Alus­sa oli­vat vain nai­nen ja ukulele

Sipe Å kasvoi yhden naisen ja tuottajan projektista kokonaiseksi bändisovitetuksi albumiksi, joka julkaistaan toukokuun lopussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Kainua, Matti Manninen, Sipe Åqvist, Jani Kenttä ja Johan Andreassen. Kuva: Tiina NuortimoSipe Å kasvoi yhden naisen ja tuottajan projektista kokonaiseksi bändisovitetuksi albumiksi, joka julkaistaan toukokuun lopussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Kainua, Matti Manninen, Sipe Åqvist, Jani Kenttä ja Johan Andreassen. Kuva: Tiina Nuortimo

– Toki oman tuo­tok­sen jul­kai­su hive­nen jän­nit­tää, mut­ta toi­saal­ta tämä on asia, joka on vain pak­ko teh­dä. Sel­lais­ta kai se tämän luo­mi­sen palon kans­sa on, tote­aa Sipe Åqvist, kun hänel­tä kysyy tun­nel­mia lähel­lä esi­kois­singlen ja ‑levyn julkaisua.

Åqvis­tin Sipe Å ‑soo­lo­pro­jek­ti kas­voi ikään kuin vahin­gos­sa nai­nen ja uku­le­le ‑aja­tuk­ses­ta esi­tuot­ta­ja Mika Kai­nuan kans­sa suun­ni­tel­luk­si bän­di­so­vi­te­tuk­si albu­mik­si. Mika Kai­nua on soit­ta­nut nuo­res­ta asti useis­sa kokoon­pa­nois­sa pää­in­stru­ment­ti­naan kita­ra. Tuot­ta­mi­sen maa­il­maan hän on hypän­nyt kui­ten­kin vas­ta myö­hem­mäl­lä iällä.

– Minus­ta on hie­noa, että Sipe löy­si uskal­luk­sen läh­teä teke­mään omia bii­se­jä. On niin eri asia teh­dä omaa kuin cover-musaa. Sipe Å ‑musii­kin myö­tä on auen­nut mie­len­kiin­toi­nen kana­va yhtei­seen luo­vaan työ­hön ja minul­le bii­sien sovit­ta­mi­seen ja tuot­ta­mi­seen, täy­den­tää Kainua.

Eri­tyi­ses­ti kii­min­ki­läi­sil­le tapah­tu­ma- ja fes­ti­vaa­li­tuot­ta­ja­na tutuk­si tul­lut Åqvist on rakas­ta­nut musiik­kia lap­ses­ta asti, ja jo nuo­re­na hän haa­vei­li opis­ke­le­van­sa ja kir­joit­ta­van­sa musiik­kia. Ensim­mäi­seen bän­diin Åqvist kui­ten­kin ker­too uskal­ta­neen­sa vas­ta vähän yli pari­kymp­pi­se­nä, ja sil­loin­kin ainoas­taan laulamaan.

Åqvist lau­loi vuo­sia useis­sa eri cover-kokoon­pa­nois­sa, mut­ta lopul­ta ins­pi­raa­tio teh­dä cover-kap­pa­lei­ta lop­pui. Tau­ko musii­kin maa­il­mas­ta kes­ti pari vuotta.

– Neli­sen vuot­ta sit­ten aloin ystä­vä­ni kans­sa kir­joit­taa bii­se­jä ja vii­me syk­sy­nä aloin opis­ke­le­maan Tor­nios­sa Lap­pian kon­ser­va­to­rios­sa muusi­kok­si. Ensi kevää­nä vii­meis­tään val­mis­tun siel­tä, Åqvist kertoo.

Roh­kai­sua musii­kil­lis­ten unel­mien­sa tavoit­te­luun Åqvist ker­too saa­neen­sa äitin­sä kuo­le­man kaut­ta kak­si vuot­ta sit­ten. Äitin­sä pois­me­non jäl­kei­se­nä aamu­na Åqvis­tin pääs­sä soi Cumu­luk­sen Syys­lau­lun säkeis­tö, jos­sa lau­le­taan ”kii­reh­di rak­kain, jos rak­kaus kutsuu”.

– Äiti­ni sai­ras­ti pit­kään ja koin, että sai­raus vei hänel­tä pal­jon vuo­sia, jol­loin hänel­lä oli­si ollut mah­dol­li­suus toteut­taa itse­ään omal­la taval­laan. Kap­pa­leen sano­ma ei jät­tä­nyt minua rau­haan. Koen, että tuon kap­pa­leen lyriik­ka ker­too rak­kau­den lisäk­si sii­tä, että ne asiat, jot­ka elä­mäs­sä kokee tär­keäk­si ja rak­kaak­si, tulee teh­dä. Musiik­ki on minun rak­kau­te­ni ja koin, että oli aika antau­tua täl­le rak­kau­del­le. Kerä­tä roh­keu­te­ni ja ker­toa ne tari­nat, jot­ka haluan ker­toa, Åqvist toteaa.

Åqvis­tin ja Kai­nuan ystä­vyys on alka­nut jo vuo­sia ennen Sipe Å:ta, ja yhteis­tä musiik­ki­his­to­ri­aa löy­tyy muun muas­sa yhtei­sis­sä coverbän­deis­sä vaikuttamisesta.

– Mei­dän triom­me, jos­sa soit­taa myös Pel­li­sen Oku, täyt­ti jo 20 vuot­ta. Han­ka­la tosin uskoa, kun ollaan itse näin nuo­ria, nau­ra­vat ystävykset.

Vas­ta nyt kak­sik­ko työs­ken­te­lee ensi ker­taa oman musii­kin äärel­lä. Åqvis­tin mukaan työ­tä on ollut help­po teh­dä, kun työ­pa­rin tun­tee jo val­miik­si hyvin.

