Hän sei­soi yksin pimeäs­sä. Pak­ka­nen puri jo var­pai­ta. Hän odot­ti. Hän oli ajois­sa, kel­lo oli puo­li kah­dek­san ja tak­si tuli­si koh­ta. Hän oli ope­tel­lut kel­lo­na­jat esi­kou­lus­sa, jot­ta osai­si tul­la oike­aan aikaan tak­sia odot­ta­maan. Vih­doin pimey­den kes­kel­tä tuli­vat vähi­tel­len näky­viin kyy­din lähes­ty­vät ajovalot.