky­ään täyt­tee­nä suo­si­taan eri­lai­sia mous­se­ja ja tuo­rei­ta mar­jo­ja. Lisäk­si juus­to­ka­kut ovat yhä suo­si­tum­pia, Nis­si­lä ker­too.

Nis­si­län mukaan myös eri­kois­ruo­ka­va­liot ovat moni­puo­lis­ta­neet lei­von­ta­maa­il­maa. Monet halua­vat juh­liin esi­mer­kik­si glu­tee­nit­to­mia tai vegaa­ni­sia tar­jot­ta­via. Nis­si­lä ker­too eri­tyis­ruo­ka­va­lioi­den rajoit­ta­van lei­von­taa vain vähän, ja jopa maren­kia voi val­mis­taa vegaa­ni­se­na kik­her­ne­lie­men avul­la.

– Vegaa­ni­set maren­git ja maca­rons-lei­vok­set mais­tu­vat yleen­sä kai­kil­le eri­tyis­ruo­ka­va­lio­ta nou­dat­ta­vil­le, ja ovat usein myös lap­sil­le mie­lui­sia.

Omik­si kesä­ajan suo­si­keik­seen Nis­si­lä nime­ää raik­kaan lime­juus­to­ka­kun sekä tie­ten­kin tuo­reil­la man­si­koil­la kruu­na­tun man­sik­ka­ka­kun.

– Man­sik­ka­se­son­gin jäl­keen kak­kui­hin saa tuo­reut­ta mus­ti­kois­ta, heru­kois­ta, vadel­mis­ta ja syk­sym­mäl­lä puo­lu­kois­ta. Suo­ma­lai­set mar­jat ovat laa­duk­kai­ta, ja käy­tän­kin nii­tä lei­von­nas­sa aina kun mah­dol­lis­ta, Nis­si­lä tote­aa.

Soke­ri­mas­saa ja maren­kia

Nis­si­län mukaan näky­vin muu­tos lei­von­ta­maa­il­mas­sa vuo­sien var­rel­la on tapah­tu­nut koris­te­lus­sa. Lei­von­ta­vä­li­nei­den mää­rä on monin­ker­tais­tu­nut, ja koris­te­luun kehi­te­tään jat­ku­vas­ti uusia tek­nii­koi­ta. Tren­dit leviä­vät sosi­aa­li­sen median kaut­ta nopeas­ti ympä­ri maa­il­maa, ja kakuis­ta pyri­tään luo­maan syö­tä­viä tai­de­teok­sia.

Nis­si­lä kokee, että kakun este­tiik­ka on yhtä tär­keä kuin sen maku. Hän halu­aa tar­jo­ta asiak­kail­leen yksi­löl­li­siä kak­ku­ja, jot­ka ilah­dut­ta­vat jo ennen mais­ta­mis­ta. Kak­kua saa per­soo­nal­li­sem­mak­si esi­mer­kik­si vär­jä­tyil­lä kree­meil­lä ja ker­moil­la sekä lei­von­ta­mas­sa­ko­ris­teil­la. Myös maca­rons-lei­vok­set ja maren­git kak­ku­jen koris­tee­na ovat Nis­si­län mukaan suo­sit­tu­ja.

– Kesäi­sin koris­te­lus­sa yli­voi­mai­ses­ti suu­rin tren­di ovat tuo­reet mar­jat ja kukat, sekä eri­lai­set valu­mat, joi­ta teh­dään esi­mer­kik­si sulas­ta suklaas­ta tai vaah­to­kar­keis­ta kuor­rut­teen pin­nal­le. Las­ten­juh­lis­sa koris­tee­na suo­si­taan soke­ri­mas­sa­hah­mo­ja, joil­la tuo­daan esil­le lap­sel­le tär­ke­ää har­ras­tus­ta tai satu­hah­moa.

Nis­si­län mukaan kree­mi­pin­tai­set kakut ovat kas­vat­ta­neet suo­sio­ta ker­ma­kak­ku­jen ohel­la. Kree­mi­pin­tai­sen kakun pin­taan voi teh­dä maa­lauk­sia tai pur­so­tuk­sia vär­jä­tyil­lä kree­meil­lä, ja jämä­kän kree­min pääl­lä esi­mer­kik­si soke­ri­mas­sa­ko­ris­teet pysy­vät parem­min. Nis­si­lä vink­kaa, että kesä­juh­lan jär­jes­tä­jäl­le kree­mi­kak­ku on hyvä vaih­toeh­to, sil­lä kree­mi kes­tää kuu­muut­ta ker­maa parem­min.

Kipi­nä lei­von­taan ei sam­mu

Nis­si­lä ker­too innos­tu­neen­sa lei­von­nas­ta jo lap­se­na. Kipi­nä roi­hah­ti liek­kei­hin ylä­kou­lun koti­ta­lous­tun­neil­la, joil­la opit­tu­ja resep­te­jä Nis­si­lä tes­ta­si myös koto­na. Aikui­siäl­lä hän on lei­po­nut herk­ku­ja suku­lais­ten juh­liin ja omien las­ten­sa syn­ty­mä­päi­vil­le.

Oman koti­lei­po­mon Nis­si­lä uskal­si ava­ta vas­ta nyt, vaik­ka aja­tus työk­si lei­po­mi­ses­ta on hou­ku­tel­lut jo pit­kään.

– BaKing Cakes täyt­ti juu­ri kak­si kuu­kaut­ta. Kii­ret­tä on pitä­nyt sopi­vas­ti, mut­ta vie­lä mah­tuu lisä­ti­lauk­sia­kin kalen­te­riin, Nis­si­lä ker­too.

Koti­lei­po­mon pitä­mi­ses­sä on Nis­si­län mukaan paras­ta se, että työs­sä voi koko ajan kehit­tyä parem­mak­si – lei­pu­ri ei ole kos­kaan val­mis, vaan voi aina oppia ja kokeil­la uut­ta. Hän kokee onnis­tu­neen­sa, kun sama asia­kas tekee uuden tilauk­sen oltu­aan tyy­ty­väi­nen saa­miin­sa tuot­tei­siin.

Nis­si­lä on kou­lu­tuk­sel­taan sai­raan­hoi­ta­ja, ja teh­nyt sai­raan­hoi­ta­jan työ­tä kuu­ti­sen vuot­ta. Syk­syl­lä 2014 hän jäi vaki­tui­ses­ta työs­tään äitiys­lo­mal­le ja sai esi­koi­sen­sa jäl­keen toi­sen­kin lap­sen. Lop­pu­vuo­des­ta hoi­to­va­paan päät­tyes­sä Nis­si­lä aikoo pala­ta sai­raan­hoi­ta­jan töi­hin, mut­ta jat­kaa BaKing Cake­sin pyö­rit­tä­mis­tä työn­sä ohes­sa.

– Kos­kaan ei toki tie­dä, mitä tule­vai­suus tuo tul­les­saan – ehkä jona­kin päi­vä­nä opis­ke­len lei­pu­ri-kon­diit­to­rik­si. Haa­vei­ta on hyvä olla, mut­ta juu­ri nyt olen tyy­ty­väi­nen näin.

Nis­si­lä ker­too, että BaKing Cake­siin ja sen yrit­tä­jään pää­see tutus­tu­maan tule­va­na vii­kon­lop­pu­na Kii­min­ki­päi­vil­lä, jos­sa lei­pu­ri pitää omaa koju­aan.

Suvi Nis­si­lä on pyö­rit­tä­nyt koti­lei­po­mo BaKing Cake­sia rei­lut kak­si kuu­kaut­ta.

– Tar­jol­la on myös jota­kin pien­tä tar­jot­ta­vaa, joten kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti tul­la moik­kaa­maan, Nis­si­lä vink­kaa.