– On tun­tu­nut erit­täin tär­keäl­tä, että juu­ri Mika on läh­te­nyt sovit­ta­maan Sipe Å ‑bii­se­jä ja on tuo­nut nii­hin omaa näke­mys­tään ja fii­lis­tään, ja anta­nut minul­le­kin uskoa teke­mi­seen, Åqvist toteaa.

Aluk­si kokoon­pa­nos­sa ei ollut muka­na mui­ta kuin Åqvist ja Kai­nua, ja Sipe Å:n musiik­ki on alun perin sävel­let­ty nai­sel­le ja uku­le­lel­le esi­tet­tä­väk­si. Kun kap­pa­lei­den levy­tys alkoi, tuli mukaan vähi­tel­len mui­ta soit­ta­jia, ja bän­di alkoi raken­tua Sipe Å:n ympärille.

Åqvist hoi­taa lau­la­mi­sen, uku­le­len soi­ton ja bän­din ulko­musii­kil­li­set asiat kaik­ki­nen­sa, ja tekee kap­pa­leet yhdes­sä ystä­vän­sä kans­sa. Kai­nua sovit­taa kap­pa­lei­siin bän­di­so­vi­tuk­sia, esi­tuot­taa bii­sit nau­hoi­tus­ta var­ten ja soit­taa kita­rao­suuk­sia. Bas­soa soit­taa ruot­sa­lais­tans­ka­lai­ses­ta Ama­rant­he-metal­liyh­tyees­tä tut­tu Johan Andreas­sen. Rum­pu­jen taka­na istuu Jani Kent­tä. Kos­ke­tin­soit­ti­mia levyl­lä soit­taa Mat­ti Man­ni­nen, joka on vas­tan­nut myös levyn mik­saa­mi­ses­ta, ääni­tyk­ses­tä sekä lopul­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta. Live-kokoon­pa­nos­sa kos­ke­tin­soit­ti­miin hyp­pää Matias Haa­pa­nie­mi.

– Musiik­kim­me on suo­ma­lais­ta pop-musiik­kia, hie­man omal­la twis­til­lä tosin. Voi­si ehkä sanoa, että kap­pa­leem­me muo­tou­tu­vat vah­vas­ti tari­nan ympä­ril­le ja sitä ilmen­tä­mään, kuvai­le­vat Kai­nua ja Åqvist yhtyeen soundia.

Debyyt­tial­bu­min työs­tä­mi­nen on ollut kak­si­kon mukaan mie­len­kiin­toi­nen pro­ses­si. Vaik­ka osa kap­pa­leis­ta on ollut hau­tu­mas­sa jo pit­kän aikaa, vas­ta niin sanot­tu­jen luo­vien voi­mien koh­da­tes­sa asiat läh­ti­vät todel­la rul­laa­maan. Kai­nua ker­too, että toi­sen teke­mää sävel­tä ja tari­naa on hel­pom­pi muo­va­ta eteenpäin.

– Minul­la oli val­mii­na ystä­vän kans­sa ja itsek­seen teh­dyt bii­sit, ja Mikal­la alkoi löy­tyä visio sii­tä, mitä ne bän­di­ko­koon­pa­nol­la voi­si­vat olla, Åqvist selventää.

Stu­dio­työs­ken­te­lyyn kului lopul­ta vain yhdek­sän kuu­kaut­ta, ja kah­dek­san kap­pa­let­ta sisäl­tä­vä esi­kois­le­vy jul­kais­taan tou­ko­kuus­sa. Ensim­mäi­nen single, Se jota oikeas­ti rakas­tat, ilmes­tyy 16.4. Kap­pa­le oli yhtyeen ensim­mäi­nen stu­dios­sa työs­tä­mä kap­pa­le, ja ansait­si siten ase­man­sa esi­kois­single­nä. Kap­pa­leen on sävel­tä­nyt Sipe Åqvist ja sanoit­ta­nut Hel­mi Hei­nä. Sovi­tuk­ses­ta on vas­tan­nut Mika Kai­nua, ja tuot­ta­mi­ses­ta Kai­nua yhdes­sä Mika Man­ni­sen kanssa.

– Kap­pa­lees­sa on mie­les­täm­me hyvä ker­to­säe ja sopi­van kie­ro tun­nel­ma – elä­mäs­sä kaik­ki ei ole aina sitä mil­tä näyt­tää, ja sii­tä kai tämä­kin bii­si osin ker­too. Toi­saal­ta kap­pa­le ker­too myös vai­keas­ta ihmis­suh­tees­ta, epä­toi­voi­ses­ta kai­puus­ta rak­kaan luok­se, ehkä läheis­riip­pu­vuu­des­ta­kin ja muis­ta niin sano­tun kevyis­tä aiheis­ta, kuten muut­kin bii­sim­me. Kaik­ki ker­too aina myös rak­kau­des­ta, sii­hen­hän lähes kaik­ki elä­mäs­sä kui­ten­kin perus­tuu, Åqvist virnistää.

Sipe Å:n esi­koi­sal­bu­mi Taval­li­nen Lau­an­tai jul­kais­taan 28.5.2021. Levy jul­kais­taan digi­nä, CD:nä ja vinyy­li­nä, ja on ostet­ta­vis­sa Levy­kaup­pa Äx:stä ja ylei­sim­mis­tä digi­ja­ke­lu­ka­na­vis­ta. Toi­nen single­jul­kai­su, Sai­ras rak­kaus, jul­kais­taan 7.5.

– Lisää­kin on tulos­sa. Kuten asi­aan kuu­luu, ovat seu­raa­vat bii­sit työn alla ja kesäl­lä jo jul­kai­sem­me lisää musiik­kia – pari kesä­bii­siä on tuloil­laan, Åqvist ker­too hymyillen